Metsäkonemerkit: valmistajat ja historia

Mitkä ovat metsäkonemerkit ja mistä ne tulevat?

Taulukossa on tunnetuimmat merkit valmistajien ja alan lehtien omien tietojen mukaan. Vuosiluvut ovat merkin tai ketjun käänteitä, eivät tuotannon kokonaisaikoja.

Taulukon ulkopuolelle jää vanhoja merkkejä, joista on vain vähän luotettavia tietoja, kuten Norcar. Samoilla koneilla on kolme tavallista nimeä: harvesteri, hakkuukone ja moto tarkoittavat samaa konetta. Kuormatraktorin toinen nimi on ajokone tai metsätraktori.

Mistä Valmetin metsäkoneet tulevat?

Valmet aloitti metsäkoneet traktoritehtaan sivutuotteena, ja nykyinen Komatsu Forest jatkaa samaa linjaa. Komatsu Forestin aikajanan mukaan Valmet kutsui vuonna 1961 metsäalan ammattilaiset Helsinkiin, ja päätelmä oli, että Suomi tarvitsee oman metsäkoneen. Juontotraktorin prototyyppi valmistui vuonna 1962.

Seuraavat käänteet Komatsu Forestin aikajanalla:

• 1965: Valmet esittelee ensimmäisen kuormatraktorinsa Terra 865AK:n.
• 1976: Valmet 448 -prosessori esitellään, ja hakkuukoneet alkavat yleistyä Suomessa.
• 1977: Valmetilla on lähes 40 prosentin osuus kotimarkkinoista.
• 1979: Valmet ja Volvo BM sopivat yhteistyöstä, ja Valmet Metsäkoneet Oy perustetaan. Ruotsin Umeån tehdas siirtyy ajan myötä Valmetille.
• 1984: Umeåssa kehitetään Valmet 901 -harvesteri, ja ensimmäinen 901 saapuu Suomeen vuonna 1986.
• 1993: Valmet 911 esitellään 901-konseptin suurempana versiona.
• 1994 ja 1997: Valtio yhdistää Valmetin kumipyöräosastot Sisu-Autoksi, ja Partek ostaa Sisun.
• 2004: Komatsu Ltd ostaa Valmetin. Vuonna 2011 koneet saavat Komatsu-nimen.

Valmetin metsäkonelinja jatkuu siis Komatsun nimellä. Nykymallien tiedot Komatsun 901-, 911-, 931- ja 951-harvestereista ja 855-kuormatraktorista löytyvät sivuilta harvesteri ja kuormatraktori.

Mistä Lokomo ja Timberjack tulevat?

Lokomo oli metsäkonemerkki, jonka Joensuun tehtaan perinne kasvoi John Deereksi. Komatsu Forestin aikajanan mukaan Lokomo esitteli vuonna 1968 Juonto-Lokkerin. Rauma-Repola osti Oy Lokomo Ab:n 1970, ja Joensuun tehtaan tuotanto alkoi syyskuussa 1972. Kuormatraktoreiden valmistus alkoi Joensuussa 1973, ja kuormatraktori Lokomo 909 mainitaan muistettuna mallina.

Sen jälkeen nimi vaihtui: Rauma-Repola osti kanadalaisen Timberjackin 1989, yhtiö nimettiin vuonna 1994 Timberjack Oy:ksi, ja Deere & Company osti liiketoiminnan vuonna 2000. John Deere Forestry Oy -nimi tuli vuonna 2005. Forest Machine Magazinen mukaan Joensuussa on valmistettu vuoteen 2022 mennessä yli 35 000 metsäkonetta. Nykyisistä malleista kertoo sivu John Deere -metsäkoneet.

Ponsse ja Norcar

Ponsse on tässä joukossa poikkeus, koska Ponssen mukaan kaikki sen metsäkoneet valmistetaan Vieremällä. Ensimmäinen Ponsse rakennettiin keväällä 1969 Vieremällä Einari Vidgrénin omaan käyttöön, ja yhtiö perustettiin 1970. Ensimmäinen oma hakkuupää valmistui vuonna 1985, minkä jälkeen Ponsse siirtyi kuormatraktoreista myös harvestereihin.

Ponssen oman historian mukaan koko osakekanta siirtyi 16. joulukuuta 1988 SKOP-konserniin kuuluvalle Interpolator Oy:lle, jolloin Ponsse tuli osaksi Norcar-ryhmää. Norcarin koneita tehtiin Metsätransin mukaan kaikkiaan noin 500. Esimerkiksi isojokelaisen kuljettajan vuosimallin 1991 Norcar 600 -kuormatraktorin mittarissa oli vuonna 2022 jo 80 000 tuntia, ja Logset on huoltanut Norcareita perustamisestaan 1992 alkaen. Ponssen mallisarjat ja historia on koottu sivulle Ponsse-metsäkoneet.

Sampo-Rosenlew ja Logset

Sampo-Rosenlew ja Logset ovat suomalaisia valmistajia, jotka tulivat markkinoille 1990-luvulla. Sampo-Rosenlew aloitti metsäkonevalmistuksen pienellä harvesterimallilla vuonna 1996, ja tuhannes metsäkone luovutettiin Porissa tammikuussa 2023. Koneviestin mukaan harvestereita ja kuormatraktoreita valmistetaan suunnilleen yhtä paljon, ja yhtiöllä on vahva asema pienempien harvestereiden markkinoilla Euroopassa.

Logset perustettiin Koivulahdessa 1992, ja sen ensimmäinen harvesteri Logset 500H esiteltiin toukokuussa 1993. Yhtiön mukaan vuonna 2016 esitelty Logset 12H GTE Hybrid oli maailman ensimmäinen hybridiharvesteri. Kuormatraktorin Sampo-Rosenlew FR28:n tekniset tiedot ovat valmistajan käyttöohjeessa: työpaino alkaen 13 tonnia ja 124 kW:n moottori.

Terri ja Malwa: kevyet ruotsalaiset koneet

Terri ja Malwa edustavat pienempää luokkaa, jossa kone on suunniteltu harvennuksiin ja pehmeälle maalle. Terri-nimi on suomalaisille tuttu Valmetin vuonna 1972 kehittämästä telamaasturista, mutta vuodesta 1995 se on ollut ruotsalainen pienkonemerkki. Koneviestin mukaan Terrin koneissa on ruotsalaisia osia, kuormaimet tulevat FTG Mowilta ja hakkuupäät Logmaxilta.

Malwa Forest AB perustettiin Hyssnassa 16. maaliskuuta 2009, ja ensimmäinen kone oli Malwa 360. Combi-kone eli kuormatraktori, jossa on hakkuupää, kasvoi niin suosituksi, että se muodosti yli puolet toimituksista jo vuonna 2015. Komatsu ilmoitti 18. maaliskuuta 2026 ostavansa Malwan Komatsu Forest AB:n kautta ja perusteli ostoa pienten metsäkoneiden kysynnän kasvulla ympäristösääntöjen ja maaperän suojelun vuoksi. Pienistä koneista ja niiden kannattavuudesta kertoo pienmetsäkone.

Kävelevä metsäkone: Plusjack

Kävelevä metsäkone Plusjack oli koe, joka ei koskaan päätynyt tuotantoon. Lusto kertoo, että Timberjackin tutkimus- ja kehitysyksikkö Plustech kehitti koneen vuonna 1999. Koneella ei ole pyöriä, joten se voi liikkua jyrkässäkin ja epätasaisessa maastossa mihin suuntaan tahansa ja kääntyä paikallaan.

Yle kertoo Lustossa Punkaharjulla olevan prototyypin olevan kolmesta viimeinen. Tuotekehitysjohtajan mukaan 1990-luvun tekniikka ei riittänyt koneen hallintaan, ja kustannukset olivat todennäköisesti keskeinen syy.

Mitä mallisarjoja suurilla merkeillä on nykyisin?

Kolmella isolla merkillä on harvesteri- ja kuormatraktorisarjat koko luokkahaarukalle harvennuskoneesta päätehakkuukoneeseen. Taulukko näyttää valmistajien omat mallinimet ja valmistajan ilmoittamat luvut.

Ponsse nimeää Scorpion Thin Line- ja Wisent Thin Line -mallit erityisesti harvennusmetsiin. John Deere kuvaa pienintä harvesteriaan 1070G:tä sanoilla pieni ja ketterä harvennuksiin sopiva, ja Komatsu kertoo 901:n ja 931:n olevan kuusipyöräisiä harvestereita. Ponssen historiassa ovat vuosiluvut 1996 (Ergo ja Cobra), 2000 (Beaver) ja 2013 (Scorpion). Tarkat tekniset tiedot ja ero harvennus- ja päätehakkuuluokkien välillä löytyvät merkkikohtaisilta sivuilta.

Miltä merkkien vuosiluvut näyttävät aikajanalla?

Aikajana näyttää, että suurin osa nykymerkeistä muotoutui 1960-luvun ja 2000-luvun välillä ja että omistus on vaihtunut useasti. Tiedot ovat valmistajien omilta sivuilta ja alan lehdistä.

Miten merkin valitsee?

Merkin valinta kannattaa aloittaa työkohteesta, koneluokasta ja huollon saatavuudesta. Seuraavat säännöt perustuvat valmistajien omiin tietoihin.

• Jos työkohde on harvennus pehmeällä maalla, katso kevyitä koneita, kuten Malwan 980 (kahdeksanpyöräinen harvennusharvesteri) tai Terrin koneita.
• Jos tarvitset harvestereita ja kuormatraktoreita samalta valmistajalta, vertaa Ponsseen, John Deereen ja Komatsuun, joilla on molempien koneluokkien mallisto.
• Jos haluat huoltoa läheltä, tarkista valmistajan huoltoverkko: John Deere ilmoittaa aluekeskuksia Joensuussa, Tampereella, Ylivieskassa ja Rovaniemellä, ja Ponsse myyntialueita muun muassa Rovaniemellä, Oulussa ja Jyväskylässä.
• Jos ostat vanhaa merkkiä, kuten Norcaria, varmista varaosien saatavuus ennen ostoa. Metsätransin jutun mukaan Logset on löytänyt Norcariin kunnostettuja osia.

Konetyyppien yleiskuva on sivulla metsäkoneet.