Pellon raivaus – vaiheet ilmoituksesta ensimmäiseen satoon

Mitkä ovat pellon raivauksen vaiheet?

Raivaus on seitsemän vaihetta, ja ilmoitukset ja tukiehdot kuuluvat alkuun, ei loppuun. Taulukossa on kunkin vaiheen sisältö ja se, mistä ehto tulee.

Jos tavoitteena on karjatilan lannanlevitysala, aloita vaiheesta 1 ja varaa aikaa: kalkitus ja kuivatus ratkaisevat, kantaako pelto koneet ensimmäisenä kesänä.

Tarvitaanko pellon raivaukseen lupa tai ilmoitus?

Pellon raivauksessa hakkuu ilmoitetaan Metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoituksella, ja lomakkeella kerrotaan maankäyttömuodon muutos. Metsäkeskuksen täyttöohjeen mukaan maankäyttömuodon muutos tarkoittaa metsätalousmaan ottamista muuhun käyttöön, kuten rakentamiseen, pelloksi tai varastopaikaksi, ja lisätiedoissa ilmoitetaan uusi käyttötarkoitus.

Ilmoitus on tehtävä viimeistään 10 päivää ja aikaisintaan 3 vuotta ennen hakkuun aloittamista. Metsäkeskuksen alueyksikkö voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen 10 päivän määräajasta, ja poikkeuspäätös on maksullinen. Ilmoituksessa kerrotaan maanomistajan tiedot, kiinteistötunnus ja käsittelyalue, ja siihen liitetään kartta käsittelyalueiden ja kuvioiden sijainnista. Jos ilmoituksen tekee valtuutettu, mukaan liitetään valtakirja. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä kotitarvehakkuusta. Jos alueella on erityisen tärkeä elinympäristö, kuten lähde, puro, letto tai lehtolaikku, ilmoitus koskee myös sen käsittelyä, joten kartoita nämä ennen koneiden tuloa.

Lupajärjestelmä on historiaa: pellonraivaus tehtiin luvanvaraiseksi vuonna 1986, ja määräaikainen rajoituslaki säädettiin 1991. SYKE:n katsauksessa todetaan, että 2000-luvulla metsämaan raivaamiseen pelloksi ei ole enää tarvittu varsinaista lupaa, vaan maanomistajan ilmoitus maankäyttömuodon muutoksesta on riittänyt. Katsaus on vuodelta 2014, joten varmista nykyiset ehdot Metsäkeskukselta ja kunnan maaseutupalveluista ennen hakkuuta. Jos raivaus voi heikentää Natura-alueen suojeluperusteena olevia luontoarvoja, siitä on luonnonsuojelulain 65 b §:n mukaan ilmoitettava ELY-keskukselle vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.

Mitä nurmipakko ja korvauskelpoisuus tarkoittavat raivaajalle?

Nurmipakko tarkoittaa, että vuoden 2022 jälkeen raivattu tai pelloksi kunnostettu ala on pidettävä pysyvänä nurmikasvustona. Vaatimus koskee raivioita, aiemmin turvetuotannossa olleita ja muilla keinoin maatalousmaaksi otettuja aloja. Nurmen saa uusia suorakylvöllä tai kevennetyllä muokkauksella, jota seuraa välittömästi nurmen kylvö.

Korvauskelpoisuus on toinen asia. Raivattu ala ei saa sitä itsestään. Kunnan maaseutupalvelujen koulutusmateriaalin (perustuu Ruokaviraston koulutukseen) mukaan korvauskelpoisuutta jaetaan vain sen verran kuin sitä on poistunut viljelystä, ja pisimpään korvauskelvottomina olleet lohkot saavat sen ensin. Lohkoa, jota nurmipakko koskee, ei oteta jakoon. Käytännössä raivio tuottaa rehua tai lannanlevitysalaa, mutta pinta-alatukea ei kannata laskea siihen etukäteen.

Pieni lisäala on poikkeus. Pellon muotoa saa parantaa raivaamalla viljelyesteitä lohkon sisältä tai reunalta, kunhan lisäala on enintään 5 prosenttia korvauskelpoisen lohkon alasta ja enintään 0,50 hehtaaria. Silloin ala saa saman korvauskelpoisuuden kuin alkuperäinen lohko. Kunta voi pyytää alasta paikkaan sidotun kuvan Vipu-mobiililla tai muun selvityksen siitä, että ala on viljelykelpoista. Ilmoita alue vasta, kun se on tasattu pellon näköiseksi ja kasvusto kasvaa.

Mitä koneita pellon raivaukseen tarvitaan?

Raivauksessa tarvitaan kolmenlaista kalustoa: hakkuu- ja kuljetuskalustoa, kaivinkonetta kantojen ja suurten kivien poistoon sekä kivenkeräyskonetta pintakivien kokoamiseen. Kantojen ja isojen kivien poisto tehdään yleensä kaivinkoneella. Kivenkeräyskone tulee mukaan kaivutöiden jälkeen, kun maa on muokattavissa.

Esimerkkinä kivenkeräyskoneesta Agronic Rock Tornado 550 on valmistajan esitteen mukaan kolmikarhotteinen kone, jonka työsyvyys on 0–10 cm ja joka kerää 3–50 cm:n kiviä. Kolme karhotinta käsittelee koko työleveyden yhdellä ajokerralla, ja traktorilta vaaditaan 75 kW eli 100 hv. Kolakuljetin ja seula erottavat mullan kivistä, ja säiliön tyhjennyskorkeus on 250 cm. Esitteen mukaan roottorit voivat nostaa kiviä myös muokkauskerroksen alta.

IF pelto on omalla tilalla ja kalusto löytyy, THEN raivaus on aikataulukysymys. IF kalusto puuttuu, THEN koneurakointi on järkevämpää kuin yhden työvaiheen koneen ostaminen; kustannuksiin pääsee kiinni sivulla koneurakoinnin kustannukset.

Miten raivattu maa kalkitaan ja kuivatetaan?

Raivattu maa kalkitaan viljavuustutkimuksen mukaan, ja kuivatus tehdään ennen nurmen kylvöä. Eurofinsin kalkitusoppaan mukaan yhden viljavuusluokan eli 0,4 pH-yksikön nostoon tarvitaan karkealla runsasmultaisella kivennäismaalla noin 3 tonnia hehtaarille ja runsasmultaisella savella noin 8 tonnia. Isot kokonaismäärät jaetaan noin 10 tonnin erille, ja alle pH 6:n happamuus rajoittaa monien pääravinteiden saantia. Kalkitustarve selviää vasta viljavuusnäytteestä, joten ota näyte heti raivauksen jälkeen.

Kuivatuksessa rakenne on sama kuin vanhalla pellolla, ja ojasyvyys sekä ojaväli on kerrottu sivulla salaojitus. Turvemaalla on lisäksi rajoitus: Ruokaviraston ehdollisuuskoulutuksen mukaan vuoden 2025 alusta turvemailla ei saa kaivaa uusia avo-ojia. Poikkeuksia ovat kosteikon perustaminen sekä usean maanomistajan peruskuivatus- tai tilusjärjestelyhanke. Turvemaalle raivaus on myös ilmastokysymys: SYKE:n katsauksen mukaan hiiltä vapautuu raivauksen jälkeen eloperäisiltä mailta huomattavasti enemmän kuin kivennäismailta, ja 2000-luvulla raivatuista lohkoista noin 30 prosenttia oli turvemailla, vaikka turvemaiden osuus peltoalasta on 10 prosenttia.

Mihin metsäkatoasetus vaikuttaa?

EU:n metsäkatoasetus (2023/1115) koskee Suomessa alkutuotannossa käytännössä naudanlihan tuotantoa, ja se koskee aloja, jotka on raivattu 31.12.2020 jälkeen. Koulutusmateriaalin mukaan metsästä raivatulta alueelta voi korjata nurmisadon nautojen rehuksi, mutta siellä ei saa laiduntaa eläimiä, joiden liha menee kulutukseen. Asetus ei koske alle 0,5 hehtaarin metsää eikä puustoa, joka ei kasvaessaankaan yllä 5 metrin korkeuteen ja 10 prosentin latvuspeittävyyteen. Nautakarjatilalle tämä tarkoittaa, että raivio on säilörehu- tai ruokintapelto eikä laidun.

Miksi peltoa raivataan ja mitä raivaus muuttaa?

Pellon raivaus johtuu useimmiten karjatilan kasvusta ja lannanlevitysalan tarpeesta. SYKE:n katsauksen mukaan raivaus on yleisintä maidontuottajilla ja keskittynyt samoille alueille kuin lypsykarjatalous eli Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle sekä Pohjois-Savoon. Maatilojen ympäristölupa edellyttää tietyn lannanlevitysalan eläinyksikköä kohti, joten karjatilan laajentaminen lisää usein myös peltoalan tarvetta.

Siksi raivion hyöty on usein rehun- ja lannanlevitysalassa eikä pinta-alatuessa. Korvauskelpoisuutta koskee lisäksi kolmen vuoden sääntö: se menetetään, jos lohko poistetaan maatalouskäytöstä, todetaan valvonnassa viljelemättömäksi tai jos siellä ei ole maataloustoimintaa kolmena peräkkäisenä vuonna. Raivaus kannattaa siis tehdä vasta, kun alan käyttö on varmistettu.

Turvemaalle raivattaessa Ruokaviraston ehdollisuuskoulutus lisää rajoituksia: vuoden 2025 alusta turvemailla ei saa polttaa kasvustoa, ottaa maa-ainesta maatalousmaalta eikä kaivaa uusia avo-ojia, ja turvemailla olevat pysyvät nurmet saa kyntää vain kerran neljässä vuodessa. Nämä rajoitukset koskevat turvemaita, ja nurmipakko koskee kaikkia vuoden 2022 jälkeen raivattuja aloja.

Raivaajan tarkistuslista

• Tarkista kohteen luontoarvot ja se, onko alue Natura-aluetta (mahdollinen ilmoitus ELY-keskukselle 30 vuorokautta etukäteen).
• Tee metsänkäyttöilmoitus hakkuusta ja merkitse uudeksi käyttötarkoitukseksi pelto.
• Kysy kunnan maaseutupalveluista tukiehdot ennen raivausta.
• Varaa kaivinkone kantoihin ja suuriin kiviin, kivenkeräyskone pintakiviin.
• Ota viljavuusnäyte ja kalkitse tuloksen mukaan.
• Suunnittele kuivatus; turvemaalla ei saa kaivaa uusia avo-ojia.
• Kylvä nurmi heti muokkauksen jälkeen ja ilmoita ala vasta, kun se on pellon näköinen.