Kyntöaura ja kyntö – siipimäärä, traktori ja säädöt

Minkä kokoinen kyntöaura sopii traktorille?

Auran koko riippuu siipien määrästä ja siitä, onko aura nostolaitteessa vai puolihinattava. Siipien määrä tarkoittaa auran kääntävien runko-osien eli ojasten lukumäärää: mitä enemmän siipiä, sitä leveämmän kaistan aura kääntää yhdellä ajolla ja sitä suuremman traktorin valmistajat sille ilmoittavat. Taulukossa ovat valmistajien omat ilmoitukset.

Taulukon luvut ovat valmistajien esitteistä eivätkä korvaa oman traktorin ohjekirjaa. Oman traktorin teho ja nostokyky löytyvät ohjekirjasta, ja traktorimerkkien yleiskuva on sivulla traktorit. Tämän sivun lähteissä ei ole auran painoja, joten esimerkiksi 3-siipisen auran painoa ei voi päätellä taulukosta; kysy paino jälleenmyyjältä mallikohtaisesti.

Mikä ero on 2-, 3-, 4- ja 6-siipisellä?

Siipien määrä ratkaisee, kuinka leveän kaistan aura kääntää ja kuinka paljon se vetää. Valmistajan esitteen mukaan:

• 2–4-siipinen: kevyt luokka, Pöttingerin SERVO 25 enintään 120 hv:n traktoreille.
• 3–5-siipinen: SERVO 35 140 hv:n traktoreille ja 4–6-siipinen SERVO 35 S 170 hv:n traktoreille.
• 4–6-siipinen: SERVO 45 M 240 hv:n traktoreille. Nopeat siirtoajot ja suuri ojasväli vaativat valmistajan mukaan erittäin vahvan vetopään, kääntömekanismin ja runkopalkin.
• 6-siipinen ja suurempi: SERVO 45 S enintään 350 hv:n traktoreille, jopa 6 siipeä. Agroluxin valikoimassa on jopa 10-teräisiä auroja isoille tiloille.

Pienin esitteissä oleva luokka on SERVO 25, jonka valmistaja ilmoittaa sopivaksi enintään 120 hv:n traktoreille; pienemmälle koneelle kevyempää kyntöauraa ei tämän sivun lähteistä löydy.

Hinattava aura vai nostolaitteessa?

Nostolaiteaura kiinnitetään traktorin nostolaitteeseen, kun taas puolihinattava aura tukeutuu työssä omaan tukipyörään. Pöttingerin SERVO-aurat on tarkoitettu traktorin nostolaitteeseen, ja valmistajan mukaan yhä tehokkaammilla traktoreilla käytetään nostolaitesovitteisia auroja. Agroluxin puolihinattavassa paluuaurassa on iso tukipyörä (400/55x22,5), ja pyörä asettuu päisteissä automaattisesti oikeaan asentoon. Vaunuaura on kaksiosainen: puolihinattava etuosa ja nostolaitesovitteinen takaosa. Päisteissä toiminta on vaiheittaista, joten iso aura kääntyy tasaisesti.

Hydrauliikkaa tarvitaan: Agroluxin puolihinattava paluuaura tarvitsee traktoriin yhden 1-toimisen ja yhden 2-toimisen ulosoton, ja sen käännön, tukipyörän ohjauksen ja ensimmäisen viilun leveyden voi säätää hydrauliikalla.

Mikä siipi sopii maalajille?

Siipi valitaan maalajin ja kasvintähteiden mukaan. Agroluxin esitteessä on neljä mallia, joiden käyttökohde on erilainen:

AXP on AX:n muovinen versio. Pöttinger tarjoaa laajan siipivalikoiman kaikille maalajeille, ja viilun leveyttä voi vaihtaa useissa malleissa pultin paikkaa siirtämällä.

Miten kyntöaura säädetään?

Hyvä kyntö tarkoittaa tasaista viilua oikealla syvyydellä ja leveydellä. Säätö alkaa ensimmäisestä viilusta ja vetopisteestä. Pöttingerin SERVOMATIC-säätö erottaa ne: takimmaisella vanttiruuvilla säädetään ensimmäisen viilun leveyttä ja etummaisella vetopistettä, eivätkä säädöt vaikuta toisiinsa. Oikea vetopiste vähentää maapuolen painetta ja siten osien ja polttoaineen kulutusta. Alla säädöt ovat järjestyksessä:

1. Aura on sovitettu traktoriin. Agroluxin vetolaitteessa voi valita kahdesta korkeudesta, jolloin aura kytketään eri korkuisiin traktoreihin ja vetovarsien asento sekä painonsiirto saadaan edulliseksi.
2. Ensimmäisen viilun leveys säädetty. Pöttingerin SERVOMATIC-säädössä se tehdään takimmaisella vanttiruuvilla.
3. Vetopiste säädetty. Se tehdään etummaisella vanttiruuvilla, ja oikea vetopiste vähentää maapuolen painetta sekä osien ja polttoaineen kulutusta.
4. Viilun leveys valittu. Agroluxin mallien viilunleveys on 35, 40 tai 45 cm tai 40, 45 tai 50 cm; Pöttingerin SERVO PLUS -malleissa leveys säädetään hydraulisesti kynnön aikana.
5. Kivisuojaus tarkistettu. Hydraulinen laukaisin antaa periksi, kun ojasta osuu kiveen. Agroluxin laukaisimen herkkyys säädetään teräkohtaisesti hydraulisesti, ja Pöttingerin SERVO NOVA -laukaisulaitteen laukaisuvoimaa säädetään auran etupäässä olevan painemittarin avulla. Murtopultti sopii, kun laukaisimen tarve on vähäinen.
6. Työsyvyys ja leveys säädetty. Agrolux kertoo auran olevan helposti säädettävä sekä työleveyden että syvyyden suhteen, ja siipimallilla on oma syvyysalueensa (AX 12–28 cm, FC 25–28 cm, AH jopa 35 cm).

Miten kyntö eroaa maalajeittain?

Kyntötapa riippuu siitä, kuinka herkästi maa liettyy ja kuivuu. Luomulehden esimerkkitilojen (Rajala, 2021) mukaan:

• Hiesumaat liettyvät herkästi, joten niille sopii kevätkyntö tai kevätkultivointi, ja kylvö voidaan tehdä jopa suoraan kynnökseen.
• Multa- ja turvemaat ovat kosteita ja lämpiävät hitaasti. Kevätkyntö sopii niille parhaiten, mieluiten paripyörin.
• Herkästi kuivuvat hiekkamaat: kevätkyntö pakkerilla tai viilunsaimella varustetulla auralla, tai vain matala äestys.
• Peruna: maa kynnetään keväällä pakkerilla varustetulla auralla.
• Ruis: nurmi syvämuokataan tarvittaessa jankkurilla ja kyntäen ennen rukiin kylvöä, ja ruis kylvetään suoraan kynnökseen.
• Raskas savi: esimerkkitilalla perusmuokkaus oli ennen syyskyntö. Märkinä syksyinä muokataan yleensä vain roudan päältä.

Jos pellolla seisoo vettä, vaikka salaojat toimivat, syy voi olla kyntöanturassa eli kyntösyvyyteen muodostuneessa tiivistymässä. Salaojayhdistyksen oppaan mukaan tiivistymä hidastaa veden pääsyä salaojaan, ja keinoja ovat syväjuuriset kasvit ja jankkurointi, jota ei tehdä märkänä. Siksi aura ei yksin ratkaise vesitalouden ongelmia: kuivatus on käsitelty sivulla salaojitus.

Kannattaako kyntää – ja milloin?

Kyntö on edelleen hyvä vaihtoehto, mutta se ei ole ainoa. MTT:n kokeissa (hietamaa ja turvemaa, 2009–2011) kynnetyistä ruuduista saatiin tasaisesti 4 000–6 000 kg/ha ohraa, ja kevät- ja syyskyntö eivät eronneet merkitsevästi, joten kynnön voi tehdä näillä mailla syksyllä tai keväällä. Kevään lautasmuokkaus ei yleensä poikennut kynnöksestä, mutta syksyn lautasmuokkaus jäi 5–30 prosenttia ja syksyn kultivointi 30–50 prosenttia kyntöä heikommaksi.

ProAgrian ja Helsingin yliopiston tietokortti muistuttaa kynnön haitoista: aura kääntää suuren maatilavuuden ja kasvintähteet pinnalta, häiritsee kastelieroja ja voi tehdä uusia tiivistymiä pohjamaan yläosaan. Haittoja voi vähentää pienentämällä kyntösyvyyttä ja muuttamalla ajankohtaa: kyntö kuivaan aikaan kesällä ja heti kylvö on vähemmän haitallista kuin märän maan kyntö myöhään syksyllä. Savimaille tietokortti suosittelee matalaa, aikaista syyskyntöä ja kokkareiden heti rikkomista, ja ei-savimaille matalaa kyntöä juuri ennen kylvöä. Ylieskolan tilalla Varsinais-Suomen savella pitkään jatkunut vakokyntö oli aiheuttanut tiiviit kerrokset, ja kynnön tilalle otettiin kultivaattori.

Kynnön jälkeinen työ on äestys; väline ja ajoitus on käsitelty sivulla äes ja äestys, ja kylvökoneen valinta ja kalibrointi sivulla kylvökone.