Turve-Unsa – palaturvetta kevyellä kalustolla

Turpeen pientuotannon puolestapuhuja karstulalainen Yrjö Takkala tuottaa itse palaturvetta omalta turvesuoltaan. Hän on sitä mieltä, että hajautettu turvetuotanto kevyellä kalustolla on maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämisen kannalta erinomainen vaihtoehto. Oman tuotantonsa hän hoitaa yhdellä traktorilla ja palat hän kerää kevyellä Turve-Unsa -palaturpeen nostokoneella.

Yrjö Takkala on hakenut turveosaamisensa Vapolle työskennellen. Hankkimansa tieto–taidon turvin hän lähti suunnittelemaan omalle ojitetulle suolle turvetuotantoaluetta. Valmiiksi rakennustyöt tulivat kolme vuotta sitten ja nyt nostoa tehdään toista vuotta. Nyt kuitenkin puitteet ovat vasta kunnolla kunnossa ja tuotanto-odotukset on nostettu korkeammalle. Toukokuun lopulla Takkalalla oli jo ensimmäinen erä kuivaa palaturvetta nostettuna.

”Alun perin tarkoitus oli alkaa tuottaa kuiviketurvetta, mutta koska turve osoittautui varsin tummaksi ja asutustakin on lähistöllä, päätin lähteä tuottamaan palaturvetta. Valitsin pienen palan, joka sopii käytettäväksi stokerilaitteistoissa”, kertoo Takkala. Tosin pääosa tuotannosta on menossa ison lämpölaitoksen tarpeisiin.

Keräysvaunu on rakenteeltaan sopivan kevyt, mutta silti riittävän tukeva. Tehoakaan se ei vaadi paljoa. Takkalalla on Turve-Unsan edessä Valtra T190, jolla saa kerätessä mennä tyhjäkäyntikierroksilla. ”Tässä on tonnin perä ja vaunu on tehty 540-ulosotolle, minkä takia pitää lastatessa ajaa pienillä kierroksilla, mutta mitään ongelmia se ei ole aiheuttanut. Polttoainettakaan ei sitten tuossa mene kuin seitsemää litraa tunnissa.”

Turve-Unsan palaturpeen nostokone on erityisesti pienille aloille sopiva ratkaisu. Sillä jää työstä yksi vaihe, karheaminen, vallan pois. ”Vaunu seuloo todella hyvin”, kiittelee Takkala.

”Vesitilavuus tuossa on 12 mottia. Sopivalla aumojen sijoittamisella kun saa aikaan sopivan lyhyet ajomatkat, niin homma toimii oikein hyvin. Olen tätä turvealaa pyörittänyt nyt yhdellä traktorilla, mutta kahdella työn saisi toimimaan huomattavasti tehokkaammin ja tuollainen 20-30 hehtaarin ala varmasti menisi kahta traktoria käyttäen.”

”Kovin isosta kalustosta tulee suolla aina omat ongelmansa. Kun tuossa on vielä telillä telat pyörien päällä, kulkee vaunu hyvinkin keveästi ja teli pyrkii pintaan ja telat pyörivät, vaikka vaunu kulkisi syvällä. Kulkuominaisuudet ovat yllättäneet minut positiivisesti”, iloitsee Takkala.

Takkala nostaa mielellään puheenaiheeksi turvetuotannon yhteiskunnalliset ulottuvuudet. ”Pieniä 10-30 hehtaarin suoalueita on valtavasti. Niitä hyödyntämällä voisi vähentää pakkosiirtoa pahoinvointikeskuksiin”, miettii Takkala. ”Kovasti puhutaan energiantuotannon hajauttamisesta ja pienehköhen suoalojen hyödyntäminen olisi sitä parhaimmillaan. Ympäristövaikutuksetkin olisivat näin pienempiä ja positiivisiakin vaikutuksia olisi. Esimerkiksi metsäkanalinnut käyttävät turvetuotantoalueita mielellään soidinpaikkoina ja muutoinkin näillä alueilla on monipuolinen lintu- ja eläinkanta.”

”Nyt suunniteltu lupamaksu ja -menettely aiheuttaisi toteutuessaan pienille, alle kymmenen hehtaarin soille kohtuuttomat lisäkustannukset. Toivottavasti saisimme nostettua lupamenettelyn rajan nykyisestä kymmenestä hehtaarista 30 hehtaariin”, esittää Takkala. ”Turvetuotannon vastustajat haluavat yleensä käyttää vanhoja tuloksia ympäristövaikutuksista. Nykyaikaisilla järjestelmillä vesistövaikutukset saadaan erittäin hyvin hallintaan, myös pienillä tuotantoalueilla.”

Takkala nostaa esille myös kivihiilen polton ympäristövaikutukset. ”Kivihiiliteollisuudessa kuolee yllättävän suuri määrä ihmisiä halpatuontimaissa. Ja sitten kivihiilen tuhkassa on esimerkiksi uraania. Tällaiset asiat unohdetaan monesti ympäristö- ja eettisyysasioista puhuttaessa.”

Takkala on myös laskeskellut eri energiamuotoihin sijoitettua investointia suhteessa tuottavuuteen. ”Jos sijoitamme viisi miljardia euroa tuulivoimaan, saamme vuosittain 6 TWh sähköenergiaa. Ydinvoimasta saadaan samalla investoinnilla 12 TWh ja turvetuotannosta 150 TWh. Lisäksi turvetuotantoon investoimalla raha jää kotimaahan, kun noissa muissa vaihtoehdoissa pääosin rahat menevät ulkomaille. On siinäkin miettimisen aihetta”, päättää Takkala.

Turve-Unsaa valmistaa Suotek Oy ja tuotteiden myynnin ja markkinoinnin hoitaa Rentti. Molemmat yritykset toimivat Honkajoella.

Juha Kuusjärvi