Uutiset

Yleinen

Tienhoitoa Hesellä

Tietohtori Heikki Mattila yhdistelmänsä kanssa aloittamassa hoitoa. Hese on irti traktorista vain kun traktori viedään huoltoon. Tämä Heikin Hese on noin 10000 tuntia ajettu ja kovassa väännössä on katkennut muutama tappi. Yleensä vääntyneet vetovarren tapit irrotetaan joka tapauksessa kaasupillin kanssa.

Heikillä on Valtrassa LH-Linkin kääntyvä etunostolaite, jossa on lisänä kallistusadapteri. Etunostolaite joutuu tienhoidossa todella koville, eikä ääriasentoja mielellään käytetä.

– Etupään lana on minulla lisämuokkaimena, jota käytetään, jos tiessä on pahoja paikkoja. Etumuokkain tehostaa työtä. Sivukäännöstä on tässä lisämuokkaustyössä hyötyä, kun lanalla pääsee valitsemaan oikean hoitolinjan, ja siirtämään kiviä keskelle tietä, Heikki kertoo.

– Hesen lana on kätevä kesällä ja talvella. Pyörät otan vallan pois talveksi. Siipien asentoa muutetaan kahdella sylinterillä toisistaan riippumatta. Kuvassa oleva ylin sylinteri ohjaa lanan kallistusta. Väliterä on helppo kiinnittää ja irrottaa tarpeen mukaan. Itselläni se on koko ajan kiinni, Heikki kertoo. Kun talvella pihoissa käyttää jatkuvasti väliterää polanteenpoistoon, pysyvät väylät hyvässä kunnossa.

Renkaina Heikillä on Nokian TRI 2:t, joita kuluu kierros kahdessa vuodessa. Renkaan kuluminen on hyväksyttävä, jos tietä on tarkoitus hoitaa.

Tienhoidossa ovat käytössä alkometrit. Aikaa näiden käyttö vain vie, kun laitteen pitää ensin lämmetä. Joskus kun laite pitää viedä huoltoon, ei traktoria voi sammuttaa koko päivänä, kun muuten ei pääse takaisin töihin. Liikkumista seurataan kahdella paikannuslaitteella.

Hoidettava tie on urainen ja kivet haittaavat kulkemista autolla. Tien muoto on vielä nyt kouru.

Kun tietä lähdetään hoitamaan, aloitetaan reunasta. Tie on menettänyt oikean muotonsa. Reunoista kerätään materiaalia keskelle. Turpeet ovat kuitenkin ongelma, jos niitä irtoaa paljon. Etuterällä irrotetaan karkeaa massaa hieman keskemmältä, jotta takaterä pääsee helpommalla.

Jotta tiehen saadaan edes hieman kallistusta, pitää tavaraa kerätä reunasta saakka. Pienet kivet asettuvat keskialueelle lisäämään tien kantavuutta.

Tiessä pitää olla käyttöön nähden riittävä kantavuus, tukeva pohja, muuten tie ei kestä. Tien reunoilla olevien ojien tehtävä on pitää tien runko kuivana, jotta kantavuus säilyy.

Tien reunoissa ei pitäisi olla ”turvetta”. Turpeen pitäisi olla ojan toisella puolella pellolla tai metsässä, koska turve ei ole tienrakennusaine. Kun tietä hoidetaan ja tietä käsitellään, turpeet aiheuttavat lanauksessa ongelmia.

Tien reunat nostetaan molemmin puolin tietä. Kun säätöjä on riittävästi kuski voi tehdä mitä vaan. Kulmalla otetaan hieman enemmän penkkaa, jos turvetta ei ole tulossa.

Hese-yhdistelmä kääntyy siinä missä traktorikin eli vaikka peltoliittymässä. Kun lana on nostolaitteissa, voidaan hoitaa myös lyhyitä tienpätkiä kätevästi ja käsitellä vaikka 50 metrin ongelmapätkä kuntoon ja kääntää traktori ja lanat aina pienessä tilassa, Heikki esittelee. Aina ei tarvitse edes kääntyä, kun lanaus voidaan tehdä myös toiseen suuntaan.

Kun tavaraa on toisella kierroksella enemmän, toivottoman näköinen tie muuttuu paremmaksi. Kivet hukkuvat keskelle, kun irtonaista materiaalia tulee enemmän. Etupää työstää tarvittaessa karkeampaa irtotavaraa edelleen alle. Valtran hydrauliikka on tällaisissa töissä hyvä. Katkaisijasta valitaan, ohjataanko etupään vai takapään kääntöjä.

Syvälle ei voi muokata, koska sieltä nousee isompia kiviä pintaan. Toisen ajokierroksen aikana saadaan jo tiehen muotoa. Lana kulkee tasaisesti tukipyörän varassa.

Kun irtotavara on keskellä, pinta tasataan ja isommat kivet vieritetään takaisin tien penkalle. Jotta loput kivet eivät jäisi koholle, pitäisi pintaan laittaa vielä pieni kerros mursketta. Jos pintaa ei hoideta kuntoon, nousevat isot kivet nopeammin, parissa kolmessa vuodessa häiritsemään ajoa.

– Normaalilla perälevyllä tällaisten teiden hoito on vaikeaa jollei jopa mahdotonta, Heikki kertoo. Tie on myös tallattu koko leveydeltä hoitokerran jälkeen.

Tien lopullisessa muodossa pitäisi olla 5 %:n kallistus, jotta sadevesi juoksee reunaojiin eikä vesi jää tekemään tiehen pesiä. Kun vesilätäköstä ajetaan monta kertaa läpi, tulee tiehen lopulta reikiä ja reiät kasvavat jatkuvasti.

Humppilalainen tietohtori, Heikki Mattila on pitkän linjan tienhoitaja. Yrittäjyys alkoi 70-luvulla maatalousyrittäjänä ja yrittäjyys jatkui kalkinlevityksen kautta traktorilla tienhoitoon.

– Tieajoa tulee noin 200-300 kilometriä päivässä ja se tarkoittaa, että taakse on jäänyt noin 110000 kilometriä esimerkiksi tällä kolme vuotta vanhalla Valtran T202 traktorilla, Heikki pohtii.


Lue seuraavaksi