Belarus-traktorit

Mikä on Belarus suomeksi ja minkä maalainen Belarus-traktori on?

Belarus-traktori on valkovenäläinen. Valtioneuvoston mukaan maan suomenkielinen nimi on edelleen Valko-Venäjä, vaikka ruotsiksi käytetään nykyään nimeä Belarus. Belarus on siis maan paikallinen nimi ja Valko-Venäjä sen vakiintunut suomalainen muoto, ja traktorimerkin nimi on säilynyt paikallisessa muodossa.

Merkin takana on Minskin traktoritehdas, jonka lyhenteet ovat MTZ ja englanniksi MTW. Jos hakusanana on pelkkä “mtz”, kyse on yleensä juuri tästä tehtaasta ja sen malleista, joiden numerot alkavat kirjaimilla MTZ.

Milloin Belarus-traktorit alkoivat?

Belarus-traktorien tarina alkaa Minskin tehtaan perustamisesta vuonna 1946. Tehtaan historiasivun mukaan pyörällisiä MTZ-2-traktoreita alettiin valmistaa vuonna 1953, ja 100 000. traktori valmistui vuonna 1958. Monikäyttöinen MTZ-50 esiteltiin vuonna 1961, ja miljoonas traktori valmistui marraskuussa 1972.

MTZ-80 tuli sarjatuotantoon vuonna 1974, ja sivu kutsuu sitä maailman yleisimmäksi traktorimalliksi. Tuotantoa kasvatettiin vauhdilla: kaksimiljoonas traktori valmistui 24. maaliskuuta 1984, ja kolmimiljoonas vuonna 1995.

Jälleenmyyjän ylläpitämän sivun mukaan tehdas on valmistanut yli kolme miljoonaa traktoria, vienyt yli 500 000 traktoria yli sataan maahan ja työllistää lähes 20 000 ihmistä. Luvut ovat jälleenmyyjän ilmoittamia, ei tehtaan omista tilastoista.

Mitä Belarus-malleja Suomeen tuotiin?

Koneviestin Konedata-tietokannan mukaan Suomeen tuotiin neljä Belarus-malliperhettä vuosina 1973–1983. Lähteen oma huomautus on, että tiedot perustuvat pääosin esitteisiin ja lähteet ovat joskus ristiriidassa keskenään.

Mallin 80/82 nostokyky on 2 000 kiloa, mallin 800/820 2 700 kiloa, ja ohjaamon melu on molemmissa 87 desibeliä. Nelivetoinen 82 painaa 3 820 kiloa. Vaihteisto on 18+4-vaihteinen mekaaninen tehonvaihtovaihteisto, ja tasauspyörästön lukitus vapautuu itsestään, kun pyörät kääntyvät.

Teho on merkittävä epävarmuus: Konedata kertoo tekstissä, että 505/525-malleihin asennettiin Suomessa turbot, joiden jälkeen teho oli 75 hevosvoimaa, mutta taulukossa luku on 67. Tarkka teho kannattaa siis katsoa koneen omasta kilvestä tai käyttöohjekirjasta.

Mikä oli MTZ-50 ja millaisia Belarus-traktoreita on ollut ennen 1970-lukua?

MTZ-50 on Belarus-historian käänteentekevä malli: Konedatan mukaan se esiteltiin vuonna 1962 ja siinä oli ohjaamo alusta asti. Myöhemmin 1970-luvulla ohjaamon korvasi suomalaisvalmisteinen Junkkari-ohjaamo. Moottorina oli 4,75-litrainen pyörrekammiodiesel, ja vaihtoehtona oli automaattinen neliveto kitkalukolla. Pikaliittimet ulkoiselle hydrauliikalle kuuluivat vakiovarusteisiin, ja MTZ-50-sarjan traktoreita valmistettiin Konedatan mukaan noin 1,25 miljoonaa vuoteen 1985 mennessä.

Kaikissa on 9+2-vaihteinen vaihteisto ja 2 000 kilon nostokyky, ja kaikki tuotiin Suomeen. Nopeusalue on 50/52:lla 1,7–25,8 km/h ja Super- ja 500/520-malleilla 2,0–27,3 km/h.

Millaisia Belarus-malleja on myyty Suomessa 1990-luvun jälkeen?

Vuoden 1994 uudistus toi mallisarjaan 590–1321 synkronoidun vaihteiston, lukuun ottamatta ensimmäistä vaihdetta, peruutusta ja välitystä. Vaihdevipu siirtyi sivulle, etuosa suunniteltiin uusiksi ja ohjaamo maalattiin mustaksi. Useimmat mallit pitivät 4,75-litraiset moottorit, mutta 1221:n moottori on 7,1-litrainen kuusisylinterinen. Konedatan mukaan 2000-luvun alussa Belarusia myivät Suomessa Mateko, Agroma ja Agri-Kymi.

Suomen 920 vastasi usein kansainvälistä 820-mallia eikä siinä ollut synkronoitua vaihteistoa. 2000-luvun puolivälissä suomalaismalleihin kuului vihreäksi maalattu GL- eli Green Line -sarja lasikuitukuomulla, ja etuakseliksi voi valita Carraron akselin. Mallisarjan 550–102 kehitys vei tehon 55 hevosvoimasta noin 100 hevosvoimaan, mutta MTZ-102:ta ei tuotu Suomeen, koska turbomallit rakennettiin Konedatan mukaan paikallisesti.

Miten Belarus-traktoreihin on suhtauduttu?

Belarus myi hinnalla: irlantilaisen Farmers Journalin mukaan MTZ 52 Super maksoi 1970-luvun alussa Irlannissa noin puolet John Deeren hinnasta (lehden mukaan John Deere maksoi lähes kaksinkertaisesti), ja vakiovarusteena oli esimerkiksi nelivetoon liittyvä automatiikka, levyjarrut, tehostettu ohjaus ja 100 litran polttoainesäiliö. Samassa jutussa kerrotaan, että kone koettiin laadultaan heikoksi kylmän sodan aikana ja että hydrauliikka ja voimanotto jäivät joidenkin brittiläisten ja mannereurooppalaisten traktorien taakse.

Maine heikkeni lehden mukaan 1990-luvun alussa, kun tiivisteiden ja maalin laatu oli heikko, ja se parani 2000-luvun jälkeen investointien myötä. Virolainen jälleenmyyjä antaa lisää syitä suosioon: rakenne on yksinkertainen ja elektroniikkaa on vähän, joten omistaja voi usein korjata koneen itse. Uusi 80–90 hevosvoiman Belarus maksoi Virossa noin puolet vertailukelpoisesta länsimaisesta koneesta.

Markkina on sittemmin kääntynyt: virolaisjälleenmyyjän mukaan alkuperäisiä varaosia ei enää tuoda, vaan tilalla käytetään korvaavia osia Liettuasta, Puolasta ja Kiinasta, ja esimerkiksi vaihdelaatikon osia on vaikea saada. Samainen myyjä arvioi, että Belarus-traktorit jäävät pääosin harrastajatilallisille.

Mitä vanhasta Belarusista kannattaa tarkistaa ennen ostoa?

Vanhan Belaruksen kohdalla tunnistaminen on ensimmäinen vaihe, koska saman malliperheen koneet vaihtelevat maittain ja vuosittain. Seuraavat kohdat perustuvat edellä esitettyihin tietoihin.

• Selvitä ohjaamon tyyppi: Konedatan mukaan 501/521-malleissa oli ruotsalainen Fernmo-ohjaamo vuodesta 1973, 505/525-malleissa Maaseudun Koneen ohjaamo vuodesta 1977 ja MTZ-50-sarjassa 1970-luvulla suomalaisvalmisteinen Junkkari-ohjaamo.
• Tarkista, onko koneeseen asennettu turbo. Konedatan mukaan 505/525-malleihin asennettiin turbot Suomessa, ja teho oli lähteen tekstin mukaan 75 hevosvoimaa, vaikka taulukossa luku on 67.
• Varmista vaihteisto: 80/82-malli on 18+4-vaihteinen, kun 501/521 ja 505/525 ovat 9+2-vaihteisia. Vuoden 1994 jälkeisissä malleissa vaihteisto on pääosin synkronoitu.
• Selvitä varaosien saatavuus ennen kauppaa. Virolaisjälleenmyyjän mukaan alkuperäisten osien tuonti on loppunut ja tilalla on korvaavia osia, ja esimerkiksi vaihdelaatikon osia on vaikea saada.

Yleinen ostotarkastus löytyy sivulta käytetyn traktorin tarkistuslista.

Kenelle vanha Belarus sopii?

Vanha Belarus sopii pienelle käytölle, jossa riittää noin 70–80 hevosvoimaa ja yksinkertainen tekniikka. Valinta kannattaa tehdä näillä ehdoilla.

• Jos tarvitset koneen pienille pihatöille tai harrastukseen, vertaa 67 hevosvoiman 501/521-sarjaa ja 80 hevosvoiman 80/82-sarjaa.
• Jos haluat uudemman hytin ja hydrostaattiohjauksen, katso 1977–83 tuotuja 505/525- ja 800/820-malleja.
• Jos tarvitset yli 100 hevosvoimaa, vertaa 1005/1025:tä (Suomessa 115 hv), sillä 130 hevosvoiman 1221 ei Konedatan mukaan tullut Suomeen.
• Jos ostat käytettyä konetta, tarkista osien saatavuus ennen kauppaa ja lue käytetyn traktorin tarkistuslista.

Vertailukohdaksi sopivat saman aikakauden suomalainen Valmet ja itäeurooppalainen Zetor. Länsimaisen klassikon näkökulmasta lue Ford ja Fordson sekä vanhojen traktorien yleiskatsaus. Kaikki merkit ovat sivulla Traktorit.