Uutiset

Yleinen

Uudella menetelmällä vetyä vedestä merkittävästi edullisemmin

Kuva: Wikipedia Commons, (Karolyn)

Vety voi olla tulevaisuuden polttoaine, mikäli löydetään tehokas ja hiilidioksidineutraali tapa tuottaa sitä. Vetyä voidaan niin polttaa kuin käyttää sähköntuotantoon polttokennoissa, ja molempien prosessien pakokaasuna syntyy ainoastaan vesihöyryä. Ongelma on se, että maapallolla ei ole vetylähteitä, ja siksi kaikki vety on tuotettava jollakin tavoin.

Tällä hetkellä edullinen tapa tuottaa vetyä on käyttää maakaasua, mutta tämä prosessi tuottaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Vetyä voidaan tuottaa myös elektrolyyttisesti vedestä, jolloin sähköenergiaa käyttämällä hajotetaan vesimolekyylejä vety- ja happimolekyyleiksi. Tämä voisi olla puhdas ja kestävä tapa tuottaa vetyä etenkin, jos sähkö tuotettaisiin uusiutuvien energiamuotojen avulla.

Yksi ongelma elektrolyyttisessä menetelmässä on se, että se tarvitsee katalyytin toimiakseen. Luonnosta löytyy tehokkaita entsyymejä, jotka hajottavat vettä, mutta ne ovat hyvin epästabiileja ja toimivat vain erityisissä olosuhteissa. Energiateknologian sovelluksia varten tarvitaan stabiili metallikatalyytti.

Metallikatalyyttejakin löytyy jo, kuten esimerkiksi platina, mutta ne ovat hyvin kalliita. Niinpä niiden laajamittainen käyttöönotto ei ole mahdollista.

Nyt tutkijat Lawrence Berkeley laboratoriossa sekä Kalifornian yliopistossa, Berkeley’ssä ovat löytäneet edullisen metallikatalyytin, jonka avulla vetyä voidaan tuottaa tehokkaasti elektrolyysin avulla. Tuloksista kerrotaan Nature-lehden 29. huhtikuuta 2010 julkaistussa numerossa. Artikkelissa esitelty yhdiste, kemialliselta nimeltään (PY5Me2)Mo-oxo, toimi tehokkaana katalyyttina eikä se tarvinnut toimiakseen orgaanisia lisäaineita.

Uuden katalyytin osoitettiin toimivan niin pH-arvoltaan neutraalissa vedessä kuin myös merivedessä. Merivesi on maapallon suurin vetyvarasto, joten tämä lisää katalyytin käyttömahdollisuuksia huomattavasti.

Lisäksi uusi yhdiste on noin 70 kertaa halvempaa kuin tällä hetkellä yleisimmin vesimolekyylien hajottamisessa käytettävä platina, joten se voi tarjota taloudellisesti varteenotettavan vaihtoehdon.

CO2-raportti.fi

Lue seuraavaksi