Niittokone – sormi-, lautas- ja niittomurskain

Mitä eroa on sormi-, lautas- ja niittomurskaimella?

Kolme konetyyppiä erottuu leikkaavasta osasta ja siitä, käsitelläänkö niitetty kasvusto leikkuun jälkeen. Sorminiittokoneessa terä liikkuu edestakaisin sormipalkin sormien välissä kuin partakoneessa. Tällainen kone tarvitsee yleiskuvauksen mukaan paljon vähemmän tehoa leikkuumetriä kohti kuin lautas- tai rumpukone, mutta ajonopeus on hitaampi. Lautasniittokoneessa leikkuuteränä toimivat pyörivät lautaset, ja Kronen esitteessä lautasia on 4–5 yhtä konetta kohti. Niittomurskaimessa lautasniittokoneen perään on lisätty murskain, joka rikkoo kasvuston rakennetta.

Koneviestin mukaan murskaus nopeuttaa kuivumista, mutta se lisää tehontarvetta ja siten polttoaineenkulutusta. Murskain siis maksaa teholla ja dieselillä sen, minkä se säästää kuivumisajassa.

Kuinka paljon tehoa leveys tarvitsee?

Tehontarve kasvaa työleveyden mukana, ja murskain nostaa sitä selvästi. Taulukon luvut ovat valmistajien omia esite- ja tuotetietoja; Kronen tehot on ilmoitettu kW/hv, ja ne ovat esitteen mukaan “noin”-arvoja.

Sama 2,71 metrin kone vaatii siis murskaimella 58 kW, ilman murskainta 40 kW. Jos traktorissasi on noin 55 kW, murskaimeton 3,6 metrin kone on rajalla ja murskaimellinen 2,7 metrin kone ylittää sen. Fransgårdin K-280:n tehoksi esite antaa epäjohdonmukaiset arvot, joten sitä ei ole taulukossa; tarkista se maahantuojalta.

Taka-, etu- vai yhdistelmäkone?

Kiinnitystapa ratkaisee, mihin karho jää ja kuinka leveä päiväsaavutus on. Takakone kiinnitetään kolmipisteeseen: Kronen 280 ja 320 luokkaan II, 360 ja 400 luokkiin II ja III. Etukone ajetaan nostolaitteessa edessä. Koneviestin mukaan Kronen työnnettävä etukone sopii mäkiseen maastoon, koska se on kevyt ja painopiste on lähellä traktoria, kun taas vedettävä sopii tasamaalle.

Etu- ja takakone yhdessä niittää leveämmän kaistan yhdellä ajolla. Koneviesti kertoo, että Kronen takakone on 3,6 m yksin ja etukoneen kanssa jopa 6,5 m. Kronen kolmoisyhdistelmä (takakone ja kaksi etukonetta) on yhteensä 7,4–8,7 metriä, tehontarve 74 kW (100 hv) ja 125 kW (170 hv) välillä ja niittoteho 7–12 ha/h valmistajan mukaan.

• Jos traktorin teho on noin 55 kW, valitse takakone, jonka työleveys on 2,7–3,6 m ja joka on ilman murskainta.
• Jos pellot ovat kumpuilevia tai rinteisiä, valitse etukone, jossa on riippuva nosto, kuten Kronen EC 28 M tai F 320 M.
• Jos niittoa on paljon ja traktori on yli 100 kW, harkitse kolmoisyhdistelmää.

Mikä murskain sopii kasvustolle?

Murskain valitaan kasvilajin mukaan. Kronen esite jakaa valinnan kahteen: CV-murskain, jossa V-muotoiset teräspiikit pyörivät 600 tai 900 kierrosta minuutissa ja vastalevyn väliä säädetään portaattomasti, ja CRi-murskain, jossa kaksi nuolenkärkikuviopintaista 250 mm:n telaa puristaa kasvustoa. Esitteen mukaan telamurskain sopii apilalle ja sinimailaselle, koska se säästää hauraat lehdet mutta litistää varret. Heinän ja tuorerehun korjuuseen esite esittelee V-piikkimurskaimen, joka murskaa kasvuston tasaisesti koko työleveydeltä.

Sama esite väittää, että leveälle levitetty karho kuivuu nopeammin ja poistaa vähintään yhden pöyhintäkerran. Väite on valmistajan, ei riippumattoman kokeen; paikallisessa säässä ero riippuu kasvustosta ja kelistä.

• Jos kasvusto on apilaa tai sinimailasta, valitse telamurskain.
• Jos kasvusto on nurmiheinää ja kuivumisaika on kriittinen, valitse piikkimurskain.
• Jos tavoite on pelkkä tasainen karho eikä esikuivatusta tarvita, riittää murskaimeton kone ja traktorin teho säästyy.

Voimanotto, veto ja terät

Voimanoton kierrosluvun pitää täsmätä traktoriin. Krone toimittaa taka-niittokoneet vakiona 540 kierroksen voimanotolle ja 1 000 kierroksen vaihteisto on lisävaruste; Fransgård K-sarja on 540 kierrosta. Vaihteiston tyyppi vaikuttaa huoltoon: Kronen voimansiirto kulkee öljykylvyssä pyörivien lieriöhammaspyörien kautta, Fransgårdissa taas on 4–6 kiilahihnaa ja huoltovapaat hammaspyörät. Kysy myyjältä, kumpaa tyyppiä kone on, ennen kuin vertaat tarjouksia.

Terät ovat kuluvia osia. Kronessa pikavaihtoterät ovat vakiona, terän pituus on 112 mm ja terät pyörivät vapaasti 360 astetta. Jokaisella lautasella on murtosokka, joka katkeaa törmäyksessä ja nostaa lautasta 15 mm; tällä vältetään hammaspyörien vauriot. Korotusjalakset nostavat leikkuukorkeutta 30 tai 50 mm, jolloin sänkeä jää yli 80 mm.

Karhotus ja karhojen yhdistäminen

Niitettyjen karhojen käsittely vaikuttaa siihen, kuinka monta kertaa pellolla ajetaan. Kronen EasyCut R 320 -takaniittokone niittää Koneviestin mukaan yksin 3,6 metrin kaistan ja etukoneen kanssa jopa 6,5 metrin kaistan, ja sen Collect-ominaisuus karhottaa ruuvilla heti niiton yhteydessä. Koneviestin aihesivulla todetaan, että leveät niittokoneet ja karhojen yhdistäminen yleistyvät. Karhotin ei lisää ajokertoja, kun se on kiinnitetty samaan traktoriin, joka vetää paalainta tai noukinvaunua.

Kronen esitteessä EasyCut 360 ja 400 -mallien niittorummut muodostavat kaksi karhoa, joiden välistä traktorin pyörät kulkevat tallaamatta niitettyä kasvustoa. Etukoneiden EC 28 ja EC 32 ohjausrummut kokoavat karhon noin 1,1 metrin leveäksi traktorin raiteen väliin. Karhonleveyttä voi säätää myös CV-murskaimen sivuohjaimilla, jolloin karhon leveys on 0,9–2,06 metriä. Esite väittää, että leveä karho kuivuu nopeammin, kun taas kapea karho sopii kosteaan ja pehmeään peltoon, jossa karho sekoittuisi maahan.

Kun niitettävä on vesakkoa, kaislaa tai pientareen ruohoa

Vesakon ja kaislan niitto on eri työ kuin heinäniitto. Esimerkiksi Heworitzin EF 115–135 on vasarakoneen tyyppinen ja ilmoitettu karkeaan niittoon; työleveydet ovat 115 ja 135 cm ja traktorin vähimmäisteho 16 ja 19 hv. Tällainen kone murskaa kasvuston, mutta ei tee heinää eikä karhoa. Sellaiset työt, kuten tienvarsi, pellon reuna ja pensasto, käsitellään niittomurskainsivulla. Niitetyn rehun jatkotyö, karhotus ja paalaus, on kuvattu sivulla säilörehu ja pyöröpaalit.

Käytetyn niittokoneen tarkistuslista

Käytetyn koneen kunto näkyy valmistajan kuluvissa osissa. Käy läpi seuraavat ennen kaupantekoa:

1. Terät ja teränkiinnitystapit. Kronen esitteen mukaan kuluneet tapit vaihdetaan pareittain, joten tarkista, ettei yksittäisiä uusia ole sekoitettu vanhoihin.
2. Lautasten murtosokat tai laukaisulaite. Fransgård K-sarjassa on laukaisulaite esteeseen ajettaessa, Kronessa SafeCut-sokat; laukaisun pitää olla ehjä, koska se suojaa hammaspyöriä ja teräpalkkia.
3. Jalakset (liukujalakset) ovat kuluvia osia. Leveä jalas suojaa teräpalkkia ja nurmea.
4. Hihnat: Fransgårdin K-sarjassa on 4–6 kiilahihnaa. Niiden kunto ja kireys näkyy, kun suojus nostetaan.
5. Nivelakseli ja sen vapaakytkin. Kronen taka-koneiden vetoakselissa on vapaakytkin ja kitkakytkin, ja niiden pitää toimia.
6. Teräpalkin öljyvuodot. Kronen kiilamainen teräpalkki on täyshitsattu ja vuotamaton, joten vuoto on aina varoitus.
7. Voimanoton kierrosluku ja nostolaitteen luokka (II tai III) täsmäävät traktoriin.

Käytettyjä koneita on esillä Tori.fi:ssä, Nettikoneessa ja AgriAffairesissa. Hae mallinimillä (esimerkiksi EasyCut, Disco, GMD tai Elho NK), koska luokat sekoittavat murskaimet ja murskaimettomat samaan hakuun.