Urakoitsijan sukupolvenvaihdos

Seppo Pentti

Moni urakoitsija on eläköitymässä tai syystä tai toisesta luopumassa liiketoiminnasta. Moni aikoinaan urakointitoimintaansa laajentanut ja työntekijöitä palkannut yrittäjä on myös todennut, että palkkatyönä teetettynä urakointi on raskasta ja hyöty minimaalista. Liiketoiminnassa tehdään joka tapauksessa muutoksia ja omistusjärjestelyt ovat osa yrityksien arkea.

Isot, koneasema-tyyppiset urakointiyritykset ovat Suomessa harvassa. Tanskassa malli toimii, mutta sesonki Suomessa on lyhyt. Urakointi maataloudessa perustuu pitkälti yrittäjän ja perheenjäsenten työpanokseen. Lisää työvoimaa ja kalustoa saadaan täydentämällä työketjua toisen yrittäjän kalustolla ja työvoimalla. Tämä onkin joustava tapa rakentaa toimivia koneketjuja. Suomalainen luonne on rakennettu enemmän yksinyrittämiseen tai maksimissaan taistelupariin. Isommatkin kokonaisuudet toki onnistuvat, kun työnjohto on koko ajan tilanteen tasalla.

Yrittäminen on aaltoliikettä, jossa eletään tilanteen mukaan. Liiketoiminta voi laajeta nopeasti, kun kysyntä kasvaa. Samoin liiketoiminta voi supistua, kun tehtävät työt vähenevät. Paikallisyrittämistä maataloudessa on paljon, mutta moni urakoitsija käy tekemässä työtä satojen kilometrien päässä. Kalustolle halutaan lisää käyttöä, eikä sitä löydy lähiseudulta. Toisaalta työtehtävät voivat olla myös niin sesonkisidonnaisia, että töihin on lähdettävä eri puolille Suomea jo senkin takia, että olosuhteet vain ovat toisaalla paremmat.

Urakointityötä voidaan tehdä kotiseudulla, mutta kaikille se ei riitä. Esimerkiksi Keräsen Jari siirtää konettaan lavetilla ympäri Suomea. Mitä pidemmälle lähdetään, sitä enemmän pitäisi töitä olla kerralla.

Muutoksia omistajuuteen

Jos ja kun yritystoiminnasta halutaan jossain vaiheessa luopua, vaihtoehtoja on ainakin muutamia: liiketoimintakauppa, osittainen ja vähittäinen omistuksen muutos, liiketoiminnan lopettaminen vallan ja kaluston myynti.

Moni koneyrittäjä lopettaa liiketoimintansa, kun jatkajaa toiminnalle ei ole. Kalusto ajetaan loppuun, kun eläkeikä häämöttää ja toiminta lakkaa jossain vaiheessa. Kalusto myydään eteenpäin, mutta moni on jättänyt oman vanhan kalustonsa takapihalle. Perikunta pohtii sitten aikanaan, mitä kalustolle tehdään.

Liiketoimintakaupassa koko liiketoiminta myydään sananmukaisesti. Kaupassa siirtyvät asiakasrekisterit, sopimusasiakkaat, koneet ja laitteet, varaosat ja jopa kiinteistöjä, joissa on huoltotiloja tai niiden vuokrasopimukset. Tietokin siirtyy siinä määrin, kuin se on siirrettävissä. Taito tehdä töitä ja hoitaa asiakassuhteita ei siirry. Se pitää jokaisen opetella itse ja tehdä omalla tavallaan. Asiakassuhteiden hoidossa vanhojen asiakkaiden kanssa vanha yrittäjä voi auttaa alkuun tai ainakin valmistaa asiakkaita uuteen yrittäjään. Asiakkaat tarvitsevat urakoitsijaa omiin töihinsä, joten uhkakuvia on syytä madaltaa. Monesti urakat voidaan siirtää eteenpäin, jollei keskinäinen sopimus estä niiden siirtämistä.

Urakointitöiden jatkuvuuden kannalta voisi olla jossain tapauksissa syytä pohtia myös pehmeämpiä ja joustavampia tapoja saada liiketoiminta siirrettyä. Moni sesonkityö esimerkiksi maatalouden urakoinnissa voisi siirtyä vähitellen. Tällöin uusi potentiaalinen työntekijä tulisi yrittäjälle alkuun kuljettajaksi, jolloin urakoitsijaksi totuttelu voisi alkaa ensimmäisestä työpäivästä. Näin muutamille on käynyt, jotta jonain aamuna ovat sitten heränneet uuteen aamuun yrittäjänä.

Työntekijä eli tuleva urakoitsija voisi toimia toki töissään tällöin kuten urakoitsija ikään. Vaikkei työntekijällä vielä olisikaan kokonaisvastuuta työn loppuunsaattamisesta, se taito on hyvä opetella jo alusta saakka. Ongelmia kohdatessa, kuten koneen rikkoutuessa, oma-aloitteisuus ei ole pahasta. Päinvastoin. Työntekijä jättää monesti remontit yrittäjälle, jollei muuta ole sovittu. Jos työntekijä saa itse koneen korjattua, se edesauttaa monta kertaa myös yrittäjää menestymään. Tällöin ei työmaalle tarvitse tulla välttämättä kenenkään muun korjaamaan konetta.

Työntekijä voi olla yrittäjämäinen työssään muutenkin. Yrittäjän pitää ajatella kokonaisuuksia itsensä, työn ja asiakkaan kannalta. Töiden järjestelyt voidaan tehdä monella tavalla, mutta yleensä vain muutamat tavat ovat kokonaisuuden kannalta toimivia. Kaluston siirrot, työkoneiden vaihdot, tarvikkeiden noudot jne voidaan tehdä muiden töiden siitä kärsimättä tai sitten niitä ei synkronoida ja liikettä tapahtuu paljon, mutta lopputulos ei ole paras mahdollinen.

Rahoitus haasteena

Yleensä nuorilla ei ole kertynyt omaisuutta, eikä siten ole mahdollista saada lainojaan taattua muuten kuin ulkopuolisen henkilötakauksena. Yrittäjän kumppanina, mutta kuitenkin alkuun työntekijänä, on mahdollisuus aloittaa pääoman kerääminen ja samalla totutella itsekin yrittäjänä olemiseen.

Samalla tavalla kalustohankinnassa nuorta yrittäjää voidaan edesauttaa urallaan perustamalla osakeyhtiö, johon asiakkaat hankkivat pääoman ja yrittäjä työllään lunastaa vähitellen yhä suuremman osuuden osakekannasta. Tällöin nuori sitoutetaan töihin, asiakkaat saavat työlleen tekijän ja sopivan kaluston. Urakointityön asiakkailla on toki tässä vahva vaikutus menetelmiin ja sitä kautta kalustovalintaan. Jos kalustovalintaohjaus tulee asiakkailta, niin silloin he toki saavat haluamansa.

Tilaisuus urakointiin voi olla oikeastaan missä vain. Mitä vanhemmaksi urakoitsija tulee, sitä herkemmin omista töistä ollaan monesti luopumassa. Jatkajaa työlle ei aina vain helpolla ole tiedossa. Toisaalta nuorelle ja osaavalle kaverille merkitys elämään ja veto ja työntö tulevaisuuteen saattaa tulla juuri urakointitöistä.

Esimerkkinä Mattilan Koneasema

Mattilan Koneasema oli tiettävästi ensimmäinen, joka aloitti lietteen siirtourakoinnin kuorma-autolla, kun siirtomatkat pitenivät.

Olin aikoinaan 2000-luvun alussa samalla reissulla Tanskassa tutustumassa urakointiin, kun linja-auton takapenkillä pojat tekivät muutaman vierailukohteen jälkeen päätöksen, että lopettavat puuhastelun ja aloittavat urakoinnin Mattilan Koneaseman nimen alla. Mattilan Koneasema on yksi esimerkki vuosien varrelta, joka nousi nopeasti merkittäväksi urakointityötä tarjoavaksi yritykseksi Joensuun seudulla ja laajemmaltikin.

Kalustoa hankittiin töiden mukaan ja töitä käytiin toki tekemässä etäälläkin. Työt alkoivat aikoinaan perustajaporukan liete- ja nurmiurakointina. Kun olosuhteet muuttuivat, jossain vaiheessa osa perustajajäsenistä alkoivat vaihtaa muihin töihin. Ajosilppurin rinnalle tuli toinen ajosilppuri, kun töitä tuli vain lisää. Lietettä alettiin kuljettaa kuorma-autoilla ja lopulta kuorma-autojakin oli kaksi. Samaan aikaan tuli muitakin urakointitöitä ja väkeä oli lopulta töissä sesonkina parikymmentä.

Jossain vaiheessa maksimi oli saavutettu ja lieteensiirtourakoinnin otti haltuunsa Tentechnic Oy Juvalta. Nyttemmin lietekalusto on Santeri Martikaisella. Mattilan Koneaseman kalustoa myytiin pois ja lopulta Mattilan Koneaseman pääliiketoiminta siirtyi uusille omistajille. Urakointi jatkuu edelleen, määrällisesti pienempänä, mutta tehokkaana. Suuri osa Mattilan Koneaseman yrittäjistä jatkaa edelleen tavalla tai toisella tahoillaan urakointia.

Tarjolla työmaata

Vesa Heinonen Vilppulasta on esimerkiksi miettinyt vaihtoehtoja jo muutaman vuoden, miten urakointityötä jatketaan tulevina vuosina. Takana Vesalla on jo parin vuosikymmenen kokemus lieteurakoinnista. Poikakin on jo mukana töissä. Nyt kesän sesonkien ja lietekuutioiden hoitoon tarvitaan kahden henkilön työpanos.

Vesa kertoo, että asiakkaissa on monia, jotka ovat teettäneet lietteen levitykset jo vuosia hänellä ja tarkoitus asiakkailla on jatkaakin työtä. Nuorta, uutta yrittäjähenkistä kaveria kuitenkin etsitään, jotta työ jatkuisi tulevinakin vuosina ilman keskeytyksiä.

-Tähän sopivalla kaverilla olisi mahdollista tulla töihin, saada oppia ja tutustua urakointitöihin. Heti tai vähitellen omistusjärjestelyjäkin voitaisiin tehdä, Vesa pohtii.

-Itsekin voisin toki työtä jatkaa, mutta ikä alkaa painaa jo pitkinä päivinä sesonkina, Vesa toteaa. Kaikki asiakkaat eivät toki muutaman vuoden päästä ehkä ole kotieläintilallisia, että siltä osin tilanteet voivat toki muuttuakin. Toki etenkin asiakkaiden puolesta tulevaisuutta ajatellen olisi hyvä, jos urakointi jatkuisi. Jos urakointityö tässä muodossa kiinnostaa, niin voi ottaa yhteyttä, Vesa päättää.

Vesa Heinonen pohtii urakointitöiden siirtämistä seuraavalle sukupolvelle. Neuvoja ja tukea on tarjolla kaverille, joka lähtisi vaikka ensin työntekijänä lietetöihin.

Kalusto ja sen omistaminen on yksi tärkeä mietittävä asia yrityksissä. Kalusto voidaan myös vuokrata tai liisata.

Lue lisää kiinteistöjen arvonlisäverokohtelusta vuokrauksessa