Hallin lämmitys: mikä lämmitysmuoto sopii konehalliin

Mikä lämmitysmuoto sopii millaiseen hallikäyttöön?

Taulukko kokoaa konehallin yleisimmät lämmitysmuodot sen mukaan, mihin ne sopivat ja mikä niitä rajoittaa. Pääosa tiedoista on hallitoimittaja Kaarirakenteen oppaasta, ilmalämpöpumpun luvut Motivan ohjeesta ja puukäyttöisen laitteen luvut yhdestä tapausesimerkistä.

Taulukosta voi johtaa neljä valintasääntöä:

• Jos halli lämmitetään harvoin ja lämpöä tarvitaan nopeasti, valitse puukäyttöinen puhallinlämmitin tai suorasähkö.
• Jos halli on lämpimänä koko talven, valitse lämpöpumppu tai suurissa halleissa maalämpö.
• Jos tila on korkea ja työalue pieni, säteilylämmitin sopii, koska se lämmittää pintoja ja työalueita eikä ilmaa.
• Jos pakkanen painuu kovaksi, suunnittele ilmalämpöpumpun rinnalle varalämmönlähde.

Hakkeella lämmitetty lämpökeskus tai lämpökontti on oma luokkansa, ja sen soveltuvuus maatilalle on käsitelty sivulla lämpökontti ja hakelämmitys.

Eristys ensin, lämmityslaite vasta sitten

Kaarirakenne neuvoo päättämään ensin tavoitelämpötilan, sitten eristyksen ja vasta lopuksi lämmitysmuodon. Perustelu on käytännöllinen: sama toimittaja toteaa, ettei mikään järjestelmä toimi taloudellisesti ilman eristystä, ja että alimitoitettu eristys tekee minkä tahansa lämmittimen kalliiksi. Hyvä eristys pienentää lämmitystehon tarvetta ja käyttökuluja. Kylmäsillat ovat kohtia, joista lämpö karkaa, ja niiden riski on teräskaarirakenteessa pienempi.

Eristyspaksuudet riippuvat hallin lämpötilaluokasta. Ryhti-Hallin valmistaja ilmoittaa seinäeristeeksi 175–200 mm puolilämpimässä ja 250 mm lämpimässä luokassa. Luokat, kylmän hallin muuttaminen lämpimäksi ja rungon valinta on käyty läpi sivulla konehallin rakentaminen.

Korkeassa hallissa tilavuus ei ole sama asia kuin lämmitettävä tila. Yksi lämmitysjärjestelmien valmistaja huomauttaa, että lämmitys tarvitsee usein kattaa vain hallin alimmat noin kaksi metriä, ja että säteilylämmitin lämmittää kiinteitä kohteita eikä ilmaa. Se on valmistajan näkemys, mutta se perustelee, miksi hallia ei kannata lämmittää kuin toimistoa.

Aurinkopaneelit eivät riitä yksin päälämmöksi. Kaarirakenteen mukaan ne pienentävät sähkölaskua, kun lämmitys perustuu sähköön, ja toimivat parhaiten yhdistettyinä ilmalämpöpumppuun tai maalämpöön. Tuotanto painottuu kevääseen, kesään ja alkusyksyyn, eli se vähenee juuri silloin, kun hallin lämmitysenergiaa kuluu eniten.

Suorasähkö ja öljy lyhyesti

Suorasähkö tarkoittaa sähköpattereita, lämpöpuhaltimia ja säteilylämmittimiä. Ne muuttavat sähkön suoraan lämmöksi, eikä putkistoja tarvita, joten ne sopivat pieneen tai satunnaisesti käytettyyn halliin. Suuressa ja jatkuvasti lämmitetyssä tilassa kulut nousevat nopeasti. Öljylämmitys tuottaa nopeasti paljon lämpöä ja toimii riippumatta muista liittymistä, mutta Kaarirakenteen mukaan käyttökulut ovat korkeat ja vaikeasti ennakoitavat ja sääntely rajoittaa käyttöä. Siksi öljy on nykyisin lähinnä varalämmönlähde tai väliaikaisratkaisu.

Ilmalämpöpumppu hallissa

Ilmalämpöpumppu ottaa lämpöä ulkoilmasta: ulkoyksikkö jäähdyttää ulkoilmaa ja kompressori siirtää lämmön sisäyksikköön. Motivan mukaan laite toimii sitä tehokkaammin, mitä pienempi on sisä- ja ulkoilman lämpötilaero. Laadukkailla laitteilla saadaan merkittävästi lämpöä jopa –25 asteen ulkolämpötilassa.

Pakkanen on pumpun heikko kohta. Teho ja lämpökerroin ilmoitetaan standardin mukaan +7 asteessa, ja –20 asteessa teho on noin 50 prosenttia pienempi ja lämpökerroin puolet huonompi. Kovimmilla pakkasilla hyötysuhde voi laskea lähes sähkölämmityksen tasolle. Ostaessa kannattaa katsoa energiamerkin SCOP-arvoa, joka kuvaa vuosilämpökerrointa paremmin kuin COP. Nämä luvut ovat Motivan kotitalousohjeesta, eikä hallista ole vastaavaa riippumatonta mittausta, joten pidä niitä suuntaa-antavina.

Huolto on kevyt mutta säännöllinen. Motiva neuvoo imuroimaan sisäyksikön suodattimet noin kerran kuukaudessa, poistamaan talvella ulkoyksikköön kertyvän lumen ja jään varovasti ja tekemään perushuollon muutaman vuoden välein.

Pumpun voi yhdistää toiseen lämmitykseen. Motivan ohjeen mukaan ilmalämpöpumppua käytetään ennen muita lämmitysjärjestelmiä, ja päälämmityksen asetusarvo asetetaan 2–4 astetta pumpun asetusarvoa matalammaksi.

Puukäyttöinen hallilämmitin esimerkkinä AirHot

AirHot on Ikavote Oy:n puhallinlämmittimien sarja, johon kuuluvat mallit 20, 30, 50, 80 ja 140. Valmistajan sivu ei kerro tehoja eikä hallikokoja, joten tarkat luvut tulevat yhdestä tapausesimerkistä: noin 100 neliömetrin ja noin 500 kuution halliin, jossa korjataan ja sulatetaan koneita, asennettiin AirHot 30 -lämmitin.

• Teho ja rakenne: 30 kW, päältä polttava puukamiina, jossa on 330 watin puhallin. Arinatila on 700 x 500 mm, ja täysi arinallinen palaa noin viisi tuntia.
• Hallikoko: Laite sopii noin 500 kuution halleihin. Esimerkissä se oli hieman ylimitoitettu varsin tiiviiseen halliin.
• Piippu ja polttoaine: Savupiippu on vähintään viisi metriä korkea. Poltetaan noin 50 cm:n sekapuuta.
• Lämpeneminen: Omistajan kokemuksen mukaan lämpötila nousee 10 asteesta jopa 26 asteeseen tunnissa. Talvella kaksi arinallista riitti käytössä noin kuukauden.
• Käyttö: Puhaltimen ilmavirta pitää säätää tarkasti puulajin ja polttopuun laadun mukaan, ja käyttö vaatii harjoittelua.

Sama omistaja vertaa laitetta aiempiin infrapunalämmittimiin: ne olivat hitaita sulattamaan traktorin jäätä, jättivät dieselin hajun vaatteisiin ja halli pysyi kosteana. Se on yhden hallin kokemus, ei yleispätevä vertailu.

Savupiippua varten on tarkistettava rakenne ja luvat. Ympäristöministeriön asetus savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta koskee savupiippuja, joihin liittyvien tulisijojen lämpöteho on yhteensä enintään 120 kilowattia. Tulisijan lisäämisestä hallin sisään kysy rakennusvalvonnalta ja paloviranomaiselta ennen asennusta, koska kuntien ohjeet vaihtelevat.

Mitä kysyä lämmitystoimittajalta?

Hyvä tarjous alkaa kysymyksistä, ei laitteesta. Käy toimittajan kanssa läpi nämä asiat:

1. Mikä on hallin tavoitelämpötila, ja missä hallin osassa lämpöä tarvitaan: koko tilavuudessa vai työalueella?
2. Kuinka usein hallia lämmitetään ja kuinka nopeasti sen pitää lämmetä? Käyttöprofiili ratkaisee, kannattaako lämpö pitää yllä vai nostaa tarvittaessa.
3. Millä eristyksellä teho on laskettu, ja miten ovien avaaminen on otettu huomioon?
4. Mikä on varalämmönlähde kylmimmille päiville?
5. Kuka huoltaa laitteen, ja kuinka kauan varaosat ovat saatavilla? Lämmitysjärjestelmä pysyy usein käytössä jopa 20 vuotta, joten kokonaiskustannuksiin kuuluvat huolto ja korjaukset eivätkä pelkkä hankintahinta.
6. Mitä lupia tai ilmoituksia laite tarvitsee, ja kuka ne hoitaa?

Viides kohta on peräisin lämmitysjärjestelmien valmistajan suunnitteluohjeesta, mutta se pätee mihin tahansa lämmitystapaan.

Kuinka suuren tehon halli tarvitsee?

Tehoa ei voi lukea hallin neliöistä pelkästään. Kaarirakenteen mukaan käyttökustannukset riippuvat tavoitelämpötilan, eristyksen tason ja lämmitysmuodon yhteisvaikutuksesta. Tapausesimerkissä halli oli tiivis, minkä vuoksi 30 kW:n laite oli hieman ylimitoitettu, ja ovia avattiin usein. Pyydä toimittajalta tehomitoitus, jonka lähtötiedoiksi annat hallin tilavuuden, eristyksen, tavoitelämpötilan ja sen, kuinka usein ovia avataan.