Remonttipertti Oy elää talvesta

Viime vuosina yritys onkin asiakasmäärän kasvaessa investoinut lumenauraus-, liukkaudentorjunta- ja pesukalustoon runsaasti. Kuuden ihmisen voimin palvelutaso on viritetty maksimiinsa ja pihoille sekä kaduille lähdetään yleensä tunnin viiveellä lumisateen alkamisesta. Kiinteistöjen ja teollisuushallien pihojen hoitotaso on nykyään noussut vaativuudessaan huimasti viimeisen viiden vuoden aikana. Ylitalon mukaan juuri hoitoasteen vaatimuksien kasvu antaa hänenkin yritykselleen edellytykset toimia ajanmukaisella ja tehokkaalla kalustolla.

”Täällä Turun alueella meri tekee sääolosuhteista haastavan hoitotöihin. Lunta on nykyään enää harvoin kuitenkaan kinoksille asti. Liukkauden torjuntaa hiekottamalla ja suolaamalla sekä myös pesua ja harjausta on suhteessa enemmän. Varsinkin peseminen on lisääntynyt huimasti”, aloittaa Ylitalo.

Rakennustöillä ja toiminimellä vuonna 1989 aloittaneen Ylitalon nykyisessä yritystoiminnassa pääpaino on hoitotöillä ja rakennushommia tehdään edelleen silloin, kun kalusto seisoo pihalla. Osakeyhtiömuotoisena Remonttipertti on ollut vuodesta 2007 lähtien.

”Lumenauraus tuli rakennushommien oheen oikeastaan vahingossa. Maarakennusurakoitsijana toimivalle velipojalle tarjottiin piha-aurauksia vuonna 1993. Hän ei siihen tarttunut, joten minä ryhdyin asialle isältä lainaamallani Fendt –traktorilla ja 2,4 metriä leveällä perälevyllä. Istuin kääntyi jo tuolloin Fendtin ohjaamossa, mikä helpotti pakilla auraamista. Isä oli jo aiemmin tehnyt satunnaisesti lumitöitä lingolla.

Tuko lopetti Fendtin maahantuonnin ja siitä pelästyneenä isä luopui merkistä. Tilalle tuli 90 –luvun puolivälissä uusi John Deere ja siihen 2,6 metrin levyinen suora etuaura. Sillä työnnettiin mm. Ravattulan Anttilan pihaa ja aina levyn molemmista sivuista jäi ”makkarat” lunta. Taas näitä makkaroita aurattaessa tuli uudet, joten menetelmä ei oikein toiminut leveitten pihojen aurauksessa. Sitten näin Turun kaupungin kuorma-autossa nivelauran ja Vikmetiltä hankittiin ensimmäinen, joka oli työleveydeltään jo 3,2 metriä.

Sillä auraus alkoi sujua. Tosin lumityöt olivat 2000 –luvulle saakka enemmän harrastusta, kun remonttihommat olivat edelleen päätyö. Eikä yhdellä koneella juuri viidestä pihasta enempää kyennyt hoitamaan. Ja silti sai lumisateen aikaan olla vuorokauden yhtäjaksoisesti liikkeellä”, jatkaa Ylitalo.

”Silloin lähdettiin lumisateen sattuessa työhön yleensä kello 24.00, mutta nykyään polkaistaan paletti käyntiin heti, kun lumisade on alkanut.”

Yksi suurista Ylitalon työnantajista on Finavia. Lumentorjuntaa hoidetaan Turun lentokentällä varsinaisen kiitotiealueen ulkopuolella traktoripohjaisella järjestelmällä, jossa takana on Hese 420 aura ja edessä Starkin U –aura. Esimerkiksi rahtitiet pitää aina olla kesäkunnossa ja marraskuun alussa suolausreissulla oli käyty jo kolmisen kertaa. Suolaus otettiin mukaan kuvioihin juuri Finavian aloitteesta. Ennen suolattiin kun jäätä oli kunnolla, nyt musta jääkin pyritään suolaamaan äkkiä pois.

”Kriittisiä pihoja meillä on hoidossa useita. Kun esimerkiksi trukeilla tehdään pihamaalla lastaustyötä, ei edes sentin loska saa jäätyä maahan kiinni. Tämä korkean hoitotason takaaminen edellyttää juuri nopeaa liikkeellelähtöä ja oikeanlaiset työvälineet”, kertoo kaksi vuotta Ylitalolle työskennellyt lietolainen Kristian Lehtinen.

Viime vuosina kasvua

”Toden teolla yritys lähti kasvamaan vuonna 2005, jolloin ostin ensimmäisen linkun eli runko-ohjatun Valtra XM150 –traktorin ja siihen Salon terästyöltä Super Hamsteri -harjalaitteen. 2006 tuli toinen Valtran linkku ja ensimmäinen Hesen aura. Vuonna 2007 hankittiin ensimmäinen kauhaharja. Vuotta myöhemmin ostin vielä yhden jäykkärunkoisen Valtra T171H Revolution sarjan traktorin alaterällä ja siihen jo kolmannen Hesen.

Tämän lisäksi kalustossa on kaksi maansiirtokärryä, kolme erikokoista Salo –hiekotinta, pesulaitteita, ruohonleikkuukalustoa ja hiekan poistoon on Super Hamsterin lisäksi tällä hetkellä jo kaksi Starkin 2500S -kauhaharjaa”, selvittää Ylitalo. Viimeisin hankinta on Mitsubishin pickup, jonka edessä on TOP- lana. Sen Ylitalo hankki avustavaksi koneeksi ahtaisiin paikkoihin. Esimerkiksi lentokentällä sillä tullaan auraamaan jalkakäytäviä ja seinien vierustoja.

”Konekaupoissa olen aika impulsiivinen. En kuulu niihin, jotka koettelevat myyjän tinkivaraa kuukausikaupalla. Esimerkiksi ensimmäiseen runko-ohjattuun Valtraan nousi kuume heti, kun pääsin Turun Valtralla sitä kokeilemaan. Konekauppias kai tajusi konekaupan syntyvän, kun kurvasin pian koeajon jälkeen pihalle harjalaite valmiina kyydissä. Kunnallisiin töihin varta vasten suunniteltu traktori vakuutti sekä varusteillaan että ajo-ominaisuuksillaan. Mitään varusteita siihen ei ole tarvinnut lisätä. Hydrauliikkaa on molemmissa päissä tarpeeksi ja nokalla on vielä lisäpumppu riittävän tuoton takaamiseksi.

Runko-ohjaus on osoittanut sopivuutensa lumihommaan. Jäykkärunkoinen traktori esimerkiksi jättää rakennuksen ympäri aurattaessa nurkkiin lumen edestään. Runko-ohjatussa traktorissa aura pitää lastinsa käännöksissäkin. Eteen/taakse auratessa runko-ohjauksella saa uuden ajolinjan myös varsin pienellä ohjausliikkeellä. Meillä kaikki kolme traktoria on varustettu polttoainelämmittimillä, jotka saa kytkettyä tekstiviestillä päälle. Kone lämpiää mukavasti aamukahvia hörpätessä.”

Starkilla harjataan

”Kuormain on Valtrassa myös erittäin vahva ja helposti siihen tuleekin liitettyä ylisuuri kauha. Toisaalta keräävä kauhaharja vaatiikin kuormaajalta voimaa. Starkin keräävässä kauhaharjassa on tietenkin tilavuutta tarpeettoman paljon, mutta 2,5 metrin työleveys on sopiva. Painavaa harjaussepeliä voidaan ottaa kauhan pohjaan sellainen 10 senttimetrin kerros. Laitteilla harjataan takaperin. Kokemus on osoittanut, että märällä kelillä kannattaa aina pysäyttää harja hetkeksi ja päästää liemi ulos. Muutoin se valuu harjatulle kaistalle seuraavalla vedolla. Mitä useammin kauhaharjan tyhjentää, sen parempi jälki. Meillä on työmaalla aina peräkärry, johon likainen sepeli ja hiekka kipataan. Lisäpaino traktorin takana olisi kätevä kauhaharjaa käytettäessä, mutta sitä ei peräkärryn takia voida käyttää.”

Starkin harjakauha siis harjaa traktoria kohti. Eteenpäin työntävä harja ei Ylitalon mielestä ole yhtä kätevä. Sillä harjatessa kun painopiste siirtyy kauemmas traktorista. Mies suunnittelee liittävänsä hydraulikäyttöisen täryn kauhaharjoihin. Harjattava sepeli ja etenkin sen seassa oleva tuhka kun tarttuu kauhan pohjaan kiinni kuin liimattuna. Kauhaa joutuu tyhjentäessä hakkaamaan kuormaimen aisastolla ja se rasittaa koko kauhan rakenteita liikaa. Vanhempi kauhaharja olikin Ylitalolla remontin alla juuri tästä syystä.

Myös kauhan käännettävissäkin olevaa huulilevyä vahvistetaan hitsaamalla lisää rautaa. Kuoppaisilla pihoilla harjan joutuu laskemaan aivan alas, jolloin harjan piikit syövät myös huulilevyyn viiltoja. Harjojen tehon näkee myös huulilevyn kiinnityspulteissa, jotka ovat kuluneet pyöreiksi.

”Harjaa ei kannata pyörittää nostoissa tai muutenkaan turhaan. 60 kappaletta harjaelementtejä kun maksaa yhteensä sellaiset 300-400 euroa”, sanoo Ylitalo.

”Peseminen on tullut koko ajan myös tärkeämmäksi harjaamisen täydentäjänä. 10.000 litran säiliöllä varustettua pesuria käytetään yhä enemmän. Pesuri säiliöineen laitetaan Salo 8000 –hiekottimen lavalle ja näin senkin käyttöaste kasvaa.”

”Mies ja letku on tullut yhä tärkeämmäksi menetelmäksi. Esimerkiksi parkkipaikka saadaan kyllä helposti pestyä etukuormaimeen asennetun pesukamman avulla keskeltä puhtaaksi. Lastauslaiturit, seinien ja kivetysten vierustat ja muut kolot on pestävissä vain käsin. Ja vasta sitten alue on puhdistettu, kun nurkistakin sepeli ja ennen kaikkea kiinni liimaantuva kivituhka on saatu pois”, kertovat Ylitalo ja Lehtinen.

Pitkät asiakassuhteet

”Monipuolisella kalustolla taataan kaikenlaisten asiakkaitten ja alueitten korkea palvelutaso. Vaikka lumi on täällä lounaassa katoava luonnonvara, niin joskus sentään tulee kolmekin lumisadetta neljässä päivässä. Silloin miehiltä ja koneilta kysytään tehoja. Asiakassuhteet meillä ovat pitkiä ja perustuvat pitkälti suulliseen sopimiseen. Vasta nyt viime aikoina on alettu tehdä myös kirjallisia sopimuksia joittenkin isompien asiakkaitten kanssa.

Monella alueella naapuri tulee sopimaan töistä, kun näkee kalustomme liikkeellä. Esimerkiksi Liedon Tuulissuon teollisuusalueella kävi juuri näin. Monta kertaa hommaa jatketaan niin kauan, kunnes asiakas sen kieltää. Laaja asiakaspohja takaa kuitenkin toimeentulon, vaikka joku putoaisikin välillä pois”, filosofoi Ylitalo.

Lunta tulee, oli lama tai ei ja alueet on pidettävä turvallisina ihmisten kulkea. Ainakaan vielä ei Remonttipertin miesten mukaan hoitotasoista ole tingitty.

”Yhden hallin omistaja tosin sanoi, että ei varmaankaan kannata ihan viiden sentin lumimäärän takia mäntiä kuumentaa. Se ehkä oli vinkki siitä, millaisen hoitotason asiakas näin taloudellisesti tiukkana aikana kiinteistössään haluaa. Ja asiakkaan toiveet ovat meillä ykkösasia. Sen mukaan eletään.”

Pikkupojasta asti traktorihommissa viihtynyt Ylitalo on kaikesta päätellen kova työmies. Hän ei kuitenkaan kuulu niihin, jotka kehuskelevat sillä, että ikinä en ole kesälomaa pitänyt.

”Olen aina ihmetellyt, mitä tarkoitusperiä sellainen palvelee. Meillä vaimo on pitänyt huolta siitä, että ehdimme myös matkustamaan. Loman pitäminen on ehdotonta työmotivaation ylläpitäjänäkin.”

Mies olikin marraskuun alussa juuri tullut vaimoineen Kenian matkalta. Akkuja ladataan myös karavaanarihommissa. Pihalla on matkailuauto, jolla olisi tarkoitus lähteä ensi kesänä Euroopan turneelle. Pertin perheeseen kuuluu vaimon lisäksi vielä kolme lasta, pojat 17 ja 20 vuotta sekä tytär 12 vuotta.