Viljakauppaan vaihtoehtoja -uusia hinnoittelumalleja

Seppo Pentti

Lantmännen Agro on ollut uudella omistajalla vuoden. Sinä aikana on uudistettu ketjun ilmettä ja kehitetty toimintaa monella tavalla. Myös edustukset ovat vaihtuneet ja konekaupassa omaan talliin on saatu mielenkiintoisia uutuuksia. Viljakaupan toimintatavat ovat pysyneet osittain samoina, mutta moni asia on muuttunutkin. Uusia vaihtoehtoja tarjotaan viljakauppaan, koska osa asiakkaista on niistä kiinnostunut.

 

Lantmännen Agron viljakaupan hinnoittelumallit uudistuivat 15.8.2018. Viljelijät saavat paremmat työkalut viljelyn suunnitteluun ja hintariskin hallintaan, viljan käyttäjät raaka-aineen hinnan ja toimitusvarmuuden arvioinnin parantamiseen. Uudet hinnoittelumallit myös auttavat viljelijöitä saamaan sadosta parempaa keskihintaa pitkällä aikavälillä ja ne ovat Päivänhinta, HetiTermiini, AktiiviTermiini, Termiini, Hintaputki sekä Varastointisopimus.

-Lantmännen Agron toiminta on rakentunut Suomessa ketjulla jo vuosia kauppiasmalliin. 75 kauppapaikkaa kattavasti kautta Suomen on nykyinen pintamme asiakkaisiin, aloittaa Antti Meriläinen Lantmännen Agron toimitusjohtaja.

Aiemmin on tarjottu ja vast´edes tarjotaan asiakkaille laaja repertuaari konekaupasta, viljakauppaan ja tuotantotarvikekauppaan neuvojen kera. Viljakauppa on tärkeä osa toimintaa. Viljaa ostetaan myös suoraan omaan käyttöön, kun Vaasan on osa Lantmänneniä ja elintarvikealan arvoketju täyttyy kuluttajiin saakka. Osa viljasta toimitetaan rehuteollisuuteen, mistä se palaa mutkan kautta kuluttajien pöytiin lihana, kananmunina ja maitona. Osa viljasta toimitetaan etanoliteollisuuteen.

-Rakennemuutos jatkuu edelleen ja vuonna 2022 Suomessa ennakoidaan olevan 37000 maatilaa. Osa tiloista lopettaa, mutta hehtaarit jäävät viljelykseen. Vaatimustaso on kasvanut koko ketjussa ja kilpailu on koventunut. Samalla osaamisen tason pitää nousta ja tietämyksen sekä viljelijöillä että kauppiailla pitäisi lisääntyä, Antti pohtii.

-Isompi muutos on, kun ennakoidaan, että puolet nykyisistä maitotilosta on lopettanut vuonna 2022, Antti jatkaa.

Suomessakin on yhä enemmän maatalouteen erikoistuneita yrityksiä. Ne yritykset kaipaavat yksilöllisiä palveluita ja etenkin yksilöllisten digipalveluiden kysyntä on kasvamassa. Viljakauppa on yksi sektori, missä myös digipalveluita voidaan kehittää.

Koetila 55 vuotta

Hauhon Koetilan tutkimuspäällikkö Milla Välisalo kertoi koetilan toiminnasta, kun käynnissä on nyt 55:s toimintavuosi. Koetilan pääasia on peltokasvitutkimus, jota tehdään yhteistyökumppanien kanssa täyttäen samalla myös oman organisaation tarpeita. Koetilan pelloista 180 hehtaarilla on maatilatason siementuotantoa ja niillä tehdään Lantmännen Agron viljelyohjelma-, kasvinsuojeluaine-, lannoitus- ja viljelyteknisiä kokeita.

Lantmännen Agron tahtotila on, että Suomessakin halutaan pitää koetilaa, jotta asiakkaille olisi tarjolla tietoa lähellä omia viljelyolosuhteita. Koetoiminnassa haetaan viljelysuosituksia, jotta niitä voidaan antaa myös viljelijöille.

Hahkialan koetilan toiminta on saanut vuonna 2013 Tukesin myöntämän GEP-hyväksynnän eli tilalla harjoitetaan koetoiminnassa hyvää koekäytäntö koskien koko koetoimintaa ja tavoitteena on tutkimuksen laadun säilyttäminen.

Viljakauppaan ennustettavuutta

Myyntijohtaja Antti Korpinen toi esiin toimivan viljamarkkinan hyödyt ja esimerkiksi Lantmännen Agrolla sitä katsellaan kokonaisuutena eli käytännössä Itämeren alueena, mutta toisaalta laajemminkin.

-Kaikkien viljakaupan toimijoiden kannalta, myös viljelijöiden, viljamarkkinan parempi tarjonnan ja kysynnän ennustettavuus pitemmällä auttaisi toiminnan suunnittelua, Antti pohtii. Meidän pitääkin tarjota paremmat työkalut viljelijälle hintariskin hallitsemiseen viljelysuunnitelman tekemisestä siihen hetkeen, kun viljelijä haluaa myydä viljansa markkinoille. Satovuosien sisälle tarvitaan myös parempaa tarjonnan ja kysynnän tasapainoa.

Viljan hintataso on ollut Suomessa pitkällä aikavälillä tarkasteltuna hieman alempi kuin Ruotsissa, mutta hintavaihtelut ovat olleet jyrkempiä Suomessa. Edellisen satokauden hintavaihtelut ovat heti vaikuttaneet viljelyaloihin ja päätöksiin seuraavalle satokaudelle.

Yksi osa viljakaupan joustavaa toimintaa on markkinatietoon perustuva ennakointi. Lantmännen Agro tuo uusia vaihtoehtoja hinnan lukitsemiseen ja toimittamiseen viljakaupassa. Niistä kertoi tuoteryhmäpäällikkö Ilkka Pekkala Lantmännen Agrolta.

Uusia tapoja käydä viljakauppaa

Myy nyt – Toimita heti

Päivänhinta –sopimusmallissa asiakas voi toimittaa sadon ilman sopimusta päivähintaan. HetiTermiinin avulla viljan hinta voidaan varmistaa lyhyellä tähtäimellä. HetiTermiinissä toimitus on tehtävä 30 päivän kuluessa sopimuksen teosta.

Kun viljan varastointiin ei ole mahdollisuuksia, mutta viljan hinta halutaan kiinnittää myöhemmin, AktiiviTermiini tarjoaa tähän mahdollisuuden. Siinä hinta kiinnitetään vasta toimituksen jälkeen.

Myy nyt – Toimita myöhemmin

Termiini sopii viljelijälle, joka haluaa varmistaa etukäteen, minkä hinnan sadosta saa. Sopimuksella kiinnitetään perushinta tiettyyn toimituspaikkaan, tiettynä toimitusjaksona. Termiinisopimuksia tehdään ympäri vuoden, myös ennen puintia.

Markkinahinnassa tapahtuvia muutoksia voi pehmentää Hintaputkitermiinillä. Perushintaa korjataan putken ylittävältä tai alittavalta osalta, jos markkinahinta on toimitettaessa putken ulkopuolella. Markkinahinta on toimituspäivänä voimassa oleva Lantmännen Agron noteeraama päivänhinta.

Varastointisopimuksessa viljelijä voi hyödyntää sekä ennakkomaksut että hintojen kehityksen. Sadosta saatavien tulojen osatilitys tehdään 30 päivän kuluessa sopimuksenteosta, mutta viljan toimituksen voi siirtää aina heinäkuun loppuun saakka. Lopullinen hinta määräytyy toimitusajankohdan päivänhinnan perusteella.

 

 

Yhteiskunnallista keskustelua viljasta ja sen tuotannosta on käyty viime vuosina ja keskustelu siitä on jatkunut edelleen. Aina kun viljasta keskustellaan, pitää pohtia, mikä on sen rooli. Yksitäisen tilan kannalta viljasta maksettava hinta on merkittävää, mutta teollisuus ja kauppa katsovat viljaa isommassa kuvassa. Vilja on niille raaka-aine, jonka hintakehityksen odotetaan olevan vakaa. Tuotanto-olosuhteista ja tarjolla olevasta viljamäärästä pitäisi saada ostajan mukaan myös mahdollisimman ennakoitavat ja vakaat, jotta markkinahinta Suomessa seuraisi paremmin Itämeren alueen hintatasoa. Kysyntä kun ei merkittävästi vaihtele.

Myyjän kannaltakaan suuret hintavaihtelut eivät ole etu, koska tällöin markkinoilla on mahdollisuus saada hetkellisesti parempaa hintaa, mutta myös huonompaa hintaa. Riskeihin voidaan varautua, mutta yleensä se maksaa.

Viljan laadussakin on eroa. Suomessa pakkotuleennuttaminen ei ole ollut käytössä, kuten monessa muussa maassa. Suomen viljasato myös kuivataan ja samalla esipuhdistetaan roskista ja rikkasiemenistä