Uutiset
Soratiet kuntoon Vuometin ja Polanneterän ammattikalustolla
Kun tie laitetaan kuntoon syksyisin, ja lumien sulettua keväisin, pysyvät tiet mahdollisimman hyvässä kunnossa. Talviolosuhteista riippuen, säästäminen syyskunnostuksessa aiheuttaa enemmän tai vähemmän lisäkustannuksia kevätkunnostuksessa.
Vuomet Oy ja Polanneterä Oy esittelivät uusia tuotteitaan Petäjäveden Ylä-Kintaudella, tällä tietoa ainoan kerran tänä syksynä. Uutuustuotteista ja ylipäätään tienhoidosta kiinnostuneita olikin paikalle saapunut runsaasti. Tilaisuudessa esiteltiin sellaisia uutuuksia, että niitä toki kannatti lähteä kauempaakin katsomaan.
VRG:stä täysiverinen tienhoitokone
Vuometin muutama vuosi sitten esittelemästä VRG-tiehöylästä on esitelty täysin uusi malli. Raskaan tienhöylän parannettu painos on saanut tukun uusia ominaisuuksia, jotka helpottavat työtä ja höylän käsittelyä. Vuomet Oy:n Reijo Vuoksenrannan mukaan VRG:llä voidaan periaatteessa tehdä kaikki mitä normaalillakin tiehöylällä ja enemmänkin. Höylän runko on nivelöity, jolloin etenkin mäkisessä maastossa niin nyppylä kuin notkokin voidaan hoitaa kuten tasainen tie. Tiehöylän runko siis taipuu tien mallin mukaiselle ”kaarelle”. Akselivälin lyhenemisen sekä terän suuren nostovaran (700 mm) ansiosta, höylä on ketterä ja helppo kääntää myös ahtaissa paikoissa.
Kun tietöitä tehdään ja terällä irrotetaan tien pintarakenteita ja siirretään kuutioita keskemmälle, joutuu työlaite kovalle koetukselle. Terässä on hydraulinen varojärjestelmä, mikä estää vaurioiden syntymisen ajettaessa esimerkiksi kallion särmään. Karheenlevittimessä tienpuoleiseen siivessä on murtopultti siltä varalta, että siipi käy joskus kiinni. Tiukassa paikassa tiehöylä sitten väistää tai traktori pysähtyy.
Tiehöylä painaa peruskoneena, ilman lisälaitteita noin neljä tonnia. Esimerkiksi VRG:n karheenlevitin painaa lähes 2 000 kg. Painoa voidaan tarvittaessa vielä lisätä noin 2000 kg runkorakenteiden ja renkaiden nestetäytöllä, kertoo Reijo.
Traktoriakin painotettu
Jotta yhdistelmä saadaan liikkumaan tehokkaasti, pitää myös traktoria jonkin verran painottaa. Reijon omassa traktorissa on etukuormaimeen kiinnitettävä vesisäiliö, jonka tilavuus on yli 400 litraa. Kauha kiinnitetään vesisäiliöön. Lisäksi traktorin takarenkaita on painotettu vannepainoilla, joilla on saatu 1300 kiloa lisää akselipainoa.
– Traktorissa voitaisiin toki käyttää nestetäytteisiä renkaita. Nesteiden tyhjentäminen on kuitenkin hidasta, jos traktoria käytetään muihinkin töihin. Metallilevyt on nopeampi irrottaa, vaikka näissä ei asennusta helpottavia tartuntoja vielä olekaan, Reijo esittelee.
Järeän VRG:n kehittelyssä on varauduttu lisävarusteiden kiinnitykseen. Takana on LH Liftin pikakourilla varustettu kolmipistenostolaite (kategoria 3), johon voidaan kiinnittää karheenlevitin, jyrsin tai vaikka hiekoitin. Mikäli VRG:tä käytetään peltojen tasaamiseen, taakse voidaan kiinnittää esimerkiksi äes. Nostolaitteisiin voidaan kiinnittää myös kelluva työlaite. Esimerkiksi käytettäessä karheenlevitintä, työlaite on omilla apupyörillään, jolloin se seuraa maan pintaa tarkasti halutulla korkeudella.
Myös VRG:n hydrauliikkajärjestelmät ovat mitoitettu vaativaan käyttöön. Tässä mallissa ei ole vielä hydraulista vetoa, mutta sellainen on jo suunniteltu.
– Jotta vedosta olisi riittävästi apua, tarvitaan erillinen hydraulipumppu, jolla saadaan isot paineet ja 200 litran tuotto, Reijo toteaa.
Idea Juuasta – jyrsin tiehöylään tai traktoriin
Vuomet on hankkinut uuden jyrsimensä mallioikeudet juukalaiselta Pentti Tuonoselta. Tuononen on kehitellyt ja valmistanut myös muita työlaitteita.
– Monet työlaitteet tehdään nykyään ohuesta pellistä, mutta ammattilaisella laitteiden pitää kestää, Pentti muistuttaa.
– Teen laitteita omaan ja muiden käyttöön, mutta silloin en voi säästää aineissa. Kun rakentelen vaikka kauhoja tilauksesta, jo materiaali maksaa saman kuin normaali valmiskauha. Kun Vuomet oli tarjolla jyrsimen tekijäksi, ajattelin, että muissakin Vuometin laitteissa rauta on oikeassa paikassa ja laitteet on tehty ammattikäyttöön, toteaa Pentti.
Jyrsimen runko on järeää palkkia ja rumpu on hitsattu taivutetusta levystä. Rumpuun on hitsattu piikit, joiden kärkiin on mahdollista laittaa kovametallitapit. Jyrsin voidaan kiinnittää työkoneeksi traktorin nostolaitteisiin tai VRG:n lisälaitteeksi. Vuometin valmistamaa jyrsintä pyöritetään hydrauliikalla ja jyrsin vaatii toimiakseen tuottoa noin 70 litraa minuutissa. Esimerkiksi esittelykoneessa traktorin tuotosta jyrsimelle ohjataan 75 % ja höylälle 25 %, Reijo kertoo.
Motteja lähtee reunasta ja siirtyy takaisin tielle.
Kun koko tienreuna nostetaan tielle takaisin, massa riittää tien oikeaan muotoiluun. Tämän jälkeen ei tarvitse välttämättä ajaa uutta tavaraa kuin hieman mursketta pintaan.
Jyrsintä voidaan käyttää tien kunnostuksessa, mutta myös esimerkiksi maatalousmaan jyrsimiseen ja kivien raivaamiseen. Tienhoitokäytössä jyrsin on tehokas etenkin tielle nostetun reunapalteen murskauksessa, jolloin sora saadaan siirrettyä takaisin tien kunnostukseen. Reunapalteessahan on kasvustoa ja juuria, joita lanamiehet normaalisti vieroksuvat, sillä paakkuja ei saada helpolla rikki ja turpeet jäävät tielle tai ajautuvat ojiin.
Takalanauutuus
Polanneterältä päivillä oli esittelyssä uutuutena takalana. Kyseistä takalanaa voidaan käyttää yhtä hyvin myös etunostolaitteissa. Lanan erikoinen ominaisuus on poikittaisakselin suunnassa kääntyvä teräpalkki, jolloin lanan runkoa on saatu lyhennettyä oleellisesti. Lisäksi teräpalkkiin voidaan kiinnittää kaksi erilaista terää. Käytettävää terää voidaan vaihtaa työnkuvan muuttuessa.
Terä käännetään hydraulisesti poikittaisakselin ympäri ja hydrauliikalla voidaan myös säätää terän ottavuutta tai jättävyyttä. Terä ei siis pyörähdä perinteisesti ympäri. Lanaa voidaan käyttää portaattomasti missä teräkulmassa vain, jolloin kuljettaja voi valita olosuhteiden mukaan optimaalisen oton tai jätön. Lisäksi käännön sylintereihin on mahdollista laittaa paineakku, joka estää takalanaa tai traktoria vaurioitumasta törmäystilanteissa.
Polanneterän takalanaan on valmiiksi tehty kiinnityspaikat oikeastaan mille lisälaitteelle vain. Runkoon on porattu reiät, jolloin terään voidaan kiinnittää esimerkiksi jatkopalat tai lumisiepparit.
Lanaan ei ole rakennettu sivuttaissiirtoa, koska massiivisen painon takia väännöt ovat nostolaitteille suuret. Lanan kanssa päästään aivan seinän viereen, kun terä on hieman jättävä, jolloin oven aluset saadaan siivottua. Lanan runko on jätetty hieman pitkäksi, jolloin terän kääntösylinterit säästyvät kolhuilta.
Kun tietä hoidetaan, pitäisi ensin saada vesi kulkemaan reunaojaan. Tien muoto ja sitä myöden veden virtaus kuitenkin heikkenee, kun liikenne heittää soraa tien pientareille ja ojiin. Tämä sora pitäisi saada taas hyötykäyttöön. Jos reunaojan sorat kaivetaan ylös ja nostetaan metsään tai kuljetetaan pois, menee arvokasta tavaraa hukkaan. Sama määrä soraa joudutaan tuomaan tilalle.
Reunaojien kaivuu on myös hidas ja ”työllistävä” työvaihe. Reunaojat pitää ajan mittaan kaivaa joka tapauksessa, mutta nostamalla sorat tielle pientareilta ja ojista tiehöylällä, säästetään kustannuksia sekä sepeli- ja soravaroja.
Kun ojien pientareet nostetaan tielle, haasteena ovat etenkin turpeet. Pelkällä pikkulanalla niiden rikkominen on jotakuinkin mahdotonta. Turpeet voidaan kuitenkin murskata Vuomet Oy:n traktoriin tai VRG-tiehöylään kytkettävällä jyrsimellä, jolloin saadaan soraa uusiokäyttöön noin 100–150 kuutiota kilometriltä.
Kun reunasorat on nostettu tielle, jyrsinnällä ja lanalla tie muotoutuu uudestaan. Tiehen saadaan jälleen palautettua sille ominainen kaareva muoto. Yleinen ohje on viisi senttiä kallistusta metrillä. Kesällä kallistusta voisi olla enemmänkin, jolloin vesi kulkee sujuvasti. Talveksi kallistusta onkin syytä pienentää, jolloin liukkaalla ei tule ylimääräisiä ongelmia.
Lue seuraavaksi
