Urakoinnin hinta

Järkevä urakointihinta ei välttämättä aina tarkoita korkeaa hintaa, vaan useimmiten kohtuullista markkinahintaa. Markkinahinta tarkoittaa edullisempaa hintaa, kuin työ esimerkiksi maatilan omalla kalustolla tulee maksamaan ja siihen urakoitsija pääsee melko helposti.

Hinnat yleensä nousevat

Tuotteiden hinnoilla on yksi lähes jatkuva trendi. Ne lähes poikkeuksetta pysyvät samoina tai nousevat. Yhtenä varmana hinnankorotuspaineita lisäävänä tekijänä ovat palkkaneuvottelut, joissa sovitaan korkeammasta palkkatasosta. Tuo palkkatason nousu lisää kustannuspaineita yrityksissä, jotka valmistavat tuotteita, kuljettavat niitä ja myyvät niitä käyttäjille.

Kaluston hankintahinnan nousu vaikuttaa ketjussa eteenpäin. Kun kaluston hinta nousee, se vaikuttaa myös töiden hintaan, joita kyseisellä kalustolla tehdään. Yksikkökustannukset siis nousevat.

Tuottavat tunnit

Kaluston hinta vaikuttaa periaatteessa urakointihintoihin vain tietyssä syklissä, kun urakoitsija hankkii uutta kalustoa. Yleensä kaluston hinnannousut realisoituvat urakointitaksaan vasta kun uusi kone hankitaan, vaikka kaluston hinnannousua ”päivitellään urakoitsijoiden kesken” vuosittain. Kaluston hinnan nousu pitäisi päivittää urakointihintaan, jotta uutta konetta hankittaessa, ei työtä olekaan tehty vanhan koneen hankintahinta mielessä.

Kaluston hankintahinta ei ole ainoa elinkaaren tuntihintaan vaikuttava tekijä. Siihen vaikuttavat myös koneesta saatava hyvitys, kun kalustoa vaihdetaan ja tunnit, jotka koneella on vuosien mittaan tehty töitä. Yksikkökustannukset laskevat, mitä enemmän tunteja koneeseen vuosien mittaan kertyy. Toki tehtävät tunnit eivät ketään elätä, vaan tehdystä työstä saatava korvaus. Tuntien kerääminen työkoneen mittariin ei siis ole itsetarkoitus, vaan tunnit, joiden aikana on tehty työtä ja jotka ovat tuottavia.

Uutuus vai parannus

Kaikki kaluston hankintahinnan nousu ei vaikuta kustannuksia nostavasti. Vaikka hinnat nousevat, koneissa tapahtuu myös teknistä kehitystä ja koneet kasvavat. Teknisesti kehittyneemmällä työlaitteella saadaan enemmän aikaiseksi, työteho kasvaa ja yksikköhinta saattaa jopa alentua.

Kaluston hinnan nousulle on myös tuotekehityksellisiä perusteita. Laitteen, kuten traktorin ominaisuudet saattavat parantua, jolloin kuljettaja jaksaa tehdä työtä pidempään. Tällöinkin yksikkökustannukset alenevat, kun tunteja, hehtaareita, tonneja ja kuutioita sesonkiin vain kertyy enemmän.

Sinänsä tuotekehityksen aikaansaama ”uutuus” ei ole itsetarkoitus vaan laitteen parannus. Uutuus saattaa olla myös käyttäjän kannalta huonompi kuin aikaisempi malliversio. Uutuudet ovat valitettavasti teknisesti usein monipuolisempia ja samalla monimutkaisempia käyttää. Urakoitsijan on kuitenkin syytä välttää ”toimimattomia monipuolisuuksia”, koska ne ovat herkkiä särkymään. Koneiden särkymisen aiheuttamat viivästykset vasta kalliita tunteja ovatkin.

Vireä kuljettaja

Kun työtä jaksaa tehdä vireänä pidempää, kuljettaja jaksaa olla tarkkaavainen. Vireys vähentää virheitä ja jopa suoranaisia vahinkoja ja rikkoontumisia. Mielekäs ja ergonominen työympäristö siis vähentää vahinkoja. Esimerkiksi hallintalaitteiden ergonomisuus ja mahdollisuus mukauttaa toimintoja kuljettajan omia ominaisuuksia vastaavaksi helpottaa työlaitteiden hallintaa.

Urakoitsijan kannattaa hankinnassaan kiinnittää huomiota siihen, että työlaite on luonteva käyttää. Tällöin hän itse tai työntekijä jaksavat tehdä työtä sesonkina. Tällöin tulee töitä valmiiksi ja saadaan laskutettavaa. Tällä urakoisija elää.

Muuttuvat kulut hallintaan

Urakoinnin hintaan muuttuvista kuluista vaikuttaa merkittävästi kuljettajan palkka. 10 euron tuntipalkalla kokonaiskustannus on noin 17 euroa. Palkan kasvaessa kerroin pysyy samana. Yhden koneen urakoitsijankin on syytä pitää tämä mielessään, koska sivukulut tulevat tavalla tai toisella maksettavaksi. Viimeistään silloin sivukulut huomataan, jos palkataan ulkopuolinen työntekijä vaikka tilapäisestikin.

Palkkakustannuksen merkitys on tärkeä huomata. Kun töihin hankitaan välineitä, ei ole syytä hankkia alamittaista kalustoa, koska aikaiseksi saadaan yleensä vähemmän ja työsaavutus on pienempi. Tällöin asiakkaalta laskutettavaakin on vähemmän.

Jos töissä kuitenkin ollaan samalla tuntityöpalkalla, kannattaa yrittää saada mahdollisimman paljon aikaiseksi. Tällöin työteho on mahdollisimman hyvä ja asiakas yleensä tyytyväisempi.

Polttoainekustannus

Koneurakoinnissa polttoainekustannus on merkittävä kustannustekijä. Kun traktori käy ja liikkuu polttoainetta kuluu työn raskauden mukaan. Polttoainekustannuksen osuus saattaa olla jopa noin kolmasosa kokonaiskustannuksista.

Kuka sitten maksaa käytetyn polttoaineen? Suomessa urakoitsijat sisällyttävät polttoainekustannuksen yleensä urakointihintaan. Viime kesänä ja syksynä kohonneita polttoaineen hintoja yritettiin sitten saada siirrettyä myös urakointihintoihin. Nyt taas polttoaineiden hinnat ovat suhteellisen edulliset.

Polttoaineen hinnan nousu voi olla täyttä totta jo puolen vuoden tai vuoden päästä, kun polttoaineen kysyntä talouden elpyessä maailmalla taas lisääntyy. Hinnannousu voi olla edessä oikeastaan milloin vain, koska kriisit maailmalla nostavat nopeasti öljyn hintaa riippumatta taloudellisesta tilanteesta.

Urakkahinta ilman polttoainetta

Polttoaineen hinnan vaikutus urakoinnissa voidaan huomioida monella tapaa. Urakoitsijan on syytä ottaa puheeksi polttoaineen hinta ja etenkin sen vaihtelut asiakkaan kanssa. Yksi vaihtoehto on, että urakointi tehdään tietyllä hinnalla ja tämän lisäksi polttoaineesta laskutetaan päivän hinta. Näin ovat tehneet esimerkiksi urakoitsijat Hollannissa. Polttoaineessa ”päivän hinta” ei välttämättä ole helppo toteuttaa, mutta urakointi asiakkaan maksamalla polttoaineella sen sijaan on. Tästä pitää vain urakoitsijan ja asiakkaan keskenään sopia.

Jos asiakas on hankkinut edullista polttoainetta säiliöönsä, urakoitsijan koneen tankki voidaan täyttää sieltä ja asiakas on saanut hintahyödyn tilatessaan polttoaineet edullisesti. Urakoitsija tankkaa siis asiakkaan farmarisäiliöstä ja laskuttaa työkustannuksen ilman polttoainetta.

Polttoaineentankkaus asiakkaan tankista olisi kätevää myös, koska urakoitsijan ei tarvitsisi hoitaa polttoainetta työmaalle. Nythän vaikka säilörehu-urakoitsija vie polttoaineet yleensä mukanaan asiakkaalle, jolla töitä tehdään pari kolme päivää. Polttoaineen kuljettelu tilapäisissä säiliöissä ei kuitenkaan ole logistisesti aina helppoa.