Lämpökontti ja hakelämmitys: sopiiko kontti maatilalle

Mitä kolme lämpökonttia tarkoittaa?

Samalla nimellä myydään ja vuokrataan kolmenlaisia laitteita. Tunnista oma tyyppisi ennen kuin vertailet tarjouksia.

Lämpöpumppukonteista on esimerkkinä Lämpöjokerin mallisto: maakeskus 20–250 kW, ilmakeskus 25–200 kW ja hybridikeskus 20–250 kW. Sivu ei mainitse haketta, pellettiä eikä polttoainesiiloja. Työmaakonttien tehot ovat HRK:n mukaan tyypillisesti 100–500 kW, ja Mepun 350 kW:n kontin lämmitysteho riittää lähteen mukaan jopa 10 000 m³:n tilaan.

Kontti vai kiinteä lämpökeskus?

Metsäkeskusten hakelämmitysopas mainitsee lämpökeskuskontin vaihtoehtona rakennettavalle lämpökeskukselle. Vertailu perustuu oppaan tietoihin:

Valinnassa ratkaisee siis ennen kaikkea siilon koko ja täyttötapa. Kontti tuo valmiit liitännät ja säästää rakennustyötä, mutta pieni siilo vaatii erillisen hakevaraston ja useammin toistuvan täytön.

Esimerkki: 550 kW:n kontti kotieläinrakennuksen lämmitykseen

Vanhassa alan lehtijutussa kuvattu KSM:n kontti oli rakennettu 40 jalan merikonttiin. Kattila ja polttoainevarasto olivat peräkkäin, ja kokonaisuus toimitettiin kerralla ja liitettiin sähköön ja vesikiertoon. Kattilan nimellisteho oli 550 kW ja pienin teho 20 kW, ja valmistajan teknisten tietojen mukaan hyötysuhde oli 92 prosenttia. Hake tehtiin pääosin oksista omalla hakkurilla ja varastoitiin katon alle. Kansi aukesi hydraulisesti, ja syöttö kulki kolmella ruuvilla ja pohjapurkaimella.

Kolme asiaa tekee esimerkistä käyttökelpoisen vertailukohdan:

• Ruuvit ulkona: Syöttöruuvit kulkivat rakennuksen ulkopuolella, mikä toimi palokatkona.
• Automatiikka: Nuohous tehtiin automaattisesti mekaanisilla kierukoilla, palamista seurattiin jäännöshappianturilla, ja vikahälytykset menivät puhelimeen.
• Tuhka: Noin 200 MWh:n lämpömäärän jälkeen tuhkalaatikossa oli reilu kottikärryllinen tuhkaa.

Kotieläinrakennuksessa lämpöä tarvittiin ympäri vuoden, ja kattilan oli oltava päällä kesälläkin kosteina päivinä. Kontti oli asennettu keväällä, joten kovaa pakkasjaksoa ei ollut ehditty kokeilla. Omistaja piti kattilaa ylimitoitettuna kovia pakkasia varten. Luvut ovat valmistajan ja omistajan ilmoituksia, eivät puolueettomia mittauksia.

Toinen esimerkki on Ala-Talkkari Veto Cont S 60–150 kW: kontin mitat ovat 4,4 x 3,0 x 3,4 m, paino 5 000–6 000 kg ja polttoainesiilo 14 m³. Kattilana on Veto 60 -stokerikattila, syöttönä jousipurkain ja tuhkan poistona tuhkaruuvi, ja savupiippu on 200 mm ja 6 m. Tuotesivulla tuote on merkitty sekä uutuudeksi että poistotuotteeksi, joten saatavuus kannattaa varmistaa myyjältä.

Mitä hake vaatii: polttoaineen tarkistuslista

Hakkeen energiasisältö vaihtelee kosteudesta ja tiheydestä riippuen 0,7–1,0 MWh/i-m³, ja kuutiometri metsähaketta vastaa oppaan mukaan 80 litraa kevyttä polttoöljyä. Maatilalla, jolla on erillinen hakelämpökeskus, vuotuinen kulutus on oppaan keskiarvon mukaan 120 irtokuutiometriä, joka vastaa noin 80 MWh:n lämpöenergiaa eli 10 000 litran öljynkulutusta. Oma tilasi voi poiketa tästä paljon, joten laske kulutus omasta lämmöntarpeesta.

Kosteus ratkaisee, kuinka paljon haketta menee. Oppaan taulukon mukaan sama lämpömäärä vaatii 100 m³ haketta kosteudella 20 prosenttia, 130 m³ kosteudella 30 prosenttia ja 200 m³ kosteudella 50 prosenttia. Alle 30 prosentin kosteudessa homehtuminen vähenee, ja maatilojen kokoluokassa hakkeen kosteuden pitää olla alle 35 prosenttia. Liian kostea hake palaa tehottomasti ja aiheuttaa noki- ja muita päästöjä normaalia enemmän.

Hakevarastolta vaaditaan vähintään katto ja betonilattia, ja esimerkiksi vanhat rehusiilot sopivat. Käsin täytettävien siilojen täytössä hengitysilmaan pääsee homeitiöitä, ja opas pitää sitä vakavana terveysriskinä. Tarvitset myös hakkurin, jos teet haketta itse: koneet on esitelty sivulla hakkurit.

Kesäkäyttö, tuhka ja huolto

Pienen kokoluokan hakelämpökeskus mitoitetaan suurimman tarvittavan tehon mukaan. Oppaan mukaan ylimitoitus voi tehdä kesäkäytöstä ongelman, koska kesäkuukausina lämpöä kuluu lähes pelkästään käyttöveden lämmittämiseen. Kesäkäyttöä voi parantaa, jos osa savukaasuista pääsee konvektiopinnan ohi suoraan savupiippuun: savukaasun lämpötila nousee, stokeri käy useammin ja takapaloriski pienenee. Kesällä kannattaa polttaa huonolaatuisimmat polttoaine-erät ja säästää laadukkaampi hake talveksi.

Tuhkaa kertyy oppaan mukaan yhdestä irtokuutiosta haketta noin viisi litraa, ja tuhkaruuvi koneellistaa tuhkan siirron kattilasta. Huollossa on seurattava savupiippuun menevien savukaasujen lämpötilaa: sen nousu kertoo kattilan likaantumisesta ja nuohoustarpeesta, ja oppaan mukaan 100 asteen lämpötilan nousu heikentää kattilan hyötysuhdetta noin 7 prosenttia.

Paloturvallisuus ja sijoitus

Seuraavat ohjeet ovat Metsäkeskusten oppaan suosituksia. Opas on vanha, joten rakennus- ja paloviranomaisen nykyinen ohje ratkaisee, ja opas kehottaa ottamaan jo suunnitteluvaiheessa yhteyttä oman alueen palotarkastajaan.

• Uudet hakelämpökeskukset rakennetaan mieluiten erilleen tuotantorakennuksista, vähintään 8 metrin päähän lähimmistä rakennuksista.
• Yli 30 kW:n hakekattila sijoitetaan erilliseen ja osastoituun kattilahuoneeseen, jonka rakenteen on kestettävä paloa vähintään 60 minuuttia (EI 60).
• Kattilahuoneen korvausilmakanavan poikkipinnan on oltava vähintään 1,5-kertainen savuhormin poikkipintaan verrattuna.
• Takatulen estoon tarvitaan vähintään kaksi toisistaan riippumatonta järjestelmää, jotka toimivat myös sähkökatkoksessa; toisen niistä on oltava vesisammutus.
• Palamaton syöttösiilo, jonka tilavuus on enintään 2 m³, erotetaan kattilahuoneesta pölyn leviämistä estävällä seinällä.

Savupiippuasetus 745/2017 koskee savupiippuja, joihin liittyvien tulisijojen lämpöteho on yhteensä enintään 120 kilowattia. Isomman kattilan hormikoko valitaan oppaan mukaan kattilavalmistajan ohjeiden mukaan.

Ympäristösääntelyssä tehoraja ratkaisee. Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista koskee yksiköitä, joiden polttoaineteho on vähintään 1 MW mutta alle 50 MW. Raja on polttoaineteho, ei kattilan nimellisteho. Komission ekosuunnitteluasetus koskee kiinteän polttoaineen kattiloita, joiden nimellislämpöteho on enintään 500 kW. Kysy kattilan sijoitus- ja päästövaatimukset kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Tarkistuslista ennen hakelämpökontin ostoa

1. Laske vuotuinen lämmöntarve ja huipputeho. Pyydä toimittajalta mitoitus.
2. Selvitä hakkeen lähde, kosteus ja kuivausmahdollisuus.
3. Vertaa kontin siilon kokoa (yleensä 10–30 m³) siihen, kuinka usein siilo täytetään.
4. Tarkista sijoitus: etäisyys rakennuksiin, kulkureitti siilolle ja etukuormaimen tila.
5. Käy paloturvallisuus läpi palotarkastajan kanssa jo ennen tilausta.
6. Selvitä ympäristönsuojeluviranomaiselta kattilan tehoon liittyvät vaatimukset.
7. Tarkista tuhkan poisto ja automaattinen nuohous: Ala-Talkkarin kontissa tuhkaruuvi on vakiona ja automaattinen tuhkanpoisto lisävaruste.
8. Mieti etähallinta ja hälytykset, koska kontti on usein kaukana asuinrakennuksesta.

Lämmityksen kokonaisuus hallissa ja työtilassa on kuvattu sivulla hallin lämmitys, ja hallirakennuksen valinta sivulla konehallin rakentaminen.