Urakointityön tai tuotteen markkinointia

Markkinointia tarvitaan. Sillä on informaatiota lisäävä vaikutus. Rakennemuutos on käynnissä monissa töissä, kun työvoima ja taloudelliset hyödyt painavat. Tämä tarkoittaa sitä, että urakoitsija tuo paikalle ammattimaisemman kaluston kuin yksittäisellä tilalla olisi itsellä käytettävissään. Urakoitsija tuo paikalle mukanaan myös työvoiman, josta asiakkaalla yleensä on pula.

Viidakkorumpu on tehokas, mutta itse pidän vaikka urakoitsijalle asiakkaiden löytymistä viidakkorummun avulla hitaana. Viidakkorummulla tarkoitan sitä, että joku asiakkaista suosittelee tai urakoitsija löytyy jostain naapurin työmaalta. Koneyrittäjällä ei ole vuosikausia aikaa odottaa, että löytyy riittävästi asiakkaita. Etenkin aloittavan tai investoinnin tehneelle urakoitsijalle uusien asiakkaiden löytäminen on tärkeää. Investointi kun alkaa maksaa itseään vasta, kun kassavirrasta saadaan maksettua muutakin kuin muuttuvat kustannukset.

Tiedän monia urakoitsijoita, joita on tultu ”hakemaan kotoa”. Monia koneiden omistajia, jotka tekevät omia töitään, on pyydetty tekemään myös urakointitöitä, mutta aika ei aina riitä. Aika on monelle rajallinen luonnonvara, eikä liian lupaaminen ole hyväksi. Siksi urakoitsijaksi aikovan ja urakoitsijana olevan pitää pystyä tekemään sovitut työt ajallaan.

Uusia menetelmiä

Kokkolan näyttelyssä ainakin itseäni ilahdutti urakointityön markkinointi usealla osastolla. Urakoitsijoiden kalustoa oli myös nähtävillä koneliikkeiden osastoilla, ja sitä myös halutaan liputtaa, että urakoitsijat käyttävät tiettyä kalustoa.
Mukana oli myös yrittäjiä, jotka markkinoivat työtään ja niitä, jotka markkinoivat työtään ja samaan aikaan ovat aloittaneet maahantuojina. Laite tai laitteita on tuotu yleensä ensin omaan käyttöön ja urakointiin. Sitten huomataan, että samanlaiselle laitteelle voisi olla käyttöä muillakin.

Toisaalta traktoripuolellakin eletään murroksessa, jossa erikoistuminen, lukumääräisesti ehkä vähäisemmät, mutta sitäkin harkitummat investoinnit ovat ensiarvoisen tärkeitä. Kunnon kamppeilla työ sujuu. Erikoistuminen tietyn työn tekijäksi parantaa työnlaatua, kun harjoittelu tarvitsee tehdä vain alussa. Loppu on rutiinia ja menetelmien hiomista.

Uuden urakoitsijan tai ylipäätään uuden menetelmän tunnetuksi tekeminen on hidasta. Toisaalta joskus on niin, että asiakkaat ovat odottaneet palvelua tai tuo­tetta. Urakointipalveluissa vaikka lietteen sijoittaminen on saanut asiakkaiden mielessä ja silmissä sen arvon, joka sen olisi pitänyt saada jo kauan sitten.

Uusille urakoitsijoille on kysyntää ainakin lantapuolella. Yleensä kotieläintilallisen vanha vaunu on ajettu loppuun, eikä uuteen haluta ehkä investoida etenkään, kun aika ei tahdo riittää itse työn tekemiseen. Tällöin ollaan valmiita ostamaan työ urakoituna.

Käyttäjän kokemaa

Kun kone on hankittu itselle ja menetelmän edut on huomattu, niistä on helppo kertoa myös muille. Perinteisen konemyyjän roolina on silloin kertoa koneen teknisistä ominaisuuksista. Urakoitsija sen sijaan mielellään näyttää, mitä koneella saadaan aikaiseksi. Tärkeää on toki tietää, miten kone toimii ja varsinkin, miten varaosatoimitukset ja huollot toimivat. Tässä on asiakkaan kannalta selkeä ero, jos koneen käyttäjä, vaikka urakoitsija sanoo, että kone ja huollot toimivat. Se on vain paljon uskottavampaa.

Avarammin silmin

Kun kulkee maailmalla, pitäisi pysähtyä yhä useammin ihmettelemään ja juttelemaan. Itse yritän tehdä sitä säännöllisesti. Pitää uskaltaa vain tarttua tilaisuuteen. Kotoa pitää lähteä pois, jotta oppii merkittävää uutta. Toki nettiä selaamallakin pääsee pitkälle, mutta siellä tieto on aina jonkun valitsemaa.

Kun kulkee kotimaassa tai lähtee ulkomaille ja ajaa kyläteitä paikalliseen töidenteon sesonkiaikaan, ei voi kuin nähdä reaalimaailman edessään. Siinä vaiheessa kannattaa pysähtyä, kun jossain tehdään töitä. Kun työn tekemistä jää seuraamaan, siitä voi ottaa oppia ja ainakin yrittää miettiä, että tehdäänkö työtä niin, että sen menetelmän voisi kopioida.

Uusia menetelmiä

Suomessa nurmien jatkuva ylläpitäminen, aikaisemman kolme vuotta ja kynnetään – kierron sijaan on taloudellinen vaihtoehto. Lannan levittäminen ja pellon kyntäminen oli aikoinaan ainoa tapa saada lanta järkevästi peltoon. Nyt uudet menetelmät ja tarkkuuslevittimet ovat vähentäneet ja jopa poistaneet ongelman kokonaan. Kun lanta levitetään kasvavalle pellolle, ravinteet saadaan heti kasvien käyttöön.

Nurmien 3–4 vuoden välein ympärikyntäminen on itse asiassa aiheuttanut karjatiloille valtavan ylimääräisen työmäärän ja kalustotarpeen. Tuo on tarkoittanut ylimääräisiä kustannuksia kotieläintiloille, jotka olisi voitu välttää tekemällä asioita toisin.

Verkostot kuntoon

Nyt lähinnä urakoitsijoiden ja yhteenliittymien hankkimat ajettavat lannanlevittimet, korjuukoneet kuten tarkkuussilppurit, nostokoneet ja kasvinsuojeluruiskut ovat lisääntymässä edelleen. Samaan aikaan, kun sesonkityön intensiteetti kasvaa, edellytetään myös kuljetuskapasiteettia. Useimmiten tässä taas traktorivetoinen kalusto on lyömätön. Muulla kalustolla ei ole oikein pellolle asiaa.

Kun hankitaan tehokas työlaite, jolla tehdään ”avaintyö”, tarvitaan tämän lisäksi yleensä useampi työntekijä, jotka hoitavat oman työnsä. Siirtotyössä tarvitaan kahdesta neljään kuljettajaa ja kunnon kalusto. Käsiteltävät massat ovat suuret, kun korjataan rehua tai levitetään lantaa, joten logistiikan pitää toimia. Muuten avainkone odottaa.

Ulkomaankauppaa

Kun juttelemaan tulee urakoitsija, jotka tekevät asioita toisin, se kuulosta hienolta. Tapasin kesällä urakoitsijan, joka tekee puupilkkeitä ja ne viedään Irlantiin ja hevosheinän viljelijän, joka suunnittelee heinän viemissä Saudi-Arabiaan. Kyseiset yrittäjät eivät ole perusyrittäjiä, jotka tyytyvät keskinkertaisuuksiin vaan hakevat jotain uutta, haastavampaa. Vaikka taloudellisesti tulos yrittäjälle alkuun saattaa olla melkein sama, kuin että tuote myytäisiin muutaman kilometrin päähän, antavat uudet haasteet kuitenkin myös uusia mahdollisuuksia.

Itä-Suomesta käy urakoitsijoita Pohjanmaalla, pohjoisesta käy urakoitsijoita Etelä-Suomessa töissä jne. Tätä varten pitää olla verkostot kunnossa. Urakointityö myös kansainvälistyy. Suomalaiset traktoriurakoitsijat käyvät urakoimassa Ruotsissa ja Virossa. Metsäkoneurakoitsijat ovat olleet Saksassa ja Ranskassa siivoamassa myrskytuhojen jälkiä. Urakoitsijan elämä ei siis rajoitu useinkaan vain kotikylälle.

Kun toimintapiiri laajenee, lisääntyvät myös riskit. Luottotappiot etäurakoinnissa ja etenkin ulkomailla saattavat olla ongelma. Kotimaassa urakoitsijoiden luottotappiot ovat kuitenkin vielä urakoitsijoiden mukaan ainakin traktoriurakointipuolella minimaaliset.