Viljalle tarkoituksenmukainen käyttö

Markkinaolosuhteet vaihtelevat ja viljan ostajia pitäisi kannustaa maksamaan viljasta kohtuullinen hinta. Markkinat toki ratkaisevat monet muutkin asiat, mutta yrittäjän ei kuitenkaan kannata tehdä vain tunteella itselleen taloudellisesti kannattamattomia päätöksiä.

Seppo Teränen Askolasta pohtii, että viljalla pitää vain löytää sen arvolle sopiva käyttötarkoitus. Jos viljaa on ylimäärin, se käytetään sellaisessa käytössä, jotta markkina tasaantuu. Jonkun pitäisi nyt toimia puskurina, joka leikkaa markkinoilta ylimääräisen viljan.
– Viljan polttoa tietenkin voidaan arvostella ruuan polttamisena. Jos markkina on täynnä ruokaa, siinä poltto on kätevä ratkaisu ja sillä markkina tasaantuu nopeasti, Seppo pohtii.
– Erityisesti heikkolaatuista, vaikka punahomeista, tai vanhaa laarin pohjalla vuosia ollutta viljaa ei kannattaisi tarjota kauppaan ollenkaan, Seppo muistuttaa. Sen paikka on siellä, missä laatukriteerinä on vain lämpöarvo. Huonosti kaupaksi käyvä vilja pitäisi saada vain pois viljamarkkinoilta.

Toimivatko markkinat

– Markkinahan saattaa mennäkin kohta siihen, että joku lämpölaitos ostaa keskusliikkeen varastosta heikkolaatuiset erät ja kiikuttaa ne suoraan kattilaan. Kyse on vain siitä, kuka on se taho, joka lähtee ostamaan halpaa viljaa markkinoilta ja mihin vilja lopulta päätyy, Seppo pohtii.

– Kun viljelijät ovat keskittyneet viljelemiseen ja odottavat, että viljan ostajat hoitavat kaupan, ei yhtälö oikein toimi. Jonkun pitäisi ehkä ottaa samanlainen rooli viljakaupassa kuin lämpöyrittäjä ottaa omassa työssään. Hankkii poltettavan materiaalin sieltä mistä sen kätevimmin ja edullisimmillaan saa käyttöönsä. Viljelijöitähän nyt opetetaan markkinatalouteen, niin ehkä meidän pitäisi sitten myös elää markkinatalouden ehdoilla, Seppo pohtii vakavana.

– Jos kolmesta kilosta viljaa maksetaan vähemmän kuin litrasta lämmitysöljyä joutuu maksamaan, kannattaa tehdä tulet viljalla, Seppo tiivistää.
Hakelämpölaitoksiin pitäisi ehkä laittaa yksi stokeri, jolla viljaa voitaisiin syöttää polttoon silloin kun sitä on saatuvilla. Hakelämmittäjillehän viljan lisääminen parantaa lämpöarvoa kummasti.

Omaa ja vuokrattua

– Minulla on omia peltoja ja puolet on vuokrattuna lisää ja tavoitteena on tuottaa viljaa. Leväperäisyydestä paljon puhutaan, mutta tavoitteenahan on tuottaa satoa, eikä vain ylimääräistä työtä itselle. Mutta jos sadolle ei ole suuremmalti käyttöä tai siitä ei makseta, kannattaa siinä vaiheessa pohtia myös, mikä erä kannattaa myydä ja mikä käyttää muuten. Rahaa ei ainakaan saisi enempää mennä kuin sitä tulee, Seppo pohtii.

Jos viljatila ei työllistä kuin kesällä, pitää miettiä, miten aikansa voi käyttää hyödyllisesti.
Itse pohdin ensin, että lähdenkö talveksi lumihommiin, mutta se taitaa jäädä haaveeksi, kun urakointihinnat ovat alhaiset. Sinne ei kannata lähteä lisää polkemaan hintoja. Lienee parasta aloittaa metsän kunnostaminen, Seppo aprikoi. Siellä on ainakin työmaata, joka odottaa tekijää.

Lämpökeskus vanhassa navetassa

– Aiemmin meillä lämmitettiin hakkeella, mutta nyt uuden lämpökeskuksen rakentamisen myötä kaikkien lämpimien tilojen lämpö tulee yhdestä lämpökeskuksesta. Lämpökeskus on rakennettu vanhaan navettaan, joka on varastona, korjaamona ja toimistona, Seppo näyttää.

– Noin 400 neliötä lämpiää nyt kerralla ja täksi syksyksi hankin Mepu kuivaamoon puhaltimen eteen 50 kW:n radiaattorin, joka kytkettiin järjestelmään. Tällä saa hieman nopeutettua kuivattamista, Seppo odottaa.
Aiemmin karjaa Teräsellä oli noin 30 lypsävää ja nuori karja päälle. Sitten karja ajettiin alas 2006, kun poikkeuslupaa ei tullut jaloittelusäännöksiin. Teräsellä yhtälö ei oikein toiminut, kun kaikki pellot tarvittiin rehuntuotantoon.

– Karja myytiin hyviin koteihin ja ne lypsävät nyt muissa navetoissa paitsi kolme, jotka lähtivät ”korkealaitaisessa”. Pitäähän jonkun lopettaakin karjanpito, jotta toiset voivat laajentaa, Seppo tilittää.
– Kuuluu täältä vielä ammuntaakin, harjoittelemme poikien kanssa ilmakiväärillä ampumista, Seppo nauraa.

Vaihtoehtoja

– Lämpökeskus uusittiin 2007, mutta pohdin pitkään millä tulevaisuudessa lämmitän. Päätin kattilahankinnassa vaihtoehtoon, jossa vaihtoehdot jäävät vielä minulle. Kun kattilaan voidaan laittaa pilkettä, syöttää haketta tai vaikka viljaa, voin valita sen, joka sopii parhaiten tilanteeseen, Seppo perustelee.

Jos polttopuita on ja niiden kanssa haluaa pelata, ne ovat edullista energiaa. Niiden varastointi, kuljettaminen ja syöttäminen kattilaan vaativat aina hanskanjälkiä.
– Toisaalta tähän mennessä omasta takaa on ollut sopivaa viljaa poltettavaksi ja tuttavat ovat lajiteltuaan kysyneet, että otanko eriä vastaan ja jos viljassa on ollut vaikka jyrsijöiden jälkiä tai joku laari on siivottu, olen ottanut erät polttoon. Tähän mennessä ei ole ainakaan vielä kylmä tullut, Seppo kehuu. Vilja siirretään laarista suoraan kattilaan 13 metrin spiraalilla, joka kulkee maan alla. Spiraali nousee kaartaen lopussa, jotta vilja saadaan putoamaan syöttöjärjestelmään.

Automatiikkaa

– Kattilassa voidaan polttaa oikeastaan mitä vain, mistä nousee sauhu. KSM Multistoker kattilan automatiikka on kätevä. Siihen ei välttämättä tarvitse koskea, mutta jos haluaa, kattilan automatiikan toimintoja on mukava seurata, Seppo kertoo.

– Minulla on nyt kattila ollut toista vuotta. Positiivisia puolia olen löytänyt koko ajan lisää, kun kattilan kanssa on oppinut elämään. Tänä aikana odottamattomia huonoja puolia en ole löytänyt. Ja sen kanssa pitää opetella elämään vähitellen ja oppia kattilan ja polton niksit. Oikeastaan parhaan opin sain, kun yritin sytyttää kattilaa ensimmäisellä kertaa yhden päivän. Käyttöohjeita en silloin lukenut, Seppo muistelee.

Esimerkiksi polttoaineen vaihto pilkkeestä viljaan tapahtuu automaattisesti. Kun kattilan tunnistimet havaitsevat muutoksen, vaikka että pilkkeet loppuvat ja alkaa viljan syöttö, kattila muuttaa automaattisesti asetuksiaan. Kattila myös huomaa, jos pilkkeitä lisätään. Pilkkeet syttyvät automaattisesti ja palavat ensin.

Kattilan jäännöshappianturi tunnistaa, mitä kattilassa oikein tapahtuu. Jos happea on liikaa, syöttö lisääntyy. Mutta tämä tekee myös päinvastoin, eli jos lämpöä tarvitaan lisää, kattila lisääkin viljan syöttöä pitäen jäännöshappitason vakiona. Tällöin viljaa spiraalista syötetäänkin enemmän ja kattilan toiminta normalisoituu.

Sekoitus korostaa viljan hyviä poltto-ominaisuuksia

– Moni sanoo, että viljan poltto vaatii huoltoa kattilalle. Kaurasta kun tulee tuhkaa ja vehnän liekki on matala. Tein aiempina vuosina monia kokeita, kun poltin eri viljalajeja, mutta lopullinen paras ratkaisu löytyi, kun laitan kaikki poltettavat lajit sekaisin. Tällöin hyvät ominaisuudet korostuvat ja vilja palaa puhtaasti, Seppo kertoo.

Kun kattilan palopää on tulitiilistä, vilja ei myöskään paakkuunnu, tai paakkuuntuuhan se, mutta lämpötilan vaihtelut pudottavat sitraantuneet kasat pohjalle, josta ne saadaan pois tuhkan kanssa.
– Mitään sitraantumisongelmia ei ole ollut, kun olen nyt polttanut noin 30 kuutiota viljaa, Seppo kehuu.

– Monessa kattilassa viljan poltto ei ole ongelmatonta. Tukkeutuvat ilmareiät muuttavat ilman kiertoa kattilassa ja yhtäkkiä saattaa palopäästä palaa kulma pois. Tässä kattilassa palopää on toiminut ongelmattomasti, kun ilmaa puhalletaan neljästä eri paikkaa palopäälle, Seppo esittelee.

Palopäässä on kaksi reikää liekkiin ja kaksi on taakse ja ilmakanavat ovat rosteria. Ilma jäähdyttää niitä ja pitää samalla kanavat puhtaana.

Automatiikkaa katkoksiin

Automatiikka hoitaa myös sähkökatkosten ongelmat. Kun sähkö on ollut pois, automatiikka pitää määrätyn ajan puhaltajaa päällä. Jollei happitaso putoa käynnistyksen aikana, kattila sammuttaa itsensä. Vilja on siinä mielessä mielenkiintoinen aine, että se voi hehkua parikin tuntia ja kattila käynnistyy vielä.

– Vilja on muuten sitten hankala sytyttää, mutta siihenkin on löytyneet kyllä konstit, Seppo nauraa.