Ruokohelpikorjuuta Leivonmäellä

Pertti Liias, Jukolan Maitotila Oy:n omistaja viljelee ruokohelpeä Vapon vanhoilla turvesoilla. Jukolan Maitotila vaihtoi toimintamuodoksi osakeyhtiön huhtikuun alussa.

Ruokohelpeä 112 ha

– Turvesuot otettiin tuotantokäyttöön 70 –luvun lopulla ja ruokohelpiviljelyssä ne ovat olleet nyt 2004 vuodesta. Ostin näitä soita Vapolta 2005 ja myös lisää sen jälkeen, toteaa Pertti.
Sarkaväli on 20 metriä ja saran hyötyleveys 18 metriä, mikä sopii hyvin kalustolle.

Vapo oli perustanut tänne jo vuonna 2004 ruokohelpi -kasvuston ja vanhimmat lohkot ovat olleet helvellä nyt neljä vuotta. Kun kasvusto on vahva, ruokohelven juuristo pitää pinnan jo kantavana.

– Nyt minulla on ruokohelpeä yhteensä 112 hehtaaria. Osasta vanhaa turvesuota on tehty nurmiviljelyyn sopivaa, mutta ruokohelpi kuitenkin sopii maitotilallekin, kun korjuu kalustona kuitenkin on osittain sama kuin nurmikorjuussa.

Nurmikasvusto niitetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Elhon etu- ja takaniittokoneen yhdistelmällä. Etukone saatiin käyttöön aivan juuri. Kasvusto karhotetaan Elhon V-TWIN 700 karhottimella, joka nostaa ja siirtää kasvuston yhtenä massana karholle, jolloin tappiot saadaan pysymään aisoissa. Normaalisti nurmi korjataan noukinvaunulla, ja kuljetetaan etäisimmillään 3 kilometrin matkan talouskeskukseen. Ruokohelpeä paalataan urakoitsijan pyöröpaalaimella ja paalit kuljetetaan rekalla Rauhalahden voimalaan.

Rakenteet kunnossa

– Rakenteet täällä suolla ovat kunnossa, kun tiet ovat perustettu aikoinaan kunnolla rekkaliikenteelle. Ojitus toimii myös, kun kilometrin matkalla on kaksi metriä kaatoa ja ojitussyvyys on riittävä. Täältä ruokohelpipaalit saa kuljetettua milloin vain, eikä vesi haittaa korjuutakaan, mutta kuin joissain notkoissa.

Vaikka vanha suo oli kylvetty jo ruokohelvelle, maasta kerättiin aikoinaan perävaunukaupalla juuria ja puunrunkoja. Ruokohelpipellolla ei saa olla mitään ylimääräistä, koska korjuu tehdään joskus niin matalalta, että ennemmin tai myöhemmin pellolle jääneet juuret ja kivet rikkovat koneet.

-Turvepohjaisilla alueilla, maa myös painuu, jolloin pinta muuttuu epätasaiseksi. Pohjalla on karkea hieta. Tässä turvetuotanto on lopetettu ajoissa ja turvekerros on vielä kohtalaisen paksu, kehuu Pertti.

Ei normaali korjuukeli

Kun korjuunäytös oli päätetty järjestää kyseisenä iltapäivänä, se myös pidettiin. Korjuukeli oli hieman kostea. Yöllä ja aamulla oli tihuttanut hieman vettä, ja kasvusto tuntui käteen kostealta.

-Tällaisissa olosuhteissa olisi kuitenkin odoteltu ainakin päivä kasvuston kuivahtamista. Korjuukosteus oli paalissa 15–20 %, kertoo peltoenergiajohtaja Mia Suominen Vapolta. Tänä vuonna lähes poikkeuksetta on päästy korjaamaan ruokohelpeä, jonka kosteus on ollut 10–11 %. Sadot ovat myös paremmat kuin viime vuosien noin 4000 kiloa hehtaarilta. Nyt sadot ovat olleet 6000 kilon tietämillä.

– Turvetuotantoalueilla kosteus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun tuuli käy lähes aina, kertoo Pertti. Ja nyt kun kasvusto on kuohkeaa, se myös kuivuu nopeasti. Talvi oli sitä paitsi suotuisa ruokohelvelle. Monina talvina lumi on painanut ruokohelven aivan maata vasten, jolloin korjuutappiot ovat kasvaneet, muistelee Pertti.

Tässä suolla on kuitenkin vielä routa alla, joten pinta kantaa korjuukoneet hyvin. Jos kasvusto on vahva, se myös eristää maata lämpöiseltä, eikä routa sula helpolla.

Korjuuketju kuntoon

Aiemmin kun oli vain takaniittolaite, se hidasti korjuuta. Nyt niitetään 6,8 metriä leveältä ja karhotetaan 7 metrin karhottimella. Tämä vähentää työtä, mikä ruokohelven korjuussa on suuri kustannus. Ajokertoja pitää vain saada vähenemään. Kun karho sitten paalataan, ei paalaajankaan tarvitse ajaa talla pohjassa karhoa eteenpäin.

McHalen paalaaja käytössä

Paalauksessa käytettiin McHalen F550 paalaajaa. 7 metrin karhoa kerättiin noin 5-6 kilometrin ajonopeudella. Ilman karhotusta olisi pitänyt ajaa noin 10 kilometriä tunnissa. Näin märän ruokohelven korjuu ei paljonkaan eroa kunnolla esikuivatun säilörehun paalauksesta, kertoo Konefarmin Timo Kapanen.

Tiukka paali

Vapon toive olisi saada 120 sentin halkaisijaltaan olevia paaleja, jolloin paalien kuljetus kuorma-autolla on kätevintä. Paalaajaa kiinnostavat paalauksen kustannukset. Mitä suurempi halkaisija, sitä enemmän paaliin saadaan sopimaan tavaraa.

– Paalin tiukkuus myös ratkaisee paljon. McHalen kiinteäkammioisella paalaajalla saadaan 125 sentin paaleja, jotka ovat tiukkoja. Paalaaja on suunniteltu laakerointia myöten vankemmin kuin muut paalaimet. Kun paalaajan rakenne on kunnossa, paalista voidaan tehdä tiukka, kertoo Pekka Liimatainen Konefarmilta.

– Kun lähes poikkeuksetta kuitenkin käytetään silppuria ja jos kasvustossa on jotain ylimääräistä, silppurin terät ovat suojattu. Terien hydrauliikka antaa myöten, jos terille pääsee jotain ylimääristä, lupaa Pekka.

Verkkoa

Paalin muotoon vaikuttaa myös karhotuksen laatu. Vaikka karho oli keskeltä hieman vajaa, paalista tuli lieriö. Ko-pasemalla paalin tiukkuus kyllä selviää ja McHalen tekemä paali oli tiukka myös keskeltä. Tällöin paaliin saadaan sopimaan mahdollisimman paljon tavaraa ja kuljetuskustannukset pienenevät. Jos sormi menee helpohkosti paaliin sisään, on paali liian löysä.

– Ruokohelven viljelijä maksaa kuitenkin paalinteosta ja mitä vähemmän on paaleja, sitä edullisempaa paalauksen osto on, muistuttaa Pekka. Samalla vähenee myös verkkokustannus.

Paali painoi noin 300 kiloa, niitä oli noin 70 metrin välien ja karhon leveys oli 7 metriä, joten hehtaarilta tuli noin 20 paalia. Hehtaarisato vesi mukana oli siis noin 6000 kiloa.

Kun paali on valmis, se kääritään verkolla, jota Vapo edellyttää käytettäväksi neljä kierrosta, kertoo Mia. Paalia kuitenkin käsitellään useampi kerta, ja paali pitäisi saada pysymään kasassa kuljetusketjussa murskalle saakka.

Pieni nyökkäys

Valmiin paalin putoamisen pellolle tunnistaa pienestä nytkäyksestä portin avaamisen jälkeen. Kun ruokohelpi oli kosteaa, paalit eivät pudonneet aivan sukkana paalikammiosta.
– Paalaimeen voidaan asentaa nailonlevyt takaportin päätyyn, jolloin liukupinta on vielä parempi, kertoo Pekka.

Voitelu tärkeää

McHalessa on automaattivoitelu, mikä on erittäin hyvä niin ruokohelven kuin säilärehun paalaamisessa. Etenkin ruokohelvenkorjuussa, jolloin ilma on sakeana pölystä, voitelu on tärkeää ketjuille ja laakereille. Näin laakerit pidetään puhtaana, kun rasva painaa likaa koko ajan pois laakerista ja ketjut pysyvät öljyttynä ja kestävät pitkään. 10000 paalia on normaali vaihtoväli ketjuille, lupaa Pekka.

Jatkuva roadshow

Konefarmi Oy:n Pekka on lähes koko kesän liikkeellä ympäri Suomea. Kun paalaajaa pääsee omalla pellolla koittamaan ja vertaamaan vaikka omaan vanhan koneen paaleihin, syntyy helposti uusia ajatuksia paalainten laadusta, lupaa Pekka. Moni on hankkinut McHalen paalaimen, joko yksikköpaalaimen tai yhdistelmän, näiltä kiertueilta.

Tämä kone myy itse itseään, etenkin kun halutaan paalata laadukkaasti. Kun paalaamista tehdään ammattimaisesti, edellyttävät asiakkaatkin ammattimaista laatua. Ja kun halutaan tiukkaa paalia, alun perin vankasti rakennettu paalain pystyy niitä tekemään. Minä ja Kapasen Timo vastaamme myynnistä ja jälkimarkkinoinnista asiakkaalle, jolloin asiakkaiden ei tarvitse soitella muille, lupaa Pekka