Konetyön kustannukset: koneen tuntikustannus

Sininen traktori työskentelee pellolla rapsipellon vieressä

Koneen tuntikustannus on vuotuisten kiinteiden ja muuttuvien kustannusten summa jaettuna vuotuisilla käyttötunneilla. Kiinteitä kustannuksia ovat poisto, korko, säilytys ja vakuutus, ja ne syntyvät, vaikka konetta ei käytettäisi lainkaan. Muuttuvia ovat polttoaine, voiteluaine, kunnossapito ja kuljettajan palkka, ja ne syntyvät vain käytöstä. Laskelman lopuksi lisätään riskivaraus ja arvonlisävero.

Alla kaavat on purettu osiin TTS Työtehoseuran kustannuslaskentaohjeen mukaan. Laskelma tehdään oman koneesi hinnoilla ja omilla käyttötunneillasi, joten kaavat on esitetty kirjaimin ja prosentein. Valmiit tilastolliset taksat ovat sivulla urakointihinnat.

Mistä koneen tuntikustannus koostuu?

Tuntikustannus koostuu kahdeksasta erästä, jotka jakautuvat kiinteisiin ja muuttuviin kustannuksiin sekä riskivaraukseen. TTS:n mukaan urakoinnin hinnoittelun lähtökohta on, että kustannukset katetaan vähintään, ja vasta sen jälkeen voi jäädä voittoa. Laskelmassa käytetään arvonlisäverottomia hintoja.

Kustannuserä	Luokka	Peruste tai kaava
Poisto	kiinteä	(hankintahinta − jäännösarvo) ÷ poistoaika vuosina
Korko	kiinteä	korko-% ÷ 100 × (hankintahinta + jäännösarvo) ÷ 2
Säilytys	kiinteä	säilytystilan vuotuiskustannus, jaettu koneille esimerkiksi pinta-alan mukaan
Vakuutus	kiinteä	liikenne-, vahinko-, vastuu- ja oikeusturvavakuutus
Polttoaine ja voiteluaine	muuttuva	kulutus tunnissa × hinta
Kunnossapito	muuttuva	prosentti hankintahinnasta, tavallisesti 2–6 %
Kuljettajan palkka	muuttuva	tuntipalkka + sivukulut + huoltolisä
Riski	lisä	harkinnanvarainen varaus, esimerkiksi 5 %

Traktorilla kiinteiden kustannusten osuus nousee peruskäytössä usein yli puoleen kuljettajan palkkaa lukuun ottamatta. Työkoneella suurin osa kustannuksista on kiinteitä huolto- ja kunnossapitokuluja lukuun ottamatta. Siksi vuotuinen käyttömäärä vaikuttaa tuntikustannukseen voimakkaasti.

Miten lasket kiinteät kustannukset?

Kiinteät kustannukset lasketaan vuodelle ja jaetaan lopuksi käyttötunneilla. Kolme asiaa ratkaisee tuloksen: poistoaika, jäännösarvo ja korkoprosentti.

Poisto. Tasapoistossa hankintahinta, josta on vähennetty jäännösarvo, jaetaan tasan poistoajan vuosille. Maatalouskoneilla poistoaika on TTS:n mukaan tyypillisesti 10–15 vuotta. Verotuksessa käytetään vähenevää poistoa, mutta TTS:n hinnoitteluesimerkit perustuvat tasapoistoon. Jäännösarvon voit arvioida käytettyjen koneiden hinnoista, ja käytetyn koneen ostajalle sama logiikka näkyy sivulla käytetyn traktorin ostaminen.

Korko. Korko lasketaan koneeseen sidotun pääoman keskimääräisestä arvosta, eli hankintahinnan ja jäännösarvon keskiarvosta. Jos kone on rahoitettu lainalla, käytä lainan korkoa. Jos rahat ovat omia, korko on vaihtoehtoiskustannus: se tuotto, jonka pääoma toisi muussa sijoituksessa. TTS:n esimerkit käyttävät 5 prosentin laskentakorkoa, mutta urakointikalustolle suositellaan korkeampaa korkoa, koska kone ei välttämättä tuota ennakoitua käyttömäärää.

Annuiteettikerroin. Poiston ja koron voi laskea yhdellä kertoimella. Kymmenen vuoden poistoajalla ja viiden prosentin korolla annuiteettikerroin on 0,12950, eli vuosittain kuluu 12,95 prosenttia konepääomasta poistoksi ja koroksi. Kerroin on oikotie, kun vertaat monia koneita ja poistoaikoja.

Säilytys ja vakuutus. Säilytys lasketaan jakamalla varaston vuotuiset kustannukset koneille esimerkiksi niiden vaatiman pinta-alan mukaan. TTS:n esimerkissä traktorin tilantarve on 20 neliömetriä. Vakuutuksiin kuuluvat vahinkovakuutus, liikennevakuutus ja urakoinnissa lisäksi vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Maatilan vakuutus ei välttämättä kata urakointia ilman erillistä sopimusta, joten selvitä turva vakuutusyhtiöltä. Vakuutuksista ja yritysmuodosta kertoo tarkemmin sivu koneurakoitsijaksi.

Miten lasket muuttuvat kustannukset?

Muuttuvat kustannukset lasketaan käyttötuntia kohti: polttoaine ja voiteluaine, kunnossapito ja palkka. Niistä polttoaineen kulutus on helpoin arvioida, koska sille on kaava.

TTS:n kaavassa polttoaineen kulutus tunnissa on moottorin nimelliskulutus (kg/kWh) × moottorin maksimiteho (kW) × käyttöaste × polttoaineen tiheys (1,163 l/kg). TTS:n esimerkissä 0,270 kg/kWh × 55 kW × 40/100 × 1,163 l/kg on 6,9 l/h. Kulutus keskimääräisissä olosuhteissa 40 prosentin kuormituksella traktorin tehoryhmittäin on seuraava.

Traktorin teho	Polttoaineen kulutus
31–50 kW	5,7 l/h
51–60 kW	6,9 l/h
61–70 kW	8,2 l/h
71–80 kW	9,4 l/h
81–100 kW	11,3 l/h
101–120 kW	13,8 l/h
121–150 kW	17,0 l/h
151–180 kW	20,7 l/h
181–210 kW	24,5 l/h

Raskaissa töissä kulutus on huomattavasti suurempi kuin taulukossa. Voiteluaineen kulutus on pieni: TTS:n taulukossa se nousee noin 0,07 litrasta tunnissa pienimmällä tehoryhmällä noin 0,29 litraan tunnissa suurimmalla.

Kunnossapito. Huolto ja korjaukset ovat epävarmin erä, koska kulutusosat uusitaan määrävälein ja kone voi myös rikkoontua yllättäen. TTS arvioi kunnossapidon tavallisesti 2–6 prosentiksi koneen uushankintahinnasta vuodessa. Traktorin esimerkkilaskelmassa varaus on 3 prosenttia ja leikkuupuimurin 2 prosenttia hankintahinnasta.

Palkka. Urakoitsijan on määriteltävä myös oman työnsä palkkavaatimus. Lähtökohdaksi sopivat alan palkkaratkaisut tai Tilastokeskuksen tuntipalkkatilasto. Palkatulle työntekijälle tuntipalkkaan lisätään sivukulut: TTS:n esimerkissä ne olivat kausityöntekijällä 48,90 prosenttia ja vakituisella 64,79 prosenttia palkasta, ja prosentit kannattaa tarkistaa ajantasaisina. Lisäksi laskelmassa on 5–10 prosentin huoltolisä palkkakustannukselle, koska traktorin säännölliset huollot vievät työaikaa suhteessa käyttötunteihin.

Miten käyttömäärä muuttaa tuntikustannusta?

Vuotuinen käyttömäärä on tuntikustannuksen vipu: kiinteät kustannukset jaetaan käyttötunneilla, joten mitä enemmän konetta käytetään, sitä pienempi on pääomakustannuksen osuus jokaisella tunnilla. Jos vuotuiset käyttötunnit kaksinkertaistuvat ja kiinteät kustannukset pysyvät samoina, kiinteä kustannus tunnilta puolittuu.

Jos kone on vuodessa vain vähän töissä, kiinteät kustannukset painavat tuntihinnassa eniten. Tällöin urakointi kannattaa vain, jos hinta kattaa kiinteät kulut, eikä riitä että polttoaine ja kuljettaja katetaan.
Jos käyttömäärä on epävarma, käytä laskennassa korkeampaa korkoa, kuten TTS suosittelee, tai laske kaksi skenaariota eri tuntimäärillä.
Jos kone on jo maksettu, kiinteät kustannukset eivät häviä: poisto ja korko kuvaavat koneen arvon vähenemistä ja sidottua pääomaa, vaikka lainaa ei olisi.

TTS:n traktoriesimerkki laskee kustannukset kahdella käyttömäärällä, 600 ja 1 000 tunnilla vuodessa, ja puimurin esimerkki 100 ja 150 tunnilla. Laskelman lähtötiedot ovat keskimääräisiä, joten aina on syytä laatia tapauskohtainen laskelma.

Laskuesimerkki ilman hintoja

Esimerkki näyttää laskujärjestyksen kirjaimilla, ja luvut on laskettu TTS:n esimerkkioletuksista, eivät ole TTS:n taulukon lukuja. Olkoon traktorin verottoman hankintahinnan symboli H, käyttöikä 7 vuotta, jäännösarvo 45 prosenttia H:sta ja korko 5 prosenttia.

Poisto = (H − 0,45 H) ÷ 7 = 0,55 H ÷ 7, eli noin 7,9 prosenttia H:sta vuodessa.
Korko = 0,05 × (H + 0,45 H) ÷ 2 = 0,05 × 1,45 H ÷ 2, eli noin 3,6 prosenttia H:sta vuodessa.
Säilytys ja vakuutus lisätään vuosisummaan omilla luvuillaan.
Peruskustannus tunnilta = (poisto + korko + säilytys + vakuutus) ÷ vuotuiset käyttötunnit.
Käyttökustannus tunnilta = polttoaine (l/h × litrahinta) + voiteluaine + kunnossapito (esimerkiksi 3 prosenttia H:sta ÷ käyttötunnit) + kuljettajan palkka sivukuluineen.
Tuntikustannus = peruskustannus + käyttökustannus + riskivaraus (esimerkiksi 5 prosenttia) + arvonlisävero laskulle.

Poiston ja koron osuus on tässä esimerkissä yhteensä noin 11,5 prosenttia H:sta vuodessa ennen säilytystä ja vakuutusta. Se jaetaan vuotuisilla tunneilla, joten summa pienenee nopeasti, kun tunnit kasvavat.

Miten tuntikustannuksesta tulee hehtaarihinta tai päivähinta?

TTS:n mukaan yksikkökustannus saadaan jakamalla vuotuiset kustannukset tehdyillä työtunneilla tai hehtaareilla. Jos hinnoittelet hehtaarilta, tarvitset työnmenekin, eli montako tuntia hehtaari vie. TTS:n puimurilaskelmassa keskimääräinen työnmenekki on 1,2 h/ha leikkuuleveydellä 320–379 cm, 1,0 h/ha leveydellä 380–449 cm, 0,8 h/ha leveydellä 450–549 cm, 0,7 h/ha leveydellä 550–649 cm ja 0,6 h/ha leveydellä 651 cm ja yli. Hyvissä olosuhteissa menekit ovat 1,0, 0,9, 0,7, 0,6 ja 0,5 h/ha. Kun kerrot tuntikustannuksen työnmenekillä, saat hehtaarikustannuksen, ja koneen kapasiteetti käy ilmi sivulta leikkuupuimuri.

Päivähinnalle ei ole omaa riviä TTS:n tilastossa, joten päivähinta on laskettava: tuntikustannus kerrottuna päivän työtunneilla. Muista, että kiinteät kustannukset kertyvät myös päivinä, jolloin kone seisoo. Jos vertaat omaa konetta vuokraukseen, varmista, mitä vuokrahintaan kuuluu: kuljettaja, polttoaine, siirrot ja vakuutus. Vuokrauksen kustannustekijät käsittelee sivu kaivinkoneen vuokraus.

Tarkistuslista ennen hinnan lukitsemista

hankintahinta on veroton ja jäännösarvo on arvioitu käytettyjen koneiden hinnoista
poistoaika ja korko on valittu, ja korko on urakoinnissa riittävän korkea
säilytys ja vakuutukset on otettu mukaan, myös vastuu- ja oikeusturva
polttoaineen kulutus on arvioitu kuormituksen mukaan, ja raskaissa töissä se on suurempi kuin keskiarvo
kunnossapito on prosentti hankintahinnasta
kuljettajan palkka sisältää sivukulut ja huoltolisän
vuotuiset käyttötunnit ovat realistiset
riskivaraus ja arvonlisävero on lisätty viimeiseksi

Kun tuntikustannus on valmis, vertaa tulosta tilastoon sivulla urakointihinnat.

Lähteet

TTS Työtehoseura: Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat 2022, TTS:n julkaisu 471. Luku Konekustannusten laskenta hinnoittelun perustana sekä taulukot 2–4.