Talvitöiden kalustovalinnat ja hinnoittelupohdintoja

Kiinteistöjen ja teiden talvikunnossapitotöistä merkittävä osa hoidetaan yrittäjä- tai yrittäjäperheen työvoimalla. Yrittäjäperheen työvoima kun on yleensä joustava elementti.
Hinnoittelu kiinteistötöissä ei ole yksiselitteistä ja varuillaolollakin on oma hintansa. Töihin lupaudutaan koko talveksi, mutta laskutettavia töitä kertyy vain osalle aikaa. Yrittäjä voi toki ajatella, että hänen varuillaolonsa ”ei maksa” mitään, mutta jos töissä on palkattuja työntekijöitä, heille useimmiten pitää järjestää työtä myös niille päiville, kun ei kiinteistönhoitoa tarvita. Vaihtoehtona ovat esimerkiksi rakentaminen tai metallityöt.

Varuillaolon ja töihin sitoutumisen hintaa ja etenkin sitä, miten asiakas sitä arvostaa, on hankala hinnoitella. Jos talvitöihin ei kuitenkaan urakoitsijoita tule, on ongelma vielä suurempi. Hoitoalue tai tie jää ilman talvikunnossapitoa.

Itse ajattelen niin, että sitoutuminen varuillaoloon ei riipu tuntimäärästä, vaan se olisi kiinteä korvaus hoitokausittain. Ainakin joissain liikenneterminaarien puhtaanapitourakoissa kiinteä korvaus on käytössä. Trukkiliikenne on vaikeuksissa terminaaleissa, jos pitävää pintaa ei ole. Rekan myöhästyminen laivasta taas aiheuttaa ylimääräisiä kuluja. Tällöin työn tilaaja tietää, että urakoitsija on valmis töihin, kun ensimmäinen ”karvalakki” on tulossa taivaalta ja terminaalin liikenne sujuu riippumatta säätilasta.

Kiinteistötöiden hinnoittelun lähtökohtia

Hinnoittelun pohjana ovat työalueiden laajuus ja vaativuus. Vaativuutta lisäävät toistuvat hoitokerrat, jotka ovat ajankohtaan sidottuja. Tällöin yrittäjä saattaa joutua siirtymään toiselle työmaalle, ja aiheutuu keskeytyksiä joustavassa työn teossa ja ylimääräisiä kustannuksia siirtymisissä.

Kun kadunvarsien asukkaat haluaisivat, että kadut ovat hoidettuja, kun he lähtevät aamulla liikkeelle, mutta ”auralla yöllä kolistelusta” ei pidetä, on urakoitsijalle yhtälö hankala. Asuntokatujen ja pihojen auraamista voi ja on toki syytä jos mahdollista tehdä toivottuna aikana. Toisaalta urakoitsijalla olisi myös syytä hinnoitella tällaiset kohteet erikseen. Tällaiset hoitotöiden ketjuttamiseen liittyvät seikat vaikuttavat työn sujuvuuteen ja ylimääräiset siirtymiset aiheuttavat kustannuksia, jolloin korotettu hinta ei ole kohtuuton vaatimus.
Selkeä, yhtenäinen hoitoalue on yrittäjälle helpoin suunnitella. Vaikka hoitoalue olisi laaja ja siellä edellytetään useampaa työvälinettä, sellainen alue on helpompi suunnitella kuin rikkonainen alue.

Jos talvikunnossapidossa on mahdollisuus vaikuttaa työjärjestykseen, niin yrittäjä toki siivoaa alueet juuri siinä järjestyksessä, kuin niiden hoito helpoiten käy. Lumisateella pidetään vilkasliikenteiset reitit koko ajan aurattuna ja etenkin ennen aamu- ja iltapäivän vilkkainta liikennettä, jolloin lunta ei ehdi tamppaantua. Teollisuuslaitosten ja markettien pihoille avataan ensin reitit aamun tavaraliikenteelle.

Kun teollisuuslaitosten ja markettien pihojen parkkipaikat ovat vielä tyhjiä, ne aurataan. Päivällä kun parkkipaikat ovat täynnä, ei sinne ole auran kanssa asiaa. Päivällä taas asuntoalueiden pihat ovat tyhjimmillään. Kulkureitit on niihin aurattu ennen työmatkaliikenteen alkua.

Kiinteät vai muuttuvat hinnat

Kun ostetaan ”tukusta eli paljon”, pitkällä sopimuksella ja perustyötä, hinnan pitäisi olla edullinen. Kun ostetaan pieniä määriä, lyhyillä sopimuksilla, erikoistyötä ja laatua hinnan pitäisi olla korkea.

Tämän ajattelutavan mukaan, aina kun on poikkeukselliset olosuhteet, urakointihintojen pitäisi nousta. Olosuhteiden normalisoituessa, hintojen pitäisi vastaavasti laskea. Toisaalta ei ole ostajan eikä myyjän etu, että yksikköhinnat vaihtelevat merkittävästi.
Mitä lyhyemmät ovat sopimukset, sitä korkeampia pitäisi hintojen olla. Yrittäjä joutuu joka tapauksessa investoimaan kalustoon. Jos kalustolle on tiedossa töitä pidemmäksi aikaa, esimerkiksi useaksi vuodeksi, tarjouksen jättäjän riski on pienempi ja urakointihinta voi olla alhaisempi.

Aurauskeppien välistä tai keppien väli

Kokemus on valttia talvikunnossapidossa. Alueen ja olosuhteiden tunteminen on eduksi etenkin, kun tehdään työjärjestystä. Talvitöiden hinnoittelussa aikaisempien vuosien laadukkaan työn pitäisi painaa vaakakupissa. Talvikausi on pitkä aika, jos urakoitsijan laatu ei tyydytä asiakasta, tien käyttäjää.

Kun urakoitsijan tehtävänä on hoitaa kepityksen omalla alueellaan, urakoitsija hoitaa sen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Myydään aikaa

Kun hoitoalueita hinnoitellaan, lähtökohtana on useimmiten urakoitsijalla aika, jonka sopimukseen sisältyvän alueen hoito vaatii. Merkittävä osa urakoitsijan kustannuksista töissä kertyy nimenomaan ajasta, jolloin työkone on töissä. Lähes poikkeuksetta hoitoalueet ovat hajallaan, jolloin siirtymätaipaleet vievät osan ajasta. Kaikki työhön kuluva aika pitäisi tavalla tai toisella näkyä kustannuslaskennassa, tarjouksessa ja lopullisessa hinnassa.

Yhä useammin asiakas haluaa ostaa etenkin taajamassa talvihoitoa neliö- tai aluehinnoitteluna. Tällöin urakoitsijoiden tarjoukset tulevat yhteismitallisiksi asiakkaan vertailussa.

Aloittavalle urakoitsijalle neliöhinnoittelu ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Tällöin selkeintä on palastella koko alue osiin ja rakentaa koneen työleveyteen ja ajonopeuteen perustuva laskelma ajankäytöstä. Kun ajankäyttöä tarkastellaan, pitää erikseen ottaa huomioon myös mahdollisesti työtä hidastavat rakenteet. Jos puhtaanapitotarjoukseen sisältyvät esimerkiksi bussipysäkit ja katokset, liittymät, kiertoliittymät, lisäävät ne laskentahaastetta. Kustannuksia lisäävät myös kevyelle liikenteelle tarkoitetut sillat tai muut esteet, joista ei voida ajaa läpi ja jotka hidastavat työtä.

Oikeastaan muiden urakoitsijoiden työtä kannattaa seurata mielenkiinnolla sekuntikellon kanssa ja kellottaa, miten paljon johonkin tiettyyn työvaiheeseen kuluu aikaa. Jos talvitöitä on suunnitellut tuleviksi talviksi, on ainakin ajankäyttöpohjaa laskelmille. Jos on jo alan konkari, voi yrittää myös ottaa oppia, miten toiset mahdollisesti tekevät työt toisin. Yhtä ainoaa oikeaa tapaa nimittäin ei kuitenkaan ole.

Lumelle paikka

Työtä lisäävät myös tilaajan asettamat rajoitukset lumen sijoituspaikoista. Liittymiin lunta ei voi loputtomasti kerätä, koska lumi aiheuttaa näkemäesteitä. Tarjouksessa näille näkemäesteiden poistotöille on syytä rakentaa tarjoukseen oma hinnoittelumalli ja tuntikohtainen hinnoittelu on ehkä tuossa paras.

Viime talvena lunta satoi Etelä-Suomessa normaalisti, mutta satanut lumi ei sulanutkaan välillä. Tämä aiheutti yllättäviä kustannuksia, kun lunta jouduttiin kuljettamaan lumenkaatopaikoille. Lumet eivät kuitenkaan voi jäädä vain urakoitsijan vastuulle. Kun työn tilaaja, tiealueen tai kiinteistön omistaja on kuitenkin omilla ratkaisuillaan, kuten piha-alueen suunnittelulla, vaikuttanut siihen, paljonko lunta varastoon sopii kevättä odottamaan.

Lumen kuljetusta voidaan tehdä kuutiotaksalla, kun hinta määritellään kuormauksesta ja kuljetusta matkasta. Kun siirtoa tehdään kuutiotaksalla, kannustaa se urakoitsijaa investoimaan perävaunuihin, joihin sopii paljon lunta.

Toimiva, tehokas kalusto

Kun urakoitsijan tarjous on hyväksytty, urakoitsijan tehtävä on rakentaa sellainen kalustokokonaisuus, jolla työ sujuu. Mitä yhdenmukaisempi on työalue, sitä vähemmän kompromisseja tarvitsee tehdä kaluston suhteen. Jos aurataan vain kyläteitä, siihen on omat heittävät auransa. Jos hoitoalueeseen kuuluu isoja parkkipaikkoja, voidaan valita leveä ja levenevä, siivillä varustettu aura, jolla saadaan kerralla liikutettua mahdollisimman monta kuutiota lunta alueen reunaan.

Jos työtehtävät vaihtelevat, pitääkin valita olosuhteisiin mukautuva kalusto, jolla saadaan aurattua kapeat välit, mutta joka tarvittaessa leviää parkkipaikalla. Kun kompromisseja kuitenkin pitää tehdä, kalusto on syytä valita ensisijaisesti sitä työtä varten, jota tehdään eniten.

Kun kalusto sovitetaan työtehtäviin, saadaan työalueet hoidettua nopeammin ja tehokkaammin. Työajan säästö ja lisäalueiden hankinta tuo työhön mielekkyyttä, koska tällöin kalusto saadaan tuottavaan käyttöön.

Kalusto työn mukaan

Jos urakoitsijalla on hoidettavanaan monta työvaihetta, hänellä on mahdollisuus hoitaa työt tehokkaasti yhdellä kertaa ja saada parempi kate työstä. Liukkaudentorjunta on monesti saman urakoitsijan hoidossa.

Kun urakoitsija hoitaa alueensa karhennetulla terällä tai esimerkiksi erillisellä polanneterällä, saadaan pinta karhennettua ja murskeen levittämistä voidaan vähentää. Karkeaksi rikottu pinta ja aikaisemmilla hoitokerroilla levitetty murske kun tulevat esiin, on edullisin liukkaudentorjunta tehty.

Polanteen säännöllinen poisto vähentää myös ongelmia ja hoitotöitä keväällä. Jos tamppaantunut lumi kovettuu koko talven polanteeksi, on lopputuloksena vaarallisen urainen hoitoalue. Keväällä polanteen poisto on yleensä joka tapauksessa tehtävä, koska muuten hoitoalueella on keväällä pitkäaikainen paksu loskakerros. Kun polannetta poistetaan säännöllisesti, keväällä aurinko kuivattaa puhdistetut alueet nopeasti ja loskaa ei ole kuin nimeksi.

Liitteenä auraustyön menekki -laskentataulukko (Excel dokumenttina)