Traktorit
Valmet-traktorit
Valmet-traktorit valmistettiin Suomessa 1951 alkaen. Katso 02- ja 05-sarjan mallit 502, 702, 605, 705 ja 905 tekniikkataulukoissa sekä Valmetin tie Valtraksi.
Tekniset tiedot
- Valmistaja
- Valmet 1951–2000, nykyisin Valtra (AGCO)
- Alkuperämaa
- Suomi – Jyväskylä 1951, Suolahti vuodesta 1969
- Traktorituotanto alkoi
- 1951
- Mallisarjat
- 02, 03, 05, isot kuutoset (2105), 8000-sarja
- Teholuokka
- 15–163 hv

Valmet on suomalainen traktorimerkki, jonka ensimmäinen kone valmistui Jyväskylässä vuonna 1951 ja jonka tuotanto jatkuu nykyään Valtra-nimellä Suolahdessa. Vanhoista Valmeteista tunnetuimmat ovat 02-sarja (502, 702) ja nelivetoisena suunniteltu 05-sarja (505, 605, 705, 805, 905), ja isoimmat kuusisylinteriset yltävät 163 hevosvoimaan. Tämä sivu erottaa sarjat toisistaan, jotta mallinumerosta näkee, minkä ikäluokan ja kokoluokan koneesta on kyse.
Milloin Valmet-traktorit alkoivat ja mistä nimi tuli?
Valmet-traktorien sarjatuotanto alkoi vuonna 1951 Jyväskylässä, ja Valtran historiasivun mukaan ensimmäinen kone oli suunniteltu pohjoismaisiin oloihin. Alku oli pienikokoista: Valmet 15 oli 15-hevosvoimainen kolmivaihteinen kone, ja Valmet 20 antoi 19,5 hevosvoimaa petrolilla ja 22 bensiinillä. Ensimmäinen diesel, Valmet 33, esiteltiin vuonna 1956.
Merkin nimi seurasi omistajia. Vuonna 1979 Valmet ja ruotsalainen Volvo BM yhdistyivät, ja vuonna 1982 tuli Volvo BM Valmet 05 -sarja. Nimi palasi pelkäksi Valmetiksi vuonna 1986. Vuoden 2001 alusta kaikki traktorit kantavat Valtra-nimeä, ja AGCO osti Valtran vuoden 2004 alussa.
| Vuosi | Tapahtuma |
|---|---|
| 1951 | Ensimmäinen Valmet-traktori Jyväskylässä |
| 1956 | Dieselkäyttöinen Valmet 33 |
| 1960 | Valmet 361 D, teho enintään 46 hv |
| 1969 | Tuotanto siirtyy Suolahteen |
| 1971 | 02-sarja alkaa mallilla 502 |
| 1979 | Valmet ja Volvo BM yhdistyvät, 03-sarjan ilme |
| 1982 | Volvo BM Valmet 05 -sarja |
| 1986 | Nimi palaa Valmetiksi |
| 1988 | Väriksi voi valita punaisen, sinisen, keltaisen, vihreän tai valkoisen |
| 2001 | Kaikki koneet Valtra-merkillä |
Vuoden 1969 siirto Suolahteen johtui siitä, että Jyväskylän tehdas oli täynnä. Merkin nykyinen tarina on kerrottu sivulla Valtra-traktorit.
Mitä Valmet 361 ja 02-sarja tarkoittavat?
Valmet 361 D ilmestyi vuonna 1960 uudella ulkonäöllä, ja sen teho oli enintään 46 hevosvoimaa. Vuoden 1971 02-sarja toi ohjaamoon selvän parannuksen: Valtran mukaan ohjaamossa oli tasainen lattia, vaihdevivut siirrettiin oikealle puolelle ja ohjaamon melutaso oli markkinoiden alhaisin. Sarja oli suosittu erityisesti Suomessa.
| Malli | Esitelty | Moottori ja teho (SAE) | Vaihteet |
|---|---|---|---|
| 502 | 1971 | 2,7 l, 3-sylinterinen, 54 hv | 6+2 |
| 702 | 1972 | 4,2 l, 4-sylinterinen, 75 hv | 8+2 |
| 1102 | 1973 | 4,2 l, turbo, 115 hv | 8+2 |
| 702S | 1975 | 4,2 l, turbo, 102 hv | 8+2 |
| 602 | 1978 | 3,3 l, 3-sylinterinen, 58 hv (DIN) | 6+2 |
Taulukon luvut ovat Valtran historiasivulta. Huomaa, että lähteet ilmoittavat tehon eri standardilla: Valtra käyttää 502:lle ja 702:lle SAE-lukuja, ja DIN-luvut ovat yleensä pienempiä. Siksi saman koneen teho voi näkyä eri lähteissä eri lukuna. Turbomoottorit olivat Valmetille tärkeä erityispiirre: Valtran historiasivusto laskee jo vuoden 1969 mallin 1100 ensimmäiseksi turbomalliksi.
1970-luvun lopulla kaikkiin nelisylinterisiin Valmeteihin tuli nelivetoversio. Valtran mukaan se laajensi töiden kirjoa mutta kasvatti kääntösädettä, ja Vakolan koe vuonna 1978 arvioi 702S:n suorituskyvyn hyväksi perusvarustuksella.
Millainen on Valmet 05 -sarja: 505, 605, 705, 805 ja 905?
Valmet 05 -sarja on Valmetin tunnetuin 1980-luvun perhe: se esiteltiin vuonna 1982 ja toimitukset alkoivat vuoden 1983 alussa. Koneviestin Konedatan mukaan sarja suunniteltiin alusta asti nelivetoiseksi, etupyörät kääntyvät jopa 50 astetta ja ohjaamo oli suurelta osin Volvon suunnittelema: tasainen lattia ja 180 astetta kääntyvä istuin. Nostokyky oli 4 000 kiloa ja polttoainesäiliö 180 litraa.
| Malli | Vuodet | Moottori | Teho (DIN) |
|---|---|---|---|
| 505 | 1983–89 | 3,3 l, 3-sylinterinen turbo | 65, myöhemmin 68 hv |
| 605 | 1983–89 | 3,3 l, 3-sylinterinen turbo | 72, myöhemmin 75 hv |
| 655 | 1988–89 | 4,4 l, 4-sylinterinen ilman turboa | 80 hv |
| 705 | 1983–89 | 4,4 l, 4-sylinterinen turbo | 83 hv |
| 805 | 1983–89 | 4,4 l, 4-sylinterinen turbo | 95 hv |
| 905 | 1984–89 | 6,6 l, 6-sylinterinen ilman turboa | 105 hv |
Tractordata ilmoittaa 605:n tehoksi 75 ja 705:n 85 hevosvoimaa, joten luvut vaihtelevat lähteittäin. Käytä niitä suuntaa-antavina ja tarkista koneen oma kilpi.
Tarkemmat tekniset tiedot erottavat mallit toisistaan enemmän kuin pelkkä teho. Koneviestin Konedatan mukaan hydrauliikka antaa 49,5 litraa minuutissa 180 baarin paineella, voimanotto on 540 kierrosta minuutissa ja ohjaamon melu 83–85 desibeliä.
| Malli | Vääntö (DIN) | Paino 4WD | Vaihteisto |
|---|---|---|---|
| 505 | 255 Nm, myöhemmin 265 Nm | 3 350 kg | 8+4 / 16+8 |
| 605 | 270 Nm, myöhemmin 280 Nm | 3 490 kg | 8+4 / 16+8 |
| 705 | 325 Nm | 3 650 kg | 8+4 / 16+8 |
| 805 | 370 Nm | 3 940 kg | 8+4 / 16+8 |
| 905 | 395 Nm | 4 180 kg | 16+8 hydraulinen tehonvaihto |
905:n nopeusalue yltää 37,1 km/h:iin, kun muilla malleilla se on noin 26,5–28,6 km/h. Tehonvaihtovaihteisto oli muissa malleissa lisävaruste.
Sarjaa päivitettiin kesällä 1988: etuakseli uusittiin, ohjauspumppu vahvistettiin ja turbot vaihdettiin. Tällöin nostokyky nousi 4 400 kiloon, ja 905:llä 5 500 kiloon. Jos ostat vuoden 1988 jälkeisen kuusisylinterisen, tämä on yksi syy tarkistaa koneen valmistusvuosi.
Mitkä Valmetit ovat isoimpia kuutosia?
Valmet rakensi myös tavallista suurempia koneita. Valtran historiasivun mukaan Valmet 1502 vuodelta 1975 oli kuusipyöräinen 136 hevosvoiman kone, jota ei pidetty käytännöllisenä pellolla, ja hanke päättyi pian. Volvo BM Valmet 2005 ja 2105 tulivat 1980-luvun puolivälissä: Volvon 5,5-litrainen moottori antoi enintään 163 hevosvoimaa, ohjaamo oli 340 senttimetriä korkea ja paino lähes seitsemän tonnia. Sarja tehtiin kiinteästi 1 000 koneen tilauksena.
Vuoden 1989 lopulla tulivat Valmet 8300 ja 8600 eli Mega, joissa oli 612DS-kuusisylinterinen moottori. Valtran mukaan vaihteisto ei täyttänyt asiakkaiden odotuksia. Pienempi Valmet 8100 seurasi noin vuonna 1991: 120 hevosvoimainen kuusisylinterinen kone rakennettiin kokonaan Suolahdessa, ja sen ajo- ja työnopeudet olivat Megaa paremmat. Valmetin yhteistyö itävaltalaisen Steyrin kanssa jatkui vuoteen 1997.
Miten Valmet ja etukuormaaja kuuluvat yhteen?
Valmet-traktorit ovat Suomessa tulleet tutuiksi etukuormaajalla, ja syy löytyy nelivedosta. Valtran historiasivun mukaan etukuormaajat yleistyivät maataloudessa 1950-luvun alussa, mutta kaksipyöräveto ei vielä ollut hyvä alusta kuormaajalle. Valmetilla oli alkuvaiheessa kolme suomalaista kuormaajakumppania, muun muassa Lankisen konepaja (myöhemmin Vilakone ja nykyinen Wille Machines) ja Syväsen konepaja (James-merkki, myöhemmin osa Lännen Engineeringia), ja yhteistyö jatkui 1960-luvun alusta 1980-luvulle.
05-sarja oli Valtran mukaan maailman ensimmäinen alusta asti nelivetoiseksi suunniteltu keskikokoinen traktori, ja 1980-luvun lopulla Valmet toimitti tehdasasenteisia ruotsalaisvalmisteisia kuormaajia valmiina kokonaisuutena. Valmet kertoo olleensa maailman ensimmäinen, joka toimitti kokonaisia traktoreita integroiduilla etukuormaajilla kaikille markkinoille. Jos etsit käytettyä Valmetia etukuormaajalla, valitse nelivetoinen 05-sarjan kone ja tarkista kuormaajan kiinnitys ja kunto erikseen; kuormaajan valinnasta kerrotaan lisää sivulla etukuormaaja.
Mikä Valmet sopii mihinkin työhön?
Valinta alkaa tehosta ja siitä, onko kone etukuormaajakäytössä. Seuraavat säännöt perustuvat taulukoiden lukuihin.
- Jos tarvitset pienen koneen pihaan ja metsätien varteen, vertaa 502:ta tai 602:ta (54–58 hv) sekä 505:tä ja 605:tä (65–75 hv).
- Jos haluat nelivetoisen koneen etukuormaajalle, aloita 05-sarjasta, koska se on suunniteltu nelivedolle alusta asti. Kuormaajan valinnasta kerrotaan sivulla etukuormaaja.
- Jos tarvitset enemmän tehoa raskaaseen työhön, katso 705:tä, 805:tä tai 905:tä (83–105 hv).
- Jos yli 120 hevosvoimaa on välttämätöntä, Valmetin vaihtoehdot ovat 8100 ja Volvo BM Valmet 2105.
Jos etsit 361:tä, 502:ta tai 705:tä käytettynä, lue ensin käytetyn traktorin tarkistuslista ja vanhojen traktorien yleiskatsaus. Vanha kone kannattaa vertailla myös Zetoriin, joka oli saman ikäluokan toinen yleinen merkki.
Mikä on Valmetin ja Valtran ero?
Valmet ja Valtra ovat sama tehdas eri aikakausina. Valmet-nimi oli käytössä vuodesta 1951 ja korvautui Valtralla vuoden 2001 alussa, kun yhtiö oli jo kulkenut Sisun ja Partekin omistuksen kautta kohti AGCO:ta. Nykyiset sarjat F, A, G, N, T, Q ja S sekä Valtra Unlimited -räätälöinti on kuvattu sivulla Valtra.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että 2000-luvun Valtra on suoraa jatkoa Valmetin tehtaalle, mutta 1980-luvun Valmet ei ole sama kone kuin nykyinen N- tai T-sarja. Kaikkien merkkien yleiskuva on sivulla Traktorit.
Aiheeseen liittyvää
Valtra Valtra on Suolahdessa rakennettava suomalainen traktorimerkki: sarjat F, A, G, N, T, Q ja S 75–425 hv, Valmet-historia ja Unlimited-räätälöinti.
Vanhat traktorit Vanhat traktorit Suomessa: Ferguson, Fordson, David Brown, Nuffield ja MF 35 taulukossa sekä tunnistus, entisöinnin vaiheet ja museoajoneuvon ehdot.
Käytetyn ostaminen Käytetyn traktorin ostaminen: tarkistuslista moottorille, vaihteistolle ja hydrauliikalle, koeajo, paperit, omistajanvaihto ja etukuormaajatraktorin valinta. Etukuormaaja Etukuormaaja traktoriin: valitse kuormaajaluokka traktorin hevosvoimien ja painon mukaan, katso nostokorkeudet ja kiinnityksen tarkistuslista.
Zetor Zetor on brnolainen traktorimerkki vuodelta 1946. Katso nimen alkuperä, Crystal-historia, Series 6 ja sarjat Primosta Crystaliin sekä merkin tausta.