Suokone 40-vuotias – Suokoneelta Suoccoja

Turve- ja turvekonesektori ovat vuosikymmenien saatossa kokeneet monta suhdannetta. Moni vanha tuote on vuosien saatossa saanut tuotannossa uutta puhtia, kun turpeen noston ja käytön ”poliittinen” hyväksyntä on suhdanteissa parantunut. Samalla tavalla kun turpeen hintasuhde muihin energialähteisiin on huonontunut tai poliitikkojen mielestä turve on ollut huonossa huudossa, koko ala on kärsinyt. Turvetta kuitenkin nostetaan ja toivottavasti tulevaisuudessa entistä enemmän, koska turve on uusiutuvaa. Sitä ei muuten Suomen maaperässä olisi.

Tuotekehitys merkittävää

Merkittävä osa Suokoneen tuotteista on päässyt sarjatuotantoon, jos ”raskaamman raudan” puolella nyt voidaan tässä mittakaavassa sarjatuotannosta puhua.

Kehittyminen turvealalla on teknistä, mutta myös koneiden koko kasvaa osittain johtuen turpeennostossa käytettävien traktoreiden koon kasvaessa. Jo vuosia valmistettuja tuotteita parannellaan koko ajan. Lopullisesti valmiita tuotteita ei turvealalle vielä ole tullut.
Viennin arvo Suokoneella on ollut jo vuosia noin 50 % luokkaa. Ruotsi ja Venäjä ovat olleet merkittäviä markkina-alueita, mutta koneita on viety eksoottisiinkin maihin kuten Brasiliaan, Chileen ja Uuteen Seelantiin.

Sasnomacista ja kunnostusjyrsimestä yhdistelemällä MeriCrusher
Aivan kaikkia koneita ei kuitenkaan ole kehitetty omalla piirustuslaudalla. Sasnomacin polannejyrsimen tuoteoikeu­det Suokone osti ja jatkoi Sasnomacin tuotantoa, tosin Sasnomacin uudempi versio oli myös Reino Meriläisen suunnittelema. Polannejyrsimellä oli rajattu markkina, kun sitä tarvitaan vain talvella ja tuotetta kehitettiin eteenpäin Suokoneella raskaammaksi jyrsimeksi. Sasnomacin kehitystyöstä syntyi MeriCrusher, joka on ollut merkittävä tuote Suokoneelle, koska se erottui perinteisestä suokoneesta joka paikan jyrsimeksi. MeriCrushereita on valmistettu vuosien varrella noin 1500 kappaletta ja niitä on toimitettu 30 maahan.

Ecofield ja ojanreunajyrsin

Vuonna 2004 ostettiin asiakas­urakoitsijalta hänen kehittämänsä ojanreunajyrsimen tuoteoikeudet. Urakoitsija ei ehkä olisi tuotteistanut kehittämäänsä hyvää laitetta, mutta Suokone on niitä valmistanut ja myynyt useita kymmeniä.

Suokoneen liiketoimintakaupalla viime syksynä hankkima Ecofieldin turpeenkokoojavaunu on laite, josta odo­tetaan menestystä. Uusia kokoojavaunuja myytiin vuodenvaihteessa kymmenen ulkomaille ja pari kappaletta Suomeen. Vaunujen toimitukset ovat parhaillaan käynnissä. Yhteensä vaunuja on käytössä nyt kolmisenkymmentä. Vaunu on toimintavalmiina fyysisesti iso, mutta sen etu on pieni kuljetustilatarve, kun se voidaan kuljettaa merikontissa.

Ecofield vaunu poikkeaa perinteisistä vaunuista siten, että siinä nostokuljetin on vaunun etuosassa ja kuormasta syntyvä paino on pääasiassa laitteen omien pyörien päällä.

Suokko on vanha keksintö, Suocco uusi proto

Ensimmäinen itsekulkeva tela-alustainen Suokko valmistettiin vuonna 1978 Yhdysvaltoihin, joten perusratkaisut ovat koeteltuja. Tavoitteena oli aikoinaan tehdä voimakone suolle, jossa pintapaineet pitää olla pienet. Vuosien saatossa on tehty parikymmentä Suokkoa, joista suurin osa on viety ulkomaille.

Uuden Meritractor Suocco S500:n prototyyppi esiteltiin yleisölle Suokoneen tehtaalla. Sen suunnittelu alkoi kaksi vuotta sitten. Kyseessä on 750 -hevosvoimaisella Volvo Penta -moottorilla varustettu kumitela-alustainen voimakone. Ohjaamoksi on otettu LännenTractorsin valmistama työkoneohjaamo, jossa on 180 astetta kääntyvä ohjauspulpetti.

Koneen hallintaan liittyvä ohjauspaneeli on näkyvillä sekä eteen että taaksepäin ajettaessa. Ohjainlaite on samanlainen kuin rinnekoneissa. Pääasiallisesti Suocolla tehdään työtä kuten jyrsintää taaksepäin ajaen, jolloin ergonomia on kunnossa, kun ohjaamo on korkealla työpisteen yläpuolella.

Pehmeät kumitelat

Telakoneissa on monesti rautatelat. Rautatelan ongelma on se, että se on jäykkä ja kun ajetaan epätasaisella pinnalla, koko kone kiikkuu.
– Kumitela on sen sijaan joustavampi ja Suocossa on joustava alustarakenne, joka pehmentää maaston epätasaisuudet, perustelee Mikko Meriläinen. Suocossa on hydraulinen paineakkujousitus, jolloin koneen korkeutta voidaan myös hydraulisesti muuttaa.

Suocco on rakennettu pääosin ostokomponenteista, mutta perusteräsrakenteet on suunniteltu ja rakennettu Suokoneella. Etenkin pehmeillä mailla liikkuville mielenkiintoinen yksityiskohta on tuplatelat, jotka kiinnitetään kaivukonekauha-pikakiinnityksellä sivusta. Kun paketti on paikalla, veto välittyy vetopyörien kesken ja ne ovat ”yhtä puuta”. 800 millisillä perusteloilla koneen leveys on 299 senttiä. Tuplateloilla leveys kasvaa 471 senttiin, ja pintapaine putoaa 163 g/cm2 :iin. Telatraktorin kokonaispaino perusteloilla on 14900 kiloa ja lisäteloilla 20300 kiloa.

Mekaanisesta voimanulosotosta saadaan teho siirrettyä työkoneelle ”taakse” ja yhdistelmää suojaa Suokoneen kehittämä paineohjattu ylikuormakytkin, joka on integroitu alennusvaihteeseen, samalla se toimii PTO:n käyttökytkimenä. Telatraktorin eteen on mahdollista kytkeä nostolaitteisiin työkone, jolla pyöritetään hydrauliikalla.

Urakointi Uutisissa on parin viime vuoden aikana esitelty kolmen eri urakoitsijan työtä ja kalustoa, jotka ovat rakentaneet itse tela-alustaisen jyrsimen dumpperista tai kaivukoneen alavaunusta. Katso vanhat artikkelit netistä
www.urakointiuutiset.fi Urakointi Uutisten arkistosta 10/2009, Alakangas, 6/2010 Herajärvi ja 8/2010 Kyllönen

www.suokone.com