Urakoitsijalle automatisoitu Tornum-kuivaamo

Antti Moisio Ruoveden Muroleesta teki kuivaamon osaksi omien viljojen kuivaamista varten. Kun kuivaamossa kuivataan myös rahtina monen muun viljat, piti kuivaamo suunnitella hieman toisin.

Antin kuivaamossa on tuuletussiilo puskurina, kaksi kuivuria ja yhteensä 18 varastosiiloa, joista kuusi on purkusiiloja. Antti esitteli kuivaamoa keväällä Tornumin Mats Öhmanin, Mårten Krokforsin ja Johan Lindholmin kanssa. 

Pohjois-Pirkanmaalla on paljon pieniä tiloja ja yhden pienen tilan on kallista rakentaa kuivauskapasiteettia. Puimuri on myös vähäiseen käyttöön kallis investointi. Kun urakoitsija hoitaa puinnin ja kuivauksen ovat kokonaiskustannukset kaikille edullisemmat.
– Missään tapauksessa en olisi tarvinnut näin isoa kuivaamoa pelkästään omaan käyttöön. Monien lähiseudun tilojen kuivaamot olivat jo vanhoja ja pieniä ja vuosien kuluessa asiakkaita on tullut koko ajan lisää ja vuodessa kuivataan nyt noin 350 hehtaarin sato. Kun asiakkaat ja toimintatapamme urakoinnissa ovat vuosien varrella vakiintuneet, piti ”sopimuksiin perustuen” saada sato hoidettua vastaisuudessakin ja siksi tarvittiin myös uutta kuivaamoa, Antti perustelee. Kuivaamolla on nyt kuivattu neljä kautta ja kokemukset ovat positiiviset.

Antin Tornumin kuivaamo oli aikoinaan ensimmäinen Tampereen pohjoispuolelle myyty. Antin kuivaamoa rakennettiin vuonna 2007, mutta sitä ei saatu kuivauskäyttöön sille kaudelle.
– Teimme maansiirtotöitä hieman enemmän kuin oli alkuun tarkoitus ja itse rakentaminen pääsi alkamaan myöhässä, Antti muistelee. 2007 vuoden satoa kuitenkin jo varastoitiin uuden kuivaamon siiloissa. Investointi olisi ollut mukava saada heti rakentamissyksynä käyttöön.

– Itse asiassa rakentaminen oli kohtalaisen rankkaa aikaa, vaikka itse järjestettäväksi jäivät perustukset, pannuhuone, kaatosuppilo ja ulkovuoraus, Antti jatkaa. Ulkovuoraus saatiin lopullisesti kuntoon ja maalattua vasta viime syksynä, vaikka kuivaamo on muuten ollut jo käytössä neljä kautta.

Santalan Tila, Murole

Siemenviljelystä, koneurakointia, lampaita (tällä hetkellä noin 60 uuhta + karitsat ja pässit yht. noin 120–140 eläintä). Metsätalous on merkittävä tulonlähde tilalle. Omien tuotteiden suoramyyntiä.
Tila työllistää omistajapariskunnan Antti ja Riikka Moision lisäksi yhden vakituisen työntekijän. Lisäksi sesonkityövoimaa.

Kokonaispaketti

– Kun aikoinaan kuivaamopäätöstä tehtiin noin vuosi, vertailtiin eri valmistajien tuotteita ja ominaisuuksia pitkään. Hinta oli toki merkittävä tekijä, mutta vielä merkittävämpää oli kokonaispaketin sisältö ja etenkin automatiikka, joka kuivaamoon haluttiin.

– Kun pakettia sitten myyjän kanssa lopullisesti paperilla kasattiin, selvää oli, että osa rakentamisesta tehdään itse tai käyttäen paikallisia urakoitsijoita, Antti kertoo. Etenkin tarjouksessa miellytti se, että se sisälsi kaiken mitä pitikin, eikä varusteita oltu karsittu.
– Monesti kuivaamotoimituksissa asiakas hoitaa maansiirtotyöt ja perustukset, jolloin käytetään pitkälti paikallisia urakoitsijoita tai tilan kalustoa ja työvoimaa, Johan Lindholmin kertoo. Johan hoitaa Tornumin hallintoa, mutta myös myyntiä. Mats jatkaa, että he järjestävät toki kaiken alusta saakka, mutta monesti tilaaja tietää ja tuntee paremmin paikalliset urakoitsijat.

Useita asiakkaita

– Puimme omat viljat ja asiakkaiden viljaa puidaan noin 100 hehtaaria. Koko sato kuljetetaan kuivaamolle, kuivataan ja monesti myös varastoidaan. Samoja asiakkaita on ollut jo vuosia ja toimintatapa on hiou­tunut tuona aikana, Antti kertoo.
Kuivuri ei ole tällä hetkellä korjuun pullonkaula vaikka kuivaamoon puisi samaan aikaan kaksi puimuria. Monesti kuivaamoon tuodaan myös Muroleen yhteispuimurin puimia viljoja. Toki vastaanottokapasiteetti on tiukilla, jos puitava tavara on kosteaa, mutta toisaalta silloin on puintikin hitaampaa.

Näillä seuduilla 50 kuution kuivaamokaappiin saa puida pitkään ja kun erät ovat pieniä, päädyttiin kahteen 24 kuution kuivausyksikköön. Käytännössä toinen kuivausyksikkö on pääsääntöisesti varattu urakkakuivauksiin ja toinen omien viljojen kuivaukseen. Kun omassa viljelyssä on myös siemenviljaa, saadaan erät näin pysymään taatusti puhtaina. Siemenviljat myös varastoidaan yleensä pystysiiloissa, jotka ovat kuivaussiilojen vieressä, jolloin siementavaraa ei kuljeteta ylhäällä tasokuljettimella. Näin vielä minimoidaan riskejä sekoittumisesta.

Puhtaudesta huolehditaan siemenviljely­varustuksella

Tornumin kuivaus- ja varastosiiloissa on vain suoria seiniä ilman pokkauksia, joten siiloihin ei jää sekoittumaan siemeniä seuraavaan erään, kertoo Mårten Tornumin myynnistä.
Tuore vilja tulee suoraan kaatosuppilosta elevaattorille. Alavaakakuljettimessa, jota pitkin kulkevat tuuletussiilossa käyneet viljaerät kaatosuppilolta kuivaukseen ja jota pitkin kuljetetaan viljaa varastoista elevaattorille, on siemenviljelyvarustus. Siemenviljelyvarustus on myös ylävaakakuljettimella, mikä tarkoittaa sitä, että osassa kuljetinkolia on harjakset, jotka puhdistavat tarkkaan kuljettimen pohjan.

Kippausmonttuun ei jää pohjalle mitään, joten siinäkin on siemenviljelijävarustus. Aina kun käsitellään usean talon viljaa, pitäisi olla siemenviljelyvarustus ”päällä”, mutta se on oikeastaan toimintatapa ja oikeiden rakenteellisten ratkaisujen valintaa. Kun laitteet ovat kunnossa, puhtaamman tavaran tuottaminen ei välttämättä vaadi kuin pientä toimintatapojen hiomista.

Nopeutettua kiertoa

Kuivaamon toiminta nopeutuu aina, kun tavaraa liikutettaessa se kulkee esipuhdistajan kautta ja samalla poistetaan roskia ja kevyitä jyviä. Kevyet jyvät poistettaisiin joka tapauksessa kuivauksen edetessä, sillä toiminnan ja kuivauskustannusten kannalta on sitä edullisempaa, mitä nopeammin ne saadaan pois. Kun tehdään kauppakelpoista erää, nousee tasalaatuisuuden myötä myös laatuluokat, jolloin erästä saadaan parempaa hintaa.
Kuivaamon toimintaa sesonkiaikana voidaan nopeuttaa, kun viljaa voidaan puida tuuletussiiloon kuten Antilla. Siellä saadaan jo tasattua erän sisällä kosteuseroja ja itse kuivaaminen on nopeampaa. Tuuletussiilon isolla ilmamäärällä saadaan hieman poistettua kosteuttakin.

– Joku saattaa pohtia, miten märkä vilja kulkee tuuletussiilossa. Meillä on siiloon laitettu kosteudeltaan lähes 40 %:sta ruista ja sekin vielä liikkui, Antti kertoo kokemuksistaan.
Mats kertoo, että tuuletussiilo halutaan kuivaamoon lähes poikkeuksetta. Sillä voidaan tasata kuivaamon kapasiteettia. Kun puinti voi jatkua keskeytyksettä pidempään ja kuivaamista voidaan jatkaa sateen jo keskeyttäessä puinnin, saadaan sato varmemmin talteen. Tuuletussiiloa voidaan käyttää myös normaalina varastosiilona, kun kuivauskausi on päättynyt.

Antilla on käytössä kaksoiskuivuri, johon on mahdollista rakentaa lämmöntalteenotto. Tällöin eränvaihdon yhteydessä on mahdollista hyödyntää jäähdytettävän erän kuiva ja lämmin ilma viereisessä kuivaamossa olevan erän tai puhallussiilon esilämmittämiseen. Viljaerän jäähdyttäminen kestää kuitenkin aina noin tunnin ja sen aikaa käytössä on kuivaa jäännösilmaa. 

Öljyn hinta ei laske – vaihto hakkeeseen

Öljyn hintakehitys näkyy tilastoissa sahanteräkuviona, mutta hinta on koko ajan nouseva. Asiantuntijatkaan eivät tiedä, miten nopeaa hinnannousu on, kun talous taas elpyy.
– Kun tällainen energiankäyttäjä on rakennettu, on suunnitelmissa myös lämmön tuottaminen hakkeella. Tällöin kaikki tilan rakennukset kuivaamoa, päärakennusta ja lampolaa myöten kytkettäisiin samaan verkkoon, Antti suunnittelee.
Syksyllä, kun viljaa kuivataan, muu lämmönkäyttö on vielä vähäistä, mutta kuivaamossa tehoa tarvitaan runsaasti. Suunnitelmissa olevan hakelämpökeskuksen tehoksi on kaavailtu 200–250 kW. Nykyinen hieman ylimitoitettu öljypannu kuivurilla on riittänyt hyvin. Tähän mennessä kirjanpidon mukaan ykkös­liekki on palanut 1800 tuntia ja kakkosliekki vain 200 tuntia.

– Parasta energiansäästöä on kuitenkin viljelysuunnittelu, Antti muistuttaa. Näillä korkeuksilla ei voi kilpailla sadon määrillä, jolloin myöhäisiä lajikkeita korjataan myöhään syksyllä. Parempi on tuottaa aikaisilla lajikkeilla hieman pienempää satoa ja pitää samalla kustannuksia kurissa. 

Kuivaaminen selkeää

Tornum myi Ruotsissa myös kuivaavia siiloja aikoinaan parikymmentä, mutta niiden myynnistä luovuttiin. Kun syksyn epävarmoissa ja kosteissa keleissä halutaan laadukasta viljaa, on viljan kuivaaminen kuitenkin selkein ratkaisu, jolla varmistetaan viljan säilyminen, Mats muistuttaa. Kotieläintilalla on toki mahdollisuus myös märkäviljasäilöntään, mutta silloin vilja ei ole erityisen kiinnostavaa markkinoilla.

Kaksi miljoonaa kiloa

Vuosittain Antin Tornumin kuivaamossa käsitellään noin  miljoona kiloa viljaa ja öljykasveja. Kuivattavasta sadosta 2/3 on urakkakuivausta.
Molempien kuivaussiilojen alla on vaa´at, joiden avulla seurataan kosteuden poistumista. Lähtökosteuden mittaus on tarkkaa ja se ratkaisee halutut poistettavat kilot eli veden. Kuivaaminen perustuu erän analyysiin ja kosteuden eli veden poistumiseen sekä siitä laskettavaan erän loppupainoon. Kuivatuista eristä jää kuivurin tietokoneelle tieto, jotta kuivaus voidaan toistaa tarkennetusti seuraavissa erissä. 
– Kuivaussiilot ovat vaakojen päällä, jolloin samalla saadaan tieto erän lopullisesta painosta, Antti esittelee.

Kun kuivataan useita eriä melkein vakiolaatuista satoa, on vaihtelu loppukosteudessa pientä. Jos kuivauserien välillä on suuria vaihteluita, pitää automatiikkaa hieman säätää.
– Muutenhan kuivaamo toimii automatiikalla. Automatiikka on yksi ominaisuus, jota erityisesti Tornumissa hankintavaiheessa arvostin ja arvostan edelleen ja joka maksaa itsensä nopeasti takaisin, Antti painottaa.
– Meillä pitää kuormien ja puimurin liikkua ilman katkoja, jolloin kuivaamon käsikäyttö on työllistävää. 
Vaihtoehtoja automatisoidun kuivaamon rakentamiselle ei siis oikeastaan ollut, kun muutkin työt pitää hoitaa. Lisää tunteja sesonkipäivään pitäisi saada nytkin jostain ostettua, Antti vinkkaa.

Herkästi urakointiin

Antti ei pidä nykyistä kehitystä huonona, vaikkakin hieman kuluttavana. Kun hommaa kalustoa itselle, päätyy herkästi urakoitsijaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kalusto pitää olla tehokkaampaa, jotta kaikki työt ehtii tehdä.
– Meillä tämä toimii kohtalaisen hyvin, kun olen saanut ammattitaitoisen kuljettajan, Mikko Salmen ajamaan koneita.  Meillä on Mikon kanssa yhteinen motoketju ja Mikko käy esimerkiksi puimassa minulla omien töiden tekemisen ohella. Jostain sesonkityöstä voisin toki luopuakin, jos löytyisi vain tekijä, Antti pohtii.

Helpompaa puhtaanpitoa

Kuivaamoon asennettiin keskuspölynimuri kolmella pistokkeelle. Yksi pistoke on alhaalla ja kaksi ylhäällä. Kun imuri on aina saatavilla lähellä, pysyy kuivaamo myös puhtaana.
Jyrsijät tulevat, jos on jotain syötävää ja esipuhdistajan heittämä kasa on aina mieluinen. Kuivaamossa ei jyrsijöitä ole näkynyt, kun sato on metallin sisällä ja neljä kissaa huolehtii ympäristöstä.

Sähköohjaus

Ylätasolla on suorat portaat ja välillä tasot. Tällöin on edes jotenkin mahdollista kantaa ylös vaikka moottori tai putkia.
– Suorat portaat välitasanteilla ovat tällaiselle korkeista paikoista kärsivälle helpotus, Antti muistuttaa.
– Tavoitteena oli, ettei ylätasanteelle tarvitse mennä kuivauskaudella säännöllisesti ja siksi jakajat varustettiin sähköohjauksella. Käyn kuivauskaudella ylätasanteella noin viisi kertaa tarkistusreissuilla, kun ei sinne normaalisti mitään asiaa ole, Antti perustelee. Alaluukut sen sijaan ovat mekaanisia ja nekin olisi ehkä pitänyt laittaa toimimaan sähköllä, Antti pohtii. 

Mittatarkkaa valmistusta

Teimme pohjat mittojen mukaan ja kuivaamo asennettiin runkoineen sen päälle. Kuivaamon runko ja itse kuivaamo ja siilot koottiin ensin. Tämän jälkeen päälle nostettiin kootut kattorakenteet ja niihin kiinnitetyt laitteet. Ylätasanteen osat kuljettimineen nostettiin katon kanssa samalla kertaa ylös ja yläkerta pultattiin runkoon. Lopuksi rakennettiin kuivaamolle seinät.
– Se tässä kuivaamon rakentamisessa etenkin miellytti, että osat sopivat toisiinsa ilman hitsauspurskeiden siivoamisia, vääntörautoja tai uusia pultinreikiä hieman alkuperäisten reikien viereen. Komponentit sopivat toisiinsa kuten ne olivat suunniteltukin, Antti kiittelee.

Toisin päätettävää

Antti miettii hetken, kun tulee puhetta kuivaamon suunnittelusta ja tekemisestä toisin.
– Ostaisin ensin kurottajan. Kurottajaa tarvittiin rakennusaikana paljon ja sellainen tulisi pitkälle rakennus­projektissa maksuun. Nyt kurottaja oli vuokralla ja se tuli melko kalliiksi.
– Pitkään mietin kaatosuppilon tekoa toisin läpiajettavaksi, mutta nyt olen taas sitä mieltä, että tein oikean ratkaisun. Täyttöelevaattori on nyt 60-tonnia tunnissa kuljettava ja se olisi pitänyt olla ehkä tehokkaampi 80-tonninen. Märkä vilja saisi liikkua vilkkaammin. Kuivalla viljalla kuljettimet kyllä toimivat tehokkaasti ja kuivuri tyhjenee noin 16–17 minuutissa. Myös tasokuljetin ylhäällä olisi saanut olla hieman nopeampi, jotta siirto olisi nopeampaa, Antti aprikoi.

– Alavaakakuljettimen sijoittaisin nyt ehkä lattiatasoon, jolloin puhtaanapito helpottuisi vielä. Samalla kuljettimen kourua olisi voinut valmiiksi jatkaa rakennuksen päätyyn saakka, jolloin mahdollinen rakennuksen laajentaminen olisi ollut mutkatonta.
– Siilotilaa on nyt käytettävissä 850 kuutiota. Ja vaikka meillä siilotilaa on ”riittävästi”, sitä saisi olla enemmänkin, Antti pohtii.

Tiiveyteen panostusta

Kippaussiilon vesitiiviyteen pitäisi kiinnittää ehkä myös enemmän huomiota, jolloin kosteus pysyisi paremmin rakennuksen ulkopuolella.
Lumi ja jää aiheuttavat monesti ongelmia purkupuolella, jossa on isot ovet. Kun räntää sataa isolle pinnalle ja joku paikka pääsee jäätymään, eivät ovet sulkeudu kunnolla ja ongelma vain kasvaa. Sama ongelma on tietenkin kaikissa rakennuksissa. Jäänpoisto pitäisi olla helppoa ja lipat riittävän pitkiä ovien päällä.

Esipuhdistaja tarpeen, jatkokäsittely mietityttää

Aina kun tavaraa liikutetaan, se kiertää esipuhdistajan kautta. Tavaraa takapihalle kertyykin runsaasti ja sen käsittely on vielä ratkaisematta.
– Kontti olisi siisti, mutta kun kontti on täynnä se pitää vaihtaa. Katettu tasovarasto, josta tavara siirretään kauhalla vaikka suoraan polttoon on siisti tapa, jolla rikkasiemenistä päästään eroon ja samalla saadaan lämpöä, Antti pohtii.
– Kerran ei sylkonin alta huomattu ajoissa puhdistaa kasaa alta ja sylkonihan tuli täyteen ja irtopölyä oli kuivaamon yläkerrassakin. Sellaista ei vain saisi sattua, jottei tule turhaa työtä, Antti muistelee. Kuivauskaudella käyn ylhäällä kuivaamossa 4–5 kertaa, mutta silloin käyntikertoja tuli kerralla hieman enemmän, Antti jatkaa.
Elevaattorimonttuun pitäisi olla myös riittävän korkea, jotta siellä sopii miehen olla tarvittaessa ”töissä”. Joskus ele­vaattorimonttu nimittäin on täynnä viljaa ja ahtaan montun puhdistaminen käy työstä.

– Elevaattorin moottorin pyörimistä ja rasitusta pitäisi seurata ampeerimittarilla, joka kertoo rasituksesta. Kun se olisi valvomassa elevaattoria, turhat puhdistuskerrat vähenisivät minimiin. Kuivurin riskialttein tukkeutumispaikka on nimenomaan täyttöele­vaattori, kun tavaraa otetaan puhallussiilon puolelta, Antti opastaa.

Purkua konttiautoon

Antin kuivaamosta vilja voidaan purkaa vaikka konttiautoon, mikä on viljakuskeja joskus hämmästyttänyt. Siilojen alle voidaan ajaa laitakorkeudeltaan 425 senttiä korkea lava. Uusissa kuivaamoissa purkupaikan korkeus on 460, Mats jatkaa.
– Tavaraa saadaan purettua purkusiilosta rekallinen viidessätoista minuutissa ja ele­vaattorilla noin 50 minuutissa, Antti kertoo. Purkujärjestys pitää suunnitella siten, että tavara ei jää purkusiilojen ”taakse” vaan lähtevä tavara ajetaan purkusiiloihin järjestyksessä.
– Purkupuolta alkuperäisestä muuttaisin ehkä siten, että ylhäällä laidan tasolla olisi kulkutaso ja siiloja voitaisiin ohjata molemmin puolin. Tällöin ei tarvitsisi hyppiä täyttövaiheessa ajoneuvon puolelta toiselle. Osat muutostöihin olivat jo valmiina, mutta huomasimme, että ylätaso kaventaa purkupuolta niin, että autoliikenne hankaloituu.

Automatiikka auttaa

– En tänne vierailijoita ottaisi, jos en olisi tyytyväinen toimitukseen näin jälkeenpäinkin, Antti kuittaa. Tornumin jälkimarkkinointi on toiminut ja jollei se ei olisi toiminut, olisin sanonut sen monesti ja monessa paikkaa. Täällä on käynyt viitisenkymmentä ihmistä katsomassa miten kuivaamo toimii, joten haluan myös jakaa sen mitä kuivurirakentamisessa opin, Antti kertoo. Sen olen ainakin sanonut kaikille ja joka käänteessä, että automatiikkaa ja sähköohjausta kannattaa lisätä. Automatiikka vähentää tarvetta viettää aikaa kuivaamolla ja se aika voidaan käyttää yleensä johonkin hyödyllisempään, kiireaikana vaikka nukkumiseen, Antti pohtii. Automatiikka maksaa, mutta jollei automatiikkaa ole, jonkun ihmisen pitää kuivaamolla käydä ja sekin maksaa, kun palkka pitäisi saada työntekijälle ja itsellekin.  

– Tornumilla on täydellinen toimitus, josta ei ole riisuttu pois kuivaamopakettiin olennaisena kuuluvia elementtejä. Me haluamme toimittaa kokonaisuuksia, jotka ovat asiakkaalle toiminnallisesti järkeviä. Monesti kuivaamopakettien vertailu on hankalaa, jos ei tarkkaan tiedetä, mitä pakettiin oikein kuuluu, Mats muistuttaa.    

www.tornum.fi