Uutiset

Yleinen

Kumina viljelykasvina – uusia sopimusviljelijöitä tarvitaan

– Kotitilallamme aloitettiin kuminan viljelyn vuonna 1992 ja siitä on oikeastaan lähti kiinnostus kuminaan ja sen jalostaminen elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi. Teollisuuden kysyntä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta ja nyt vientiä on 35 eri maahan, Jyrki kertoo.

– Kumina ei ole enää mikään kummajainen viljelykasvina, kun kokemuksia on jo monella. Aiemmin puhelut yleensä alkoivat kysymyksellä, että mikä tämä kumina oikein on. Nyt puhelut alkavat yleensä enemmän talouteen ja tekniikkaan liittyvillä kysymyksillä. Kyllähän kuminan viljelyä edistävät etenkin sen viljelijät ja heidän kokemuksensa kasvista ja sen vaatimuksista, Jyrki muistuttaa.

Ammattilaisilla sopiva

– Kun sopimusviljelijöitä haetaan, niin kyllähän meitä jalostajina ja kuminan markkinoijina kiinnostavat etenkin tuotetut kilot ja mahdollisimman laadukkaat tuotetut kilot. Tällöin työ on mielekästä kaikille. Kun viljelijä tekee sopimuksen ja ottaa tietyn sopimusalan, tarjoamme toki neuvontaa ja koulutusta, miten taloudellinen tulos kyseisellä kasvilla saadaan, Jyrki kuvailee.

Kun kuminan viljely aloitetaan, pitää kasvutekijöiden olla asialliset. Kun kyseessä on monivuotinen kasvi, pitää pellon vesitalous olla kunnossa. Painanteita ei saisi olla. Myös maan pH pitäisi olla kohtuullinen ja rikkakasviasiat hoidettu keskimääräistä parempaan kuntoon.

Huomio rikkakasveihin

Rikkakasvitilanne on syytä olla hallinnassa jo etukäteen. Etenkin siemenrikkakasvit ovat hankalia. Valvatti ja ohdake ja saunakukka ovat pahimmat. Etenkin runsaasti saunakukkaa kasvavat lohkot kannattaa unohtaa kuminan viljelystä. Pitää muistaa, että glyfosaatti ei tapa siementä, vaan maan rikkaruohosiemenpankista uutta rikkaruohoa pukkaa vuosia.

Kylvettävän pelto olisi syytä ruiskuttaa glyfosaatilla edellisenä syksynä ja rikkakasvitorjuntaan pitää panostaa vielä erityisesti kylvövuonna. Ensimmäisenä vuonna satoa ei saada, mutta panostukset vaikuttavat seuraavien vuosien satoon.

– Nyt tarjolla on uusia koeteltuja torjunta-aineita, joilla rikkakasvit saadaan pysymään aisoissa. Kuminalla hyväksytyt torjunta-aineet ovat pääosin samoja kuin ne, joita käytetään porkkanalla, perunalla ja sokerijuurikkaalla, Jyrki kertoo.

Jyrki opastaa, että viljan ja kuminan kasvinsuojeluruiskutukset eivät ajoitu samaan hetkeen. Ruisku pitää puhdistaa huolellisesti ennen kuminan ruiskutuksia. Kun kumina on kylvetty, pitäisi ensimmäinen ruiskutus tehdä ennen taimettumista. Tällöin taimettuvan kuminan tilaa eivät vie rikkakasvit. Kun rikkakasvit ovat polvenkorkuisia, on jo myöhäistä niitä ruiskutella.

Välikasviksi tai viljelykiertoon

Erityisesti kumina sopii kasvinviljelytilan välikasviksi. Jos pinta-alaa on vähemmän, voi koko ala olla kuminalla kerralla. Isommilla pinta-aloilla yleensä kumina on muuten osa viljelykiertoa. Etenkin laajentaneen kasvinviljelytilan, jolla kuivaus ja varastointikapasiteettia ei ole pinta-alaa vastaavasti, kumina on kätevä vaihtoehto.

Karjatiloilla, jotka luopuvat eläimistä, kumina sopii periaatteessa myös, mutta silloin pitää ottaa etenkin kasvinsuojelu tosissaan.

Toki viljelytyöt voidaan myös ostaa tehtynä kuivausta myöten, jolloin kalustoon ei tarvitse investoida ja pellot saadaan tuotantoon ilman jokavuotista muokkausta ja kylvöä.

Vaikka kumina on monivuotinen, kerralla kylvetään kolmen vuoden siemenet, noin 15 kiloa hehtaarille. Kertakylvö tuottaa satoa toisesta vuodesta lähtien. Periaatteessa uutta siementä on mahdollista myös suorakylvää.

Toimivat kokonaisuudet

– Sopimuksissa ei ole ollut minimirajoja, mutta vähintään 4-5 hehtaaria kuminaa pitäisi olla, jotta työ olisi jotenkin mielekästä. Nyt sopimusalat ovat keskimäärin reilun 10 hehtaarin suuruisia. Ja kaikki hehtaarithan eivät tuota vielä satoa, Jyrki muistuttaa.

Monet ovat kuulleet naapureiltaan ja tuttaviltaan kuminan viljelystä. Osa on miettinyt jo ehkä vuosikausia kuminan viljelyä ja laittaneet olosuhteet kuntoon. Heillä on mahdollisuus onnistua paremmin. Osa lähtee kokeilemaan enemmälti valmistautumatta.

Kuminan markkinat

Jos joku päättää lopettaa kuminan viljelyn, kestää kaksi vuotta ennen kuin vastaava kilomäärä on taas mahdollista saada jalostukseen ja toimitettavaksi asiakkaille. Siksi edellytetään pitkäjänteisyyttä, jotta voidaan vastata kysyntään markkinoilla.

Kuminan viljelyala on vaihdellut osaltaan viljan hinnan vaihdellessa. Viime vuonna viljan hinta nousi, mutta kuminan hinta ei noussut yhtä paljon. Vuonna 2007 kuminan viljelyala 20000 laski vuoden 2008 kasvukaudella 18000 hehtaariin. Edelliset vuodet eivät olleet mitenkään hyviä kuminalle, mutta 600 – 800 kiloa satoa pitäisi keskimäärin kuminasta saada. Ja hinta on tänä vuonna noin euron kilo.

Sopimusviljelyä

Kun sopimuksia tehdään, pitäisi miettiä miten paljon siementä tuotetaan. Hehtaareita pitää kuitenkin olla niin paljon, että satona tulee riittävän suuri erä. Tämä tarkoittaa sitä, että hehtaareita pitäisi olla niin paljon, että myös kuminan hoito on järkevää. Harvalla on mahdollisuus tuottaa nuppikuormaa, mutta paljon kuminaa toimitetaan suursäkeissä jalostettavaksi. Tällöin alueen sopimustuottajilta kerätään kuorma-autoon kerralla alueen sato.

Kuminaa viljellään lähes ympäri maata, mutta etenkään pieniä sopimusaloja ei kannata kauaksi suunnitella. Kuljetuskustannukset nousevat kuitenkin korkeiksi, jos erät ovat pieniä.

– Kyllähän kuminan viljely on keskittynyt, jolloin esimerkiksi naapurit tekevät samoilla koneilla työt ja satokin saatetaan kuivata yhtenä eränä. Tällöin pääsee kasvinsuojelussakin helpommalla, kun työ voidaan tehdä samalla kertaa isommalle alalle. Moni puittaa kuminansa urakoitsijalla, joten itse asiassa yksi vaihtoehto kuminassa on viljelyttäminen, jolloin kaikki työvaiheet ostetaan tehtynä.

Erät erillään

– Trans Farm tekee sopimuksen aina yhden tilan kanssa, mutta joskus viljeltävät hehtaarit ovat vaikka naapurissa. Sekin meille sopii, Jyrki lupaa. Kun olosuhteet ovat samanlaiset ja sato on samanlaista, sekoittaminen voidaan toki tehdä jo lähtöpisteessä. Kun hinta kuitenkin määritellään kiloista ja öljypitoisuudesta lineaarisesti, on erilaiset erät syytä pitää erillään.

– Ja eriväriset siemenerät on myös hyvä pitää erillään, jotta yhdelle asiakkaalle saadaan toimitettua vakioväristä kuminaa, Jyrki muistuttaa.

Tosissaan liikkeellä

– Useimmat kuminanviljelijät ottavat viljelyn tosissaan ja sen huomaa kyllä vastaanotettavassa sadossa. Kuminan hieman huonoa mainetta lisäsi aikoinaan osittain huolimaton hoito ja sen kasvattaminen sopimattomilla lohkoilla. Nyt kuminan viljely on siirtynyt parhaille lohkoille usein ”viljelijän pirtin ikkunan alle”. Tällöin tiedetään jo, että viljely kasvinsuojelua myöten on otettu tosissaan. Tämä näkyy jo myös viljelysopimusten hehtaarimäärien kasvuna. Tilatasolla kuminan viljelyn on oltava järkevää ja myyntituotetta pitää myös tulla. Tähän mennessä parhaat sadot ovat saatu nimenomaan savimailta, Jyrki kuvailee.

Logistiikkaa

Trans Farm Oy hoitaa viljelysopimukset ja siementen kunnostuksen Riihimäellä myyntikuntoon. Aiemmin Trans Farm hoiti myös myynnin eteenpäin käyttäjille elintarviketeollisuuteen. Keväästä 2005 lähtien kuminan myyntiä on hoitanut Nordic Caraway Oy.

Kuminan pienille markkinoille ei ole julkista hintaan kuten viljalle. Hinta määritellään ostajan ja myyjän välisellä sopimuksella. Kuminan hinnanmuutokset markkinoilla tasataan satokausittain tuottajille eli hinta siemenistä maksetaan kahdessa erässä, ja toisen erän suuruus määräytyy markkinoilla.

Sato hyötykäyttöön

Kuminan käyttö maustekasvina on kasvanut. Suurin osa kuminasta menee perinteiseen maustekäyttöön ja elintarviketeollisuuteen. Kaikki vastaanotettava sato hyötykäytetään tavalla tai toisella. Se osa siemenistä, joita ei käytetä mausteeksi, tislataan ja käytetään juomien mausteena. Loput lajittelun jakeet menevät poltettavaksi.

– Kaikesta kuminasta saadaan tavalla tai toisella myyntikelpoista, jos kumina on asiallisesti kuivattu. Kaikesta ei kuitenkaan saada priimaa. Kun tuottajat kehittävät kuminanviljelyään tavoitteena on, että laatu paranee joka sadolla, kun viljelyyn opitaan. Meidänkin tavoitteena on, että sopimusviljelijämme menestyvät ja ovat tyytyväisiä saatuun satoon, Jyrki kuvailee.

Siemenen kulku

Kun siemenerä tulee Riihimäelle Trans Farmille, siitä otetaan näyte, erä punnitaan ja lajitellaan. Erät lajitellaan triörillä ja ilmalla siten, että yhden tuottajan erä säilyy omana eränään.

– Keskimäärin lajittelijoilla päästään hyvään lopputulokseen, mutta meidän lajittelijoilla on sama ongelma kuin muillakin lajittelijoilla. Tasaisella massalla lajittelijat toimivat hyvin, mutta alussa ja lopussa etenkin lajittuneella massalla lajittelutulos ei ole täydellinen, Jyrki kuvaillee.

Siemenet steriloidaan myös tarpeen mukaan höyrystimellä. Höyrystimessä siemenen lämpötila nostetaan hetkellisesti 70 asteeseen ja tämän jälkeen jäähdytetään rummussa, jonka ruuvissa ja vaipassa kiertää kylmä vesi. Rumpuun johdetaan ilma kuivaimen läpi, jotta jäähdytyksen seurauksena kosteus ei tiivistyisi rumpuun ja siemeniin.

– Kun strerilointihöyrystin aikoinaan asennettiin, sillä oli tarkoitus ajaa kaikki erät läpi. Nyt steriloidaan vain erät, jotka laatunsa puolesta vaativat sitä tai sen takia, että asiakkaat haluavat steriloitua siementä, joka maksaa hieman enemmän, Jyrki kertoo.

Näytteitä raakaeristä säilytetään vuoden verran, jolloin voidaan esimerkiksi todeta, miksi raakaerästä lähti paljon tavaraa lajittelussa pois. Joskus sopimusasiakkaamme tänne soittelevat ja kysyvät tätä.

Siementen värilajittelua

– Asiakkaat esittävät toki aina uusia vaatimuksia ja niihin pitää vain osata varautua. Yksi vaatimus oli bakteerien vähentäminen, joita varten aikoinaan hankittiin höyrystin. Nyt uutena laitteena vuodenvaihteessa käyttöön otetaan värilajittelija, jotta markkinoilla ollaan kilpailukykyisiä. Tällä voidaan tunnistaa ja poistaa eriväriset rikkaruohonsiemenet, nurminadan, linnunkaalin ja pienet juolavehnän siemenet. Jollei asiakkaiden vaatimuksia saada täytettyä, rooliksi jää helposti raakaerien toimittaminen, jotka joku muu sitten jalostaa, Jyrki tiivistää.

Värilajittelija on kapasiteetiltaan suurempi kuin edelliset linjaston lajittelijat, jolloin se ei rajoita kapasiteettia. Lajittelijassa siemenet kulkevat 1,5 metriä levänä mattona yhden siemenen kerroksena sensorisilmien ohi ja paineilmaejektoreilla puhalletaan väärän väriset siemenet syrjään.

Kun lajittelu saadaan tehtyä itse, voidaan asiakkaalle toimittaa juuri oikein kokoisia tilauksia pakattuna. Pakkauskokona voi olla vaikka 2, 5 tai 14,5 kilon säkki, joka asiakkaalla kaadetaan vaikka sammioon, jossa tietty erä elintarviketta valmistetaan reseptin mukaan.

Varastossa 2-4 viikon tarve

– Puskuria pitää olla myös tuotantokauden yli. Vaikka tavaraa varastossa on olevinaan paljon, se ei ole kuin muutaman viikon tarve. Myös yllättäviin tilauksiin pitäisi olla varautunut, Jyrki kuvailee markkinatilannetta.

Lue seuraavaksi