Turvallisesti lumitöihin Relaxilla

Pojat olivat edellisenä iltana siivonneet kevyenliikenteenväylät, jossa aikaa kului muutama tunti. Aamulla 15. maaliskuuta ei lumitöitä ollut.

– Meillä on tällainen porukka, jossa on ”vakituiseen” aliurakoitsijana kolme konetta ja kuljettajat. Aliurakoitsijat hoitavat taajamia. Oma alueeni on Elimäen taajama ja lisäksi minulla on kaksi muuta traktoria, joilla pidetään puhtaana noin 100 kilometriä tiehallinnon tietä. Toista omaa konetta ajaa veljeni ja kolmatta isäni, Tommi kertoo. Periaatteessa liikkeelle saadaan tarvittaessa vielä kaksi traktoria, jotka keväällä olivat Kotkassa maanajohommissa. Kuljetusurakointi edellyttää liikennelupaa ja sen Tommi hommasi itselleen toissa vuonna.

Nyt paikalla on myös kaksi aliurakoitsijaa Ylä-Rakkolan Timo 6930 John Deerellä ja Iiliäisen Jussi oman T 151 Valtransa kanssa. Molemmilla heilläkin on käytössä Starkin Relax-aurat. Tommin kolmas ali­urakoitsija on Jaakko Saari.

Lumitalvi opettaa

Etenkin viime talvena, kun lunta oli reilusti, koeteltiin myös kalustoa, kun satanut lumi ei välillä sulanutkaan. Penkat Etelä-Suomessakin nousivat poikkeuksellisesti pariin metriin, kun lunta vain auralla kasattiin hoitoalueiden reunoille.

– Kalustoa on koeteltu monena vuonna ja nyt kalustossa ollaan päästy siihen pisteeseen, että se tuntuu luontevalta ja luotettavalta, Tommi pohjustaa. Etenkin on panostettu turvallisuuteen ja siihen, että kalusto ei helposti rikkoonnu rankoissakaan lumitöissä. Lumi on yleensä pehmeää, mutta lumen alla on yleensä jotain kovaakin, johon aura tömähtää. Sopivalla auran rakenteella ongelmaa ei tule: lumiauran turvamekanismi hoitaa ongelman ja esteen ohitettuaan aura palautuu perusasentoon, Tommi muistuttaa. Kahdella aliurakoitsijalla, Timolla ja Jussilla, on meidän omien koneiden lisäksi Starkin Relax-aurat.

Taajamat kokonaisuutena

– Molemmissa Korian ja Elimäen taajamissa on nyt koko talvihoito lumenaurauksen osalta ulkoistettu ja ainakin meidän kannalta tämä tarkoittaa sitä, että saadaan sopivan kokoiset hoitoalueet. Miehille ja kalustolle on järkevät alueet, jotta töihin kannattaa lähteä. Kun lupaamme alueet hoitaa, saamme myös suunnitella hoidon itse muistaen kuitenkin annetun katuluokituksen. Periaatteessa yhden koneen lisäys vähentäisi muiden töitä hankalasti, Tommi perustelee.

Lumista tuntihinta

– Aikoinaan kun lähdimme kolmannelle kolmivuotiskaudelle Elimäen ja Korian taajamissa tarjouksessa esitettiin kokonaisurakkahinta ja tuntihinta. Asiakkaat valitsivat perinteisen tuntihinnan.
– Nämä lumityöt ovat sellaisia, että kuusi kuukauttahan näiden kanssa ollaan naimisissa. Investoinnit pitää tehdä ja jonkun pitää olla paikalla, jotta tarvittaessa lupaukset täytetään, Tommi muistuttaa. Palkatulla työvoimalla näiden teko on hankalaa, kun muuta työtä, jolla ei ole kiire, pitäisi olla koko ajan rinnalla. Yrittäjänä näistä kyllä selviää, kun kaikkea muuta kyllä keksii, kun lumitöitä ei ole, Tommi jatkaa.

– Viime tarjouskierroksella saimme hintoihin myös haluamamme korotuksen. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että olisimme luopuneet urakasta vallan. Nyt käynnissä onkin kyseisten alueiden hoito kolmannen kerran peräkkäin ja kolmen vuoden sopimuksella. Kiitosta näistä hommista saa harvoin ja kun auran kanssa ollaan liikkeellä vain siksi, että muut pääsevät liikkumaan. Se monilta kiireessä unohtuu, Jussi pohtii.

Uusi yhdistelmä

Tommi oli juuri saanut käyttöönsä uuden T202 Valtran kääntyvällä Valtra LHLINK-etunostolaitteella. Kyseinen yhdistelmä oli esillä Talvitiepäivillä kevättalvella Lahdessa. Kääntyvä etunostolaite oli ollut Tommilla noin viikon käytössä ja Tommi oli päivitettyyn LHLinkiin tyytyväinen. Edelliseen versioon parannuksena oli tullut sokkiventtiili, joka pehmentää sivuttaisia vääntöjä eivätkä korvakkeet ole niin kovilla. Kun aura on käännetty sivuun ja auran kulma käy kiinni, ovat etunostolaitteessa väännöt valtavat.

Direct toimiva

– Nyt tämä uusi Direct toimii niin kuin pitäisi. Kaasu on ainoa poljin, johon täytyy normaalisti ajossa koskea. Meillä on nyt lumitöissä käytössä yhteensä viisi T-sarjalaista, joista kahdessa on portaaton Direct-vaihteisto, Tommi esittelee.
– Tällä traktorilla ajetaan normaalisti 4,5 metrisellä auralla tiehallinnon väylää ja nopeutta pidetään mahdollisimman paljon. Tällöin ei reagointeihin jää aikaa, vaan tekniikan pitää hoitaa se, Tommi muistuttaa. Jollei tekniikka toimi, ajetaan traktorilla auran niskaan. Meillä on vuosien varrelta paljon kokemuksia vääntyneestä raudasta, pojat nauravat.
Yleensä heti tapaturman tai raudan vääntymisen jälkeen ei naurata. Silloin pitää pajattaa tai hommata ehjää kalustoa.

Parempi työnlaatu ja parempi yöuni

Hankimme pari vuotta sitten Starkin Relaxit, jotka ovat pa­rantaneet yöunen laatua. Turha äkkipysäysten jännittäminen on poistunut mielestä. Osansa on toki tuonut traktorienkin ominaisuudet, portaattomat vaihteistot ja sähköinen hydrauliikka, Tommi kehuu.
– Meillä on vielä vanhojakin auroja pihassa, joissa on ”normaalit jouset”. Ne ovat kuitenkin jossain vaiheessa särkyneet. Niiden ongelma on myös se, että kun vauhti ja vastus kasvavat, jossain vaiheessa työnjälki heikkenee.

– Meidän Starkit on ostettu oikeastaan kimpassa. Kaksi niistä hankittiin yhteistarjouksen perusteella ja kolmas ostettiin heti perään, kun edellinen toisen merkkinen aurani hajosi, Tommi muistelee.

Myös lumensiirtoa

– Perusurakkaamme kuuluu puhtaanapito lumesta. Tällä alueella on lumelle yleensä vieressä paikka, joten valtavaa lumen ajoa ei ole tehty. Toki mestarin tilauksesta tehdään sitäkin. Lumen siirto on siinä mielessä hankalaa, että usein siirtoa tehdään sitten päivällä, kun yö on ensin aurattu. Paljon helpommalla pääsevät kaikki, kun lumelle olisi varattu tila jo kun liikenneväyliä on suunniteltu, Tommi toteaa.
Tämä oli nyt seitsemäs vuosi kaupungin hommissa ja aiemmin ei ole ajettu lunta pois, Tommi muistelee.

Hanget, korkeat nietokset

Viime talvena hidasti työtä etenkin lumen korkeus vallissa ja ensimmäistä kertaa pudoteltiin tienvarsien vallejakin kesken talvikauden.
Valtion tiet olivat keväällä kahden metrin valleilla ja valleja pudoteltiin kääntyvään etunostolaitteeseen asennetulla perälevyllä.

Hiekoitustakin hieman

– Tuohon hiekoitukseen emme paljon osallistu. Kaupungilla on oma kalusto ja sillä hiekoitetaan hoitoalueet. Joskus, kun kaupungin kalusto on rikki, autamme hiekoituksessa. Kun vaatimuksena ovat verkkoterät, vähentää se hiekoitustarvetta huimasti.
Tielaitoksen 2- ja 3- luokan teiden hoitourakkaamme hiekoitus kuuluu, mutta viime talvena hiekoitusta ei pahemmin tehty, kun alaterällä otetaan loput jäätiköt pois ja tiestä paljastuu pohjat.

Talven aikana ei pahemmin poistettu polannettakaan, kun sitä ei ehtinyt katuosuuksille kertyä ennen aurauksia. Nopea liikkeellelähtö lumisateen alkaessa palkitsee ja vähentää polanteen poistoa.

Muutamalta pihalta, joissa on liikennettä paljon ja johon lumi tallataan nopeasti, käytiin polanne poistamassa pari kertaa ja saman tien otettiin sitten pois 20 sentin kerros jäätä.
Kun terän laittaa 42 asteen kulmaan ja jostain saa kulman auki, lähtee jää laattoina irti.
Tiehallinnon hoitoalueilla alaterä sisältyy sopimukseen, joten sellainen pitää olla. Polanteenpoisto on alueille hinnoiteltu erikseen ja mestari soittaa ja tilaa sen erikseen.
­– Mielellään vähintään 12 tonnia pitäisi olla yhdistelmässä painoa, jotta alaterä kannattaa traktoriin kiinnittää. Muuten traktori alkaa hyppiä, Tommi kuittaa.

Lumitöitä lingollakin

Viime talvena lingollakin oli käyttöä. Taajama-alueella sen kanssa vain pitää olla tarkkana ja lunta pitää ohjata vallien yli varovaisesti. Matalilla kierroksilla lunta voi heittää lingolla toki aivan viereenkin

Timolle ei aikoinaan tehdastekoinen lumilinko kelvannut ja siksi linko teetettiin Iitissä metallipajalla noin 10 vuotta sitten. Kun lingolla aukaistaan metsäautoteitä keskellä talvea, on linkokin koetuksella. Kun kaikki lavat ovat heilureilla varustettu, eivät yllättävätkään kivet ole häirinneet puhdistustyötä.

– Joskus kolina on ollut valtava, mutta linko ei kuitenkaan ole rikkoontunut noissakaan hommissa vaikka lingon kyljessä on kupruja muistoina kivistä, Timo näyttää.

Vain talvityöt yhdessä

Molemmilla Tommin ali­urakoitsijoilla Timolla ja Jussilla on maatila taustalla.
– Me ei kuitenkaan tehdä kimpassa töitä kuin talvella, pojat toteavat. Kesällä kukin lähtee taas tekemään omia muita töitänsä. Timolla ja Jussilla omat ja urakointityön asiakkaiden maanviljelyshommat työllistävät riittävästi. Tommilla on koneet suolla.
Iiliäisen Jussi on yksi urakkauunot.com yhteistyö- ja urakointiporukan alkuperäisistä perustajista. Sen kautta Jussi tarjoaa puintia, kylvöä ja kasvinsuojeluruiskutuksia.
– Kyllähän tuo uudempi kalusto olisi saattanut jäädä ostamatta, jollei urakointeja olisi, Jussi toteaa.

Vuodessa traktoriin kertyy noin 1200 tuntia. Talven jälkeen aloitetaan kylvöurakointi. Vuodessa kylvetään noin 350 hehtaaria suorakylvönä ja muokattuun maahan.
– Kun kylvöt on tehty, vaihdetaan Valtraan kapeammat renkaat ja aloitetaan kasvinsuojeluruiskutukset, Jussi pohtii vuoden töitä. Jussi jatkaa, että kun asiakkaina on vilja- ja nurmitiloja, ruiskutuksia tehdään pitkin kasvukautta.
– 1000 hehtaaria vuodessa suunnilleen ruiskuttelen, joten kasvukaudella ei paljon vapaa-ajanongelmia ole, Jussi toteaa.

Timolla on myös maatila ja kalustoa käytetään myös urakointiin kesällä.
– Omia kylvelen noin 150 hehtaaria, tuohon päälle tulee noin 100 hehtaaria kylvöurakointia. Tämän lisäksi hoitelen kasvinsuojeluruiskutuksia, Timo toteaa.

Kesällä suolla

Tommin traktorit ovat olleet turvesuolla kesäisin jo useita vuosia. Kaikki omat viisi traktoria on hankittu oikeastaan puhtaasti urakointimielessä, kun pienelle maatilalla uusia traktoreita ei olisi mielekästä oikein hankkia.
– Meille kertyy vuodessa jokaiseen traktoriin keskimäärin noin 1200 tuntia, kun traktorit ovat kesällä turvesuolla.

Parhaimmillaan laskutettavia tunteja kertyi Vapon Haukka- ja Karhusuolla neljässä kuukaudessa 1600 joka traktoriin. Korjuualaa oli yhteensä 700 hehtaaria, eikä kolmeen kuukauteen traktori oikeastaan käynyt kuin tankilla ja huollossa. Eväät syötiin ajos­sa. Seuraavien kolmen vuoden aikana taas ei saatu samaa määrää yhteensäkään kasaan, Tommi pohtii suourakoinnin vaihteluita.

www.urakkauunot.com
www.stark.fi
www.valtra.fi
www.lhlift.com
www.agrimarket.fi