Salaojien huuhtelu kannattaa

Seppo Pentti

Salaojien huuhtelu kannattaa

Salaojat tukkeutuvat veden mukana kulkeutuvan maa-aineksen laskeutuessa vähitellen putken pohjalle. Ruosteisilla alueilla putki täyttyy hyhmästä, mistä vesi ei pääse helpolla läpi. Jotta salaojat toimisivat ja pelto kuivuisi toivotusti, pitää ojia välillä huuhdella.

Paimiolainen Ilkka Härmälä hankki Antti Uotilan kanssa yhtiölleen FarmWorks Oy:lle salaojien huuhtelulaiteen kaksi vuotta sitten. Tarve huuhtelulaitteelle tuli esille oikeastaan, kun Y-Agro järjesti huuhtelulaitteen esittelyn Paimiossa 2015 ja monet laitteeseen tutustuneet kiinnostuivat ja kyselivät, kenelle esitelty laite menee.

- Siinä vaiheessa tuli mieleen, jotta olisikohan huuhtelulle oikeasti kysyntää, jos sellaisen hankkisi urakointitöihin Ilkka muistelee. Se oli kuitenkin tiedossa, että ongelmia monella on ollut. Paimiossakin peltoa on meriveden pinnan alapuolelta, ja näitä peltoja pidetään kuivana pumppaamalla. Pelloilla on aluna-ongelmaa ja monilla lohkoilla tukkeutuneiden ojien vuoksi on ojitusta täydennetty tai uusittu kokonaan.

- Parin kuukauden päästä laitteisto oli hankittu, Ilkka kertoo.

Huuhtelu pelastaa

Sulamis- ja sadeveden vaivaamia peltoalueita on Suomessa runsaasti. Mitä tasaisempaa pelto on, sitä pienemmät ovat myös kaadot ojastossa ja hitaasti virtaavassa tai paikallaan pysyvästä vedestä ehtii kiintoainesta laskeutua putken pohjalle.

- Puhtaasti vedenalaisia ojastoja on jonkin verran ja mielestäni ne eivät toimi yhtään sen paremmin, kuin vedenpäällisetkään ojitukset. Vedenalaisten ojastojen ongelma on se, ettei isokaan vesimäärä siirrä mujua alajuoksulle, koska virtausnopeus putkessa on erittäin pieni. Seisovassa vedessä raskaampi aines laskeutuu ja tällöin seurauksena on ongelmia. Vedenalaisetkin ojastot pitäisi huuhdella tarpeen mukaan ja antaa veden virrata pumpulla tyhjennettävään kaivoon, Ilkka pohtii.

- Edullisin tapa päästä ongelmalohkoilla eteenpäin, on huuhdella ensin salaojat, eikä vain kasvattaa ongelmaa laajemmalle alueelle, tiivistää märkää maata ja jättää jopa osa viljelemättä pellon märkyyden vuoksi. Jos huuhtelu ei auta, ojituksen uusiminen ja täydentäminen ovat toki vaihtoehtoja, jolloin päästään täydentämään mahdollisesti aikoinaan nykymittapuun mukaan harvaksi jäänyttä ojitusta, Ilkka jatkaa. Yksi huuhtelu voi parantaa tilanteen pellolla myös aivan toiseksi.

- Kun pari vuotta sitten meillä huuhdeltiin yhden ongelmalohkon salaojat, jossa oli vuosia tehty kylvöt aina viimeisenä, vaihtui työjärjestys kokonaan ja nyt se on ollut kuiva ensimmäisenä, kertoo Ilkan veli Perttu Härmälä.

Huuhtelu yleensä märkänä aikana

- Meillä laitteet ovat olleet nyt pari vuotta ja alkuun hieman harjoiteltiin huuhtelua. Moni asia on toki opittu käytännössä, miten työ etenee. Kun huuhtelu tilataan, niin suuremmissa projekteissa yleensä käymme paikan päällä katsomassa ja suunnittelemassa etukäteen, miten työ toteutetaan, Ilkka kertoo.

Vaikka paikka ei ole aivan suorassakaan ojalinjaan nähden, oikea syöttösuunta löytyy viidellä hydraulisylinterillä, joilla asetetaan kone myös työasentoon kuljetusasennosta. Työtä helpottaa myös se, että kun kone on paikalla, kauko-ohjaimen napista saadaan suihku päälle.

Tavalla tai toisella putken päät pitäisi saada esiin. Jos imuojat laskevat avoveteen, isompaa kaivutyötä ei yleensä ole, kuin että etsitään putkien päät. Normaalisti, kun imuojat laskevat kokoojaojaan, edellytetään enemmän kaivutyötä, jolloin imuojien päät paljastetaan. Aika harvassa paikassa on asennettu valmiiksi huuhteluvalmiutta, mutta niitäkin toki on. Jos huuhteluvalmius on olemassa, työ päästään tekemään helpoiten.

Yleensä huuhtelu tehdään sellaiseen aikaan, kun vettä on maassa enemmän, jolloin runsas vedenpaine maaperässä edesauttaa huuhtelua. Vettä huuhtelussa tarvitaan noin 1000 litraa sadalle metrille. Asiakkaan tehtävä on tavalla tai toisella hoitaa vesi paikalle. Usein vesi saadaan piiriojasta.

- Vesivaunun hankinta on ollut mietinnässä, mutta joka paikkaan senkään kanssa ei voi mennä, Ilkka pohtii.

Asiakkaan tehtävä on hoitaa kaivukone paikalle paljastamaan huuhdeltavat putket. Tarvittaessa mekin se voidaan tilata. Putkien päät olisi toki hyvä etsiä etukäteen sellaiseen aikaan, kun ne on mahdollista helposti havaita, Ilkka jatkaa.

Vanhatkin salaojakartat ovat yleensä hyvät, kun esimerkiksi 50-luvulla on ojitettu tiiliputkella. Ojituksia on sittemmin täydennetty muoviputkella ja karttoja on päivitetty.

- Vanhat salaojakartat on toki hyvä etsiä ja kaivaa aikoinaan tallennettu tieto esiin ajoissa. Ojapaikat toki näkyvät tietyillä keleillä ja kasvustovaiheissa helposti myös maastossa etenkin ilmakuvissa.

- Aikoinaan, kun tiiliputkien teollinen valmistus kehittyi ja putkien päistä saatiin suoria ja sileitä, liitokset saattoivat olla niin ahtaita, ettei vettä putkeen päätynyt kuin vähän tai ei ollenkaan. Putken päällä saattaa olla vesilammikko, mutta putki on aivan kuiva ja puhdas. Tällöin huuhtelu ei auta, Ilkka kertoo.

Salaojien huuhtelu aloitetaan useimmiten kaivukoneen ja lapion kanssa. Purkuputkien päät pitää saada esiin.

Vanhaa ja uudempaa

Aikoinaan kun ojitus on tehty, sen toimintaa on alkuun seurattu. Vuosien kuluessa huomio salaojituksen toiminnasta on hiipunut. Yleensä seuraavana jossain vaiheessa huomataan toimimaton ojitus, jolloin huollolla on jo kiire. Kosteana käsitellyn maan tiivistyminen on jo alkanut ja palautuminen vie taas vuosia. Huoltoa ojitus kuitenkin tarvitsee, jotta vettä pääsee purkautumaan ojista etenkin keväällä riittävää tahtia. 

Yksi ongelma ovat laskuaukot. Laskuaukot jäävät herkästi piiloon, jos ojapenkka hiemankaan lossaa. Tällöin veden kulkunopeus hidastuu ja putki saattaa tukkeutua.

Huuhtelun tarve vaihtelee maalajeittain, mutta myös ojituksen huolellisuus vaikuttaa. Ojittaja on saattanut säästää soraa, mikä vaikuttaa heti tietyillä maalajeilla sakan kertymisnopeuteen. Jos maalaji on herkkä aiheuttamaan sakkautumia, huuhtelun tarve saattaa olla vuosittainen, mutta monesti riittää harvempi huuhtelu. Osaa ojastoja ei ole huuhdeltu ikinä, eikä niitä välttämättä tarvitse huuhdellakaan.

Pellolla vaihtotyö purkuputkelta toiselle on itse asiassa nopeaa, kun kaikki letkut ovat jo levällään ja vain konetta siirretään ojan vartta eteenpäin. Kun puhdistussuutin on taas asetettu letkuun, ei työssä hanskan jälkiä jää.

Huuhtelua yksin

Kun putkien päät ovat näkyvissä ja vettä on saatuvilla, itse huuhtelutyö sujuu yksin. Kaikki tarvittava on koneessa mukana. Huuhteluputkea on kelalla 500 metriä ja imuputkea 50 metriä. Imupuolella on samanlainen suodatin kuin kasvinsuojeluruiskuissa.

Huuhtelutyö on toki fyysistäkin, kun monessa paikassa pitää hyppiä ojien yli, kun imupuolen letkua viedään sopivaan altaaseen.

Putken loppupää on jotakuinkin puhdas, mutta latvalta alkaa tulla ruosteista kuraa.

Huuhtelu käy pikkutraktorillakin, kun voimaa ei tarvita kuin ulosotosta. Puomia ja huuhteluletkun syöttöä ohjataan hydrauliikalla. Laitteen pumppu pyörii jatkuvasti ja kun huuhtelu ei ole päällä, pumpattu vesi vain kiertää ohivirtauksen kautta. Kun huuhtelu on päällä, koko vesimäärä ohjataan huuhteluletkua pitkin päässä olevaan suuttimeen.

Suuttimeksi huuhtelulaitteeseen on tarjolla vakiosuutin ja lukuisia määrä erikoissuuttimia. Esimerkiksi paju tunkee herkästi juurensa salaojiin ja juurien poistamiseen on erikoissuuttimia. Erikseen on myös huuhtelusuuttimia, joissa vesisuihkua ohjataan myös kohtisuoraan salaojaputken reikiin. Tämä suutin soveltuu erityisesti ruosteisille putkille, jolloin myös reiät puhdistuvat ja aukeavat. Perussuuttimessa on yksi reikä eteen ja 12 taakse viistoon. Laitteen huuhtelupaine on 30-35 baria.

Erilaisilla suuttimilla on tarkoituksensa. Propellisuihkua esimerkiksi tarvitaan tiiliputkessa, jolloin suutin pysyy mahdollisimman keskellä putkea, jolloin suutin ei takerru kulmiin. Kuvassa käytössä puhdistussuutin, josta vesisuihkut ovat myös kohtisuoraan putken seiniin.

- 40- milliseen tiiliputkeen suutinta ei oikein voi ujuttaa, kun pienikin porrastus putkien saumassa pysäyttää 30-millisen suuttimen, Ilkka toteaa.

Metrit näkyvät laitteen mittarissa, miten paljon letkua on putkeen saatu sujutettua. Tämä imuoja huuhdeltiin viimeksi keväällä 2015. Letkua syötetään noin 27-30 metriä minuutissa. Huuhtelukoneen automatiikka toki tunnistaan tiukemman paikan, kun syöttöpyörien öljynpaine kasvaa vastuksen kasvaessa. Kun automatiikka huomaa esteen, syöttö katkeaa ja letkua kelataan hieman sisäänpäin ja tämän jälkeen laite yrittää taas automatiikalla eteenpäin. Putken pään tullessa vastaan, este tunnistetaan ja letkua aletaan kelata sisäänpäin. Takaisinkelaus pitää olla hitaampi kuin veden virtausnopeus, jolloin saadaan koko putki huuhdeltua sakasta.

Kuvan suutin poraa reikää eteenpäin ja huuhtelee putken reikiä kulkiessaan. Huuhtelussa käytetään tuntihintaa. Jos urakoitsija tuo enemmän kalustoa paikalle kuin huuhtelulaitteen, niistä veloitetaan erikseen. Arviota huuhteluun kuluvasta ajasta on etukäteen antaa, kun helpossa kohteessa 300 metriin menee parhaimmillaan puolisen tuntia ja hitaimmillaan on kulunut tukkoisen putken kanssa neljäkin tuntia. Toisaalta kuivatukseen hyöty huuhtelusta on aina suurempi, mitä tukkoisempi putki saadaan taas aukaistua.