Turvetöitä Ecofieldilla – urakoitsijana kohta 40 vuotta

– Turveruukki Oy on vuokrannut soiden tuotanto-oikeudet itselleen ja olen täällä Turveruukin urakoitsijana, Pentti kertoo.

Tänä kesänä Pentillä on ollut töissä suolla neljä työntekijää ajamassa turvekoneita.
– Tämän suon tuotanto on kokonaan vastuullani, kun aliurakoitsijoita työmaalla ei ole. Työmaalla on vain omaa kalustoa, minä ja palkatut kuljettajat, Pentti toteaa. Turpeennostosopimus kattaa noston ja aumauksen. Nostetut turpeet lastaa sitten toinen urakoitsija Turveruukin rekkoihin. Pääasiassa turve kuljetetaan rekoilla Ouluun, jossa turve poltetaan.

Huono turvekausi

– Yrittäjän elämä ei tällaisina vuosina ole herkkua. Tämän kesän turvetuotanto on ollut pohjoisessa lähinnä odottelua. Keväällä juhannukseen saakka nostokelit olivat hyvät, kun oli kuivaa. Juhannuksesta alkoivat sateet, joita kesti sitten noin puolitoista kuukautta. Tuona aikana turpeennosto oli kokonaan pysähdyksissä. Sateinen kesä syö kyllä miestä, varsinkin kun myös viime vuosi oli huono turvevuosi, pahoittelee Pentti.

Energiasisällöstä hinta

Kun turvetta nostetaan, urakoitsija on sään armoilla. Tili tulee energiasisällöstä ja tavoitteena on siis kuutioiden lisäksi myös mahdollisimman kuiva turve.

– ”Energiasisältöä on kentällä hankala mitata, mutta kyllä sen tietää, milloin turpeennostosta tulee kohtalainen tili”, kertoo Pentti. Jos nostetaan kosteaa turvetta, tili on pienempi. Turvetta siis kannattaa kääntää ja kuivattaa auringossa ja tuulessa.

– Kyllähän se selvä on, ettei märkää tavaraa haluta polttaa, kun siitä ei lämpöä irtoa. Jos uuniinkin märkää puuta laittaa, kuuluu vain kihinä, mutta lämpö ei lisäänny. Sama on turpeen kanssa, ja tavoitteena onkin toimittaa mahdollisimman kuivaa turvetta asiakkaalle.

Kesä suolla

– Kun turpeennosto on parhaimmillaan, kesä menee suon laidassa mökkikylässä, jossa käydään syömässä ja nukkumassa, kertoo Pentti. ”Eihän sitä työmaalta kesken töiden pois lähdetä”. Kun kesät ollaan poissa kotoa, on mökkikylän laidalle laitettu oma perunamaakin.

Kun nostokausi normaalina kesänä on parhaimmillaan, työ jatkuu läpi yön. Kesällä kuumimpaan aikaan suolla haitaksi tulee kuitenkin tuuli. Kovemman tuulen ajan päivällä nostossa saatetaan viettää siestaa, jotta turvetta ei turhaan pöllytettäisi ja kuljettajat saavat hetken levähtää. Tuulella voidaan kuitenkin kenttää jyrsiä ja turvetta kääntää.

– Kun tältä suolta on turvetta nostettu jo vuosikausia ja jossain tulee jo kiviä vastaan, mikä aiheuttaa kipinöintiä. Jonkun pitää aamulla kiertää alueet, joilta on turvetta nostettu ja valvoa, ettei noston aikana syntyvä kipinöinti ole sytyttämässä tulipaloja. Kytevän kentän huomaa kyllä savusta, Pentti opastaa. Nyt kun on jo syyskesä, palovaara on jo pienentynyt.

Kosteat yöt

Kun syyskesällä yöllä nousee jo kaste, turpeen kuivuminenkin hidastuu. Syyskesällä yöllä ei yleensä tehdä enää nostotyötä ollenkaan illalla kello 22 -23 jälkeen. Tällöin tuulen tyyntyessä ja ilman jäähtyessä tiivistyy jo kaste, mikä tarkoittaa kosteampaa turvetta.

Kun syyskesällä suosta jyrsitään turvetta kuivumaan, kestää jyrsityn turpeen kuivuminen kolme, neljä päivää, joskus pidempäänkin, jos aurinko on pilvessä ja tuuli kuivattaa turvetta hitaasti.

Oma kalusto

– Traktorikalusto on ikääntynyttä, mutta omaa ja toimivaa. Käytössä on Fiat – New-Holland – kalustoa, jota pystytään kenttäolosuhteissa vielä omin avuin korjaamaan, lupaa Pentti.

Varikolla on sen verran työkaluja, että saadaan koneet korjattua. Käytössä on kaasu- ja sähköhitsauslaitteet, jolle virta tuotetaan omalla aggregaatilla.

Kun kalusto on ikääntynyttä, voidaan pitää yhtä konetta varaosakoneena. Nytkin on purettu yhtä palanutta traktoria varaosiksi. Jos varaosaa ei heti ole saatavilla, päivän tulo jää saamatta. Varaosia on kertynyt vuosien varrella muutenkin runsaasti varastoon ja koneet saadaan useimmiten itse kuntoon.

– Näillä ansioilla, mitä tänäkin vuonna on tulossa, ei ole oikein mahdollista investoida uudempaan traktorikalustoon. Viime vuosikin oli surkea turveurakoitsijoille Pohjois-Pohjanmaalla, joten nyt on toinen huono vuosi peräkkäin, Pentti pahoittelee. ”Se hieman masentaa, kun on ollut tällainen kesä”.

Toimiva nostokalusto

Turvetöissä työkonekaluston pitää olla kunnossa, jotta työt saadaan sujuvasti tehtyä, kun keli työnteon sallii. Kalustona korjuussa on vanhempi imupainevaunu ja toissa kesänä käyttöönotettu Ecofieldin EF-45 Turpeenkokoojavaunu. Vaunu on ilmeisesti kolmas, joka valmistettiin, muistelee Pentti.

– Turpeen korjuussa on korjuukaluston koko vuosi vuodelta kasvanut, mikä taas edellyttää urakoitsijoilta entistä isompia traktoreita. Kyseinen vaunu kuitenkin sopii myös vanhemmalle kalustolle. ”Heti kun näin tämän vaunun, niin ajattelin, että tämä on toimiva laite minun tarpeisiin”, muistelee Pentti. Pettymyksiä laite ei olekaan tuonut. Kun vaunussa on veto, pääsee pahasta paikkaa pois ja vaunu on muuten yksinkertainen.

Ketterä vaunu

Tällaisilla soilla Ecofieldin kalusto on parhaimmillaan, kun suon kantavuus ei ole paras mahdollinen ja traktorikalustoa ei haluta päivittää kokoluokkaa suuremmaksi. Vaunu liikkuu pienemmälläkin traktorilla ja vaunu on kätevä käyttää. Kahdeksan metrinen vaunu on myös ketterä ja kevyt, kun sen omapaino on vain kuuden tonnin luokkaa.

– Oletan, että tämäntyyppiset vaunut lisääntyvät soilla, kun nykyiset imupainevaunut vaativat turhan järeitä traktoreita, ennustaa Pentti. Ja kuorma saadaan joutuisasti täyteen, kun nosto tehdään kuljetinketjuin, jossa on 120 -senttiset kumikolat. Turhaa turpeen pöllyyttämistä ei tehdä. Nostossa ei tule turhia tehohäviöitäkään, kun voima käytetään vain turpeen kuormaamiseen, eikä ilman liikuttamiseen.

Ketjukuljetin on vaunun edessä ja sen korkeutta karholta säädetään hydraulisesti, jolloin märkää turvetta ei nosteta vaunuun.

Pinnalla pysyvää mallia

Vaikka kuormatilavuus on 45 kuutiota, vaunu on kevytrakenteinen. Sen telistö on rakennettu niin, että telissä on kaksi pyörää rinnakkain. Sisimmäiset pyörät ovat pienemmät. Pyöriä on siis neljä rivissä, jolloin kantavuus paranee ja vältetään urien muodostumista tuotantoalueelle.

Uloimmille renkaille on saatavissa veto hydraulimoottoreilla. Pentin vaunussa veto on 600 -millisillä eturenkailla.

– Veto eturenkaissa on oikeastaan vähintä, mitä kannattaa ottaa, jotta pääsee liikkumaan sujuvasti, Pentti opastaa.

Turvallinen purku

Vaunun purku sujuu ketjukolapurkaimella takaa. Ennen purkua nostetaan salvattu takaluukku ylös ja kuorma voidaan purkaa turvallisesti kolapurkaimella, ilman kippausta. Turhat laskostukset on poistettu vaunun sisältä, jolloin vaunu tyhjenee kokonaan.

– Pohjakuljetin on toimiva, kun vaunun painopiste ei ole turhan korkealla ja tällä päästään ajamaan turve kätevästi aumaan.

Aumausta rinnekoneella

Pentin käytössä on vanha Bombardier Jumbo -rinnekone, jolla turve nostetaan aumaan.

– Ei ole enää perinteiseen puskukoneeseen palaamista, kun rinnekone on hankittu, Pentti tilittää. Vaikka tännekin on ajettu neljällä kärryllä ajettu turvetta, tällä kyllä ehtii aumaamaan. Kun etuauralla ottaa siivun kerrallaan, saa auman myös tiivistettyä tiukkaan. ´

Rinnekoneeseen on jälkeenpäin asennettu ilmastointi ja imuilman suodatus. Imuilma imetään suodatinkankaan läpi puhaltajalla, jota pyöritetään hydraulimoottorilla. Puhdistettu ilma ohjataan myös jäähdyttimen kennoille, jolloin kennosto ei tukkeennu turvepölystä.

Muutakin kuin turveurakointia

Onhan tälle turvekalustolle löytynyt käyttöä muualtakin kuin turvekentiltä. Sirkkelillä, jolla sahataan turvekentillä ojien jääkannet auki, jotta ojia päästään syventämään on ollut urakointikäytössä.

– Yhtenä talvena sirkkelöin golfkentän lammet auki, jotta ne päästiin ruoppaamaan. Golfpallot löytyvät helpommin, kun lammet eivät ole heinittyneet, Pentti kertoo kaluston käytöstä hymyillen.

Tulevaisuudennäkymiä

– Kun kaluston uusimista ajattelee urakoitsijan kannalta, eivät viime vuodet ole innostaneet investointeihin. Ja vaikka kalusto on hieman vanhempaa, eivät kuljettajat ole olleet erityisen ronkeleita. Toki joitain kuljettajia vanha kalusto ei kiinnosta, mutta toimivalla vanhalla saadaan kuitenkin monesti sama aikaiseksi kuin uudemmallakin, mutta pienemmällä investointipanoksella, Pentti muistuttaa.

– Kesät pitäisi olla lämpimiä kuivia ja tuultakaan ei täällä suolla erityisesti tarvita. Työväen saanti suolle on myös hieman hankalaa, kun palkkatasolla ei oikein päästä kilpailemaan. Huippupalkkoja ei kuljettajille voi täällä maksaa, mutta kun olosuhteet ovat hyvät, työtunteja kyllä kertyy paljon. Turvesuo työpaikkana on kyllä kokemisenarvoinen, Pentti lupaa.

Vuosien varrella turpeennoston taksat eivät ole merkittävästi nousseet, mutta esimerkiksi polttoaineen hintakehityksellä on pääsääntöisesti ollut vain yksi suunta. Tämä syö turpeennoston kannattavuutta. Tänä vuonna nostohintoja hieman tarkistettiin kohonneiden polttoainekustannusten vuoksi.

Ja jokainen huono vuosi, kun turpeennosto ei oikein käy, on pois urakoitsijan tilipussista. Keväästä heinäkuun puoleenväliin, kun olisi poutaa, niin olisi paras. ”Toisaalta, kun vanhoilla vehkeillä ajetaan, ei mene heti yöunet, vaikka hieman sataisikin”, muistuttaa Pentti.