Peltotyöt
Äes ja äestys – tyyppi, ajoitus ja syvyys maalajin mukaan
Äes ja äestys: joustopiikkiäes, lautasäes ja kultivaattori maalajin mukaan, äestyksen ajoitus, kerrat ja askeleet kylvömuokkaukseen savella ja hiedalla.

Äes valitaan maalajin ja työn mukaan: joustopiikkiäes sopii kevätmuokkaukseen ja kylvöalustan tekoon, hanhenjalkakärjillä varustettu sänkiäes syysmuokkaukseen ja kasvuston leikkaamiseen, lautasäes ja kultivaattori raskaampaan perusmuokkaukseen. Äestys ajoitetaan niin, että maa on kuivaa muokkaussyvyyteen asti ja kantaa koneen tiivistymättä. Savella se on usein kaksi ajokertaa, hyvärakenteisella pintamaalla yksikin riittää.
Mikä äes mihinkin työhön?
Äestyksen tarkoitus on tehdä kylvöalusta, katkaista kestorikkojen juuret ja sekoittaa kasvijätettä maahan ilman, että maan rakenne kärsii. Luomutilojen esimerkit Luomulehti 2/2021:ssä ja MTT:n kokeet erottavat seuraavat välineet.
| Väline | Mihin sopii | Huomio |
|---|---|---|
| Joustopiikkiäes (S-piikki tai kapea kärki) | Kevätmuokkaus, kylvöalustan teko hyvärakenteisessa maassa | Savella ja hietamaalla yleensä 1–2 ajokertaa |
| Joustopiikkiäes hanhenjalkakärjin | Rikkakasvien läpileikkaus keväällä, rypsin rikkominen kevätviljalle | Kestorikkojen juuret leikataan poikki |
| Sänkiäes hanhenjaloin | Syysmuokkaus sängelle, tilan esimerkissä noin 10–12 cm syvyyteen | Katkaisee rikat läpileikaten |
| Kylvöäes hanhenjaloin | Kevätviljan kylvömuokkaus | Tilan esimerkissä äestetään kahteen kertaan: lannoite ja siemen |
| Lautasäes | Syysmuokkaus raskaalla savella | Raskas lautasäes; MTT:n kokeissa kevään lautasmuokkaus vastasi kyntöä |
| Kultivaattori | Syysmuokkaus savella, kevätkultivointi hiesumaalla | MTT:n kokeissa syksyn kultivointi jäi 30–50 prosenttia kyntöä heikommaksi hieta- ja turvemailla |
| Lapiorullaäes | Hankmo-merkin nimestä tuli yleisnimitys lapiorullaäkeille | Koneviestin mukaan tuote tehtiin Pietarsaaren Konepajassa vuodesta 1911 |
Taulukko on ohje, ei määräys. Syksyn kultivointi ja lautasmuokkaus jäivät MTT:n hieta- ja turvemaiden kokeissa (2009–2011) kyntöä heikommiksi, koska kevään maa lämpeni hitaammin ja kylänurmikka selvisi paremmin. Kevään lautasmuokkaus ei yleensä poikennut kynnöstä. Kynnetyistä ruuduista saatiin kokeessa tasaisesti 4 000–6 000 kg/ha ohraa. Kynnön puolesta ja sitä vastaan kerrotaan lisää sivulla kyntöaura.
Milloin äestys tehdään?
Äestys tehdään, kun maa on niin kuivaa, että se muokkautuu koko muokkaussyvyyteen ja kantaa koneen tiivistymättä. Luomulehden mukaan mitä kosteampi ja herkemmin tiivistyvä maa on, sitä pienemmillä rengaspaineilla ja kuormilla ja sitä vähemmillä ajokerroilla kylvötyöt pitäisi tehdä. Toisaalta hyvät kylvökelit kannattaa hyödyntää heti, kun maa on kuivaa, koska hitaasti kuivuvilla mailla poutajaksoa seuraa useimmiten sateinen jakso.
Lämpimään maahan kylvettäessä kasvuunlähtö on nopeaa, jolloin rikkakasveilla on vähemmän mahdollisuuksia ja maan omat ravinnevarat tulevat paremmin käyttöön. Salaojituksen kunto vaikuttaa siihen, milloin pelto kantaa; kuivatusta käsittelee sivu salaojitus.
Mikä äestyssyvyys ja montako kertaa?
Oikea äestyssyvyys ja ajokertojen määrä riippuvat maalajista, rikkakasveista ja kylvöalustan tarpeesta. Luomulehden esimerkeissä syysmuokkaus sänkiäkeellä tehtiin noin 10–12 cm:n syvyyteen. Nurmen kevätmuokkauksessa kasvuston juuret leikataan hanhenjaloäkeellä ensin noin 3 cm:n syvyydestä ja toisen kerran lopullisesta kylvösyvyydestä, kun kasvusto on ensin murskattu lyhyeen sänkeen.
Lukumäärän ratkaisee kasvusto ja maalaji:
- Hyvärakenteinen pintamaa: yksi äestys riittää, jos syvemmän muokkauksen tarpeet on hoidettu viljelykierrossa ja kestorikat ovat hallinnassa.
- Ruis, rypsi tai taimettuneet rikkakasvit: toinen äestys on tarpeen.
- Hitaasti kuivuvat rikat, kuten saunakukka, lutukka ja peippi: muokkauskertojen väli pidetään riittävän pitkänä, jotta irronneet juuret ehtivät kuivua. Maan pinnan pitäisi ehtiä kuivahtaa mustasta hieman harmaaksi ja pölytä kevyesti ennen seuraavaa ajokertaa.
Miten äes toimii eri maalajeilla?
Eri maalajeille sopii eri äestystapa. Luomulehden esimerkkien mukaan:
- Hietamaat: syksyllä sänkiäes hanhenjaloilla, keväällä kylvöäes kahteen kertaan, ensin lannoite ja sitten siemen. Haaste on kestorikkojen torjunta, joten kevytmuokkausta tarvitaan usein enemmän.
- Urpasavimaat: perusmuokkauksena syyskyntö, keväällä joustopiikkiäes yleensä kerran, poikkeustapauksissa kahdesti.
- Raskaat, hitaasti kuivuvat savimaat: syksyllä raskas lautasäes tai kultivaattori, keväällä läpileikkaava joustopiikkiäes kaksi kertaa. Tasausäestys kuivattaa herkästi savea liikaa.
- Hiesumaat: liettyvät herkästi, joten kevätkyntö tai kevätkultivointi sopii, ja kylvö voidaan tehdä jopa suoraan kynnökseen.
- Multa- ja turvemaat: kevätkyntö sopii parhaiten; äestys tehdään joustopiikkiäkeellä tai pyörivällä muokkaimella.
- Herkästi kuivuvat hiekkamaat: kevätkyntö pakkerilla tai viilunsaimella varustetulla auralla, tai vain matala äestys läpileikaten.
Savella rikkakasvien kuoleminen on usein ongelma. Siksi Luomulehden esimerkkitilalla maa jyrätään vasta 1–3 päivää kylvön jälkeen, jotta irronneet rikkojen juuret ehtivät kuivua.
Mitä äkeeseen kannattaa lisätä?
Äkeen varusteet ratkaisevat sen, miten hyvin se toimii vaihtelevassa maassa. Koneviesti kertoo esimerkkejä: Multiva Top Line Super XL:ssä piikit on jaettu yhdeksälle akselille, ja piikit läpäisevät Koneviestin mukaan hyvin oljet ja kasvijätteet, ja Parko 7000 SH:ssa piikit ovat kahdeksalla akselilla. Koneviestin esittelyn mukaan Parkon vakiovarustus ei aivan riitä kovimpien savien muokkaamiseen, ja takalata ja vakiota jäykemmät piikit ovat kannattavia lisävarusteita.
Luomulehden tilaesimerkissä joustopiikkiäestä muokattiin: S-piikkien tilalle vaihdettiin leveäkärkiset hyläpiikit, etulataa pidennettiin, jotta se ei päästä multaa ylitseen, ja äkeessä on työsyvyyden pitävä automatiikka maalajien vaihtelun varalle. Etulata kerää eteensä ja alleen maata ja kannattelee äestä edestä.
Hanhenjalka, lautanen vai jyrsin – mikä säästää maan rakennetta?
Maan murut säilyvät parhaiten, kun muokkain kuluttaa vähän energiaa maakuutiota kohden. ProAgrian ja Helsingin yliopiston tietokortin mukaan jokainen senttimetrin kerros muokattua maata painaa hehtaarilla noin 150 tonnia, ja mitä enemmän energiaa kuluu, sitä enemmän rakenne hajoaa, mikä näkyy eroosiona ja liettymisherkkyytenä. Virtaviivaisesti muotoillut hanhenjalat kuluttavat hyvin vähän energiaa maan siirtoon, ja murut jäävät ehjiksi, kun maa murtuu luontaisia halkeamalinjoja pitkin. Kelajyrsin, tasojyrsin ja lautasmuokkain rikkovat sen sijaan maamuruja ja tuottavat hienoa, pölyävää maata.
Ero näkyy valinnassa: hiesu- ja hietamailla, joiden rakenne hajoaa herkästi, hanhenjalka tai matala äestys säästää murut. Savella kannattaa antaa maan tietokortin sanoin kypsyä muokkauksen jälkeen, jotta se murustuu itse. Lautasmuokkaus on tietokortin matriisissa matala kääntävä menetelmä, joka hautaa kasvintähteet ja mahdollistaa laahavannaskylvön. Kultivointi läpileikkaavin terin sekoittaa tähteet pintaan, nopeuttaa hajotusta ja torjuu rikkakasveja, mutta kerryttää rikkasiemeniä maan pintaan.
Pitääkö äestyksen jälkeen jyrätä?
Jyräys kannattaa, kun maa on kuivaa, ja sen voi jättää pois märkänä aikana. Tietokortin mukaan uudelleentiivistäminen jyräämällä, haralla tai traktorin renkailla poistaa ylimääräisen ilmatilan, estää liiallista kuivumista ja nopeuttaa murustumista. Kuivilla savimailla tarvitaan raskaita Cambridge- tai kiekkojyriä, mutta hieta- ja hiesumailla riittää kevyt peltoa tasaava varpa- tai lehtijousijyrä. Märkinä kausina, tavallisesti syksyisin, erillistä tiivistämistä ei tarvita, koska sade hoitaa sen. Savella jyräyksen voi lykätä: Luomulehden esimerkkitilalla maa jyrätään vasta 1–3 päivää kylvön jälkeen, jotta irronneet rikkojen juuret ehtivät kuivahtaa.
Kylvökone vaikuttaa muokkauksen määrään. Laahavannaskylvökone on herkkä pellon pinnan epätasaisuuksille ja kasvintähteille, joten sen kanssa maata joudutaan muokkaamaan enemmän; kiekko-, vetovannas- tai äestyyppiset kylvökoneet kylväävät runsaan kasvipeitteen läpi.
Miten nurmi rikotaan äkeellä tai kultivaattorilla?
Nurmi rikotaan portaittain, ensin matalasti ja sitten läpileikkaavasti. Ylieskolan tilan esimerkissä (Varsinais-Suomen savimaat) nurmi rikotaan ensin 1–2 kertaa 140 mm:n hanhenjalkakärjillä noin 6–8 cm:n syvyyteen ja sitten läpileikkaavilla 355 mm:n hanhenjaloilla, joissa piikkiväli on 300 mm. Syvyyttä lisätään vähitellen yhdellä kolmeen ajokerralla. Suoraan leveillä 355 mm:n terillä muokkaus ei toimi, koska ne nostavat liian suuria maa- ja juuripaakkuja, joita ei saa rikottua. Rukiin ja palkoviljan jälkeen ajetaan kultivaattorilla ensin matalaan ja sitten syvemmälle läpileikaten, ja kylvömuokkaukset tehdään joustopiikkiäkeellä.
Tilan kultivaattori on nelirivinen, työleveydeltään 4,5 m ja painaa noin 5 000 kg, ja sen perässä on kevyt kolmirivinen jälkihara joustavilla silmukkapiikeillä. Ne rikkovat paakkuja, tasaavat maata ja jättävät juolavehnän juuret pinnalle kuivumaan. Kyntöä kevyempi muokkaus edellyttää tilan kokemuksen mukaan hyvää vesitaloutta, sillä vanhat salaojat 16 metrin ojavälillä olivat nykyvaatimuksiin liian harvat, ja täydennysojituksella ojaväliksi tuli 8 metriä; asia on käsitelty sivulla salaojitus.
Äestyksen askeleet ja tarkistuslista
- Arvioi maan kunto. Tarkista, muokkautuuko maa koko muokkaussyvyyteen ja kantaako se. Märkään maahan ei mennä.
- Valitse väline maalajin ja rikkakasvien mukaan. Hanhenjalkakärjet leikkaavat juuret poikki, joustopiikit tekevät hienon pinnan.
- Tarkkaile työjälkeä. Pehmeässä maassa äes pyrkii syvemmälle, ja kasvijätettä saa olla pinnalla vain vähän, jotta äes toimii hyvin.
- Odota ajokertojen välillä. Kestorikkojen juurien on ehdittävä kuivua, ennen kuin ajat uudelleen.
- Tarkista pinta. Hyvä kylvöalusta on riittävän karkea ja kokkareinen liettymisen varalta, ja kasvijätettä on jäänyt pintaan suojaksi.
- Siirry kylvöön. Kylvökoneen kalibrointi ja syvyyden säätö ovat sivulla kylvökone.
Aiheeseen liittyvää
Kyntöaura Kyntöaura: 2-, 3-, 4- ja 6-siipinen aura traktorin tehon mukaan, hinattava ja nostolaitteen aura, siipimallit maalajeittain sekä säätölista hyvään kyntöön.
Kylvökone Kylvökone ja kylvölannoitin: vannas-, äes- ja ilmakylväjät työleveyksineen, suorakylvökone, piensiemenlaite sekä kylvömäärän kiertokoe askel askeleelta.
Salaojitus Salaojitus pellolla: ojasyvyys, ojaväli maalajin mukaan, putken kaltevuus, tarkastuskalenteri ja merkit siitä, että salaojat eivät toimi. Opas viljelijälle.
Automaattiohjaus Automaattiohjaus traktoriin: tarkkuus opastimella, SBAS-korjauksella ja RTK:lla, signaalin valinta työn mukaan, jälkiasennus vanhaan traktoriin ja hyöty.