Rehevöityneet vesistöt kuntoon

Asmo Paloniitty tekee talvet töitä Puolustusvoimilla. Silloin kun muut ovat lomalla kesäisin, Asmon aika kuluu pääsääntöisesti vesillä. Monet liikkuvat vesillä veneellä uusia paikkoja katsellen. Asmo sen sijaan katselee ”samoja rantoja” monesti muutaman vuoden välein. Asmon yritys on hoitanut vesistöjä Hämeenlinnan ympäristössä ja hieman kauempanakin jo reilun vuosikymmenen. Etäisimmillään matka taittuu Outokumpuun.

Tmi Asmo Paloniitty (www.kaislapojat.com) siivoaa ylimääristä kasvillisuutta vesistöistä. Vesikasvien runsas lisääntyminen on seurausta huuhtoutuvista ravinteista, jotka sitten liikkuvat veden mukana. Ravinteiden seurauksena vesistöt rehevöityvät. Elokuussa siivottiin Kataloisten järveä Lammilla. Samassa kohteessa on Asmo käynyt jo useamman kerran.

Omasta tarpeesta

Innostus niittotöihin vedessä lähti liikkeelle, kun Hämeenlinnassa oma ranta oli huonossa kunnossa. Käytännössä koko lahden pohjukka oli ummessa. Ensin ostettiin veneeseen sivuleikkuri ja toisessa veneessä oli harava.

- Niittotyötä tein veljeni kanssa ja samalla pohdittiin, että voisi tätä tehdä urakointimielessäkin. Niin päädyimme urakoimaan järvien niittoa, Asmo kertoo.

- Velipoika ei sitten enää halunnut jatkaa niittourakointia ja minun piti siinä vaiheessa valita, että jatkanko yksin vai lopetanko. Päätin jatkaa ja kehittää samalla laitteita. Rakensin niittoveneen nokkaan haravan ja näin sain samalla veneellä tehtyä niiton ja keruun. Myöhemmin hankin kolme metriä leveän etuleikkurin veneen nokalle ja sen taakse tein haravan, jolloin yhdellä ajolla sai sekä niitettyä että kerättyä niittojätteen. Ainoa ongelma oli se, että niittojätteen sai vain uitettua rantaveteen ja se piti muilla keinoin nostaa maalle. Pahimmillaan ruokoja on nostettu käsipelissä talikolla.
Silloin toiminta oli jo laajentunut ja muutamilla järvillä käytiin jo säännöllisesti, Asmo muistelee.

Käytetyt koneet

- Kun töitä tuntui riittävän ja tulevan aina lisää, uskalsin sitten investoida isompaan laitteeseen, joka löytyi venemessuilta, nimittäin ruotsalaisvalmisteinen Truxor, ja viisi vuotta myöhemmin ostin käytettynä toisenkin. Kaksi Truxoria ja yksi niittovene on sitten kesäisin liikkeellä ja näitä koneita on sitten korjailtu ja rakenneltu talvisin pitäen silmällä omia urakointitarpeita, Asmo kertoo.

Niittoa Kataloisilla

Asmo niittokohde oli Kataloisten järvellä Lammilla. Työmaalla oli paikalla myös työn tilaaja, Lammin-Tuuloksen kuntayhtymän ympäristönsuojelusihteeri Soile Kunnas, joka on ostanut niittourakoita jo noin kymmenkunta vuotta. Viime kädessä tilaajana tällä työmaalla on kunnallinen ympäristöosasto.
- Täällä Kataloisten järvellä, Mommilanjärvellä ja muilla alueen järvillä on oltu jo useana vuonna peräkkäin.
- Yksi vuosi on tainnut olla välissä, ettei Asmo ole ollut täällä töissä ja sekin oli oikeastaan vahinko. Käytännössä työtilaus on tarkoittanut viikkoa tai kahta, jotka on kasvillisuutta poistettu alueen vesistöitä. Tämän järven hoito on edennyt siten, että ensin käytiin kolme kertaa ja sitten oli pari vuotta välissä, ettei täällä niitetty, Soile muistelee. Nyt niitetään uima- ja venerannan vesikasvit noin 20 metrin etäisyydelle rannasta.

Vähintään päivän työt

Työtä tehdään tuntilaskutuksella. Mommilan järvellä oltiin hieman pidempään, kun sinne oli 30 tunnin sopimus. Tämän päälle osakaskunnat tilaavat joskus töitä ja jotkut rannan asukkaat haluavat puhdistuttaa vielä oman rantansakin, kun kalusto kerran on paikalla.
Niittopäivä alkaa yleensä kello 8-9 paikkeilla ja mielellään tehdään ainakin yksi kokonainen päivä samalla kertaa. Työmaan vaihto siis yritetään ajoittaa työpäivän taitteeseen. Laitetta voidaan siirtää työmaalta toiselle autolavetilla.
Kunnostetaan vähitellen
Järveen on vuosien aikana kertynyt ravinteita ja se näkyy rantavesistön runsaana kasvillisuutena. Kun orgaanista massaa otetaan vesistöstä riittävästi pois, vesikasvien määrä vähenee. Kasvillisuutta ei saada pois kerralla, vaan sitä pitää poistaa muutamana vuonna peräkkäin. Kasvillisuus pitää tietenkin viedä pois vedestä, hieman pidemmälle rannasta, jotta poistetut kasvit eivät lahotessaan vapauta ravinteita takasin rehevöittämään vesistöä. Juuristoahan tällä ei saa pois, mutta kun yhteyttävä kasvi on pois ja voima juurista vähenee, kasvi kuolee. Tämän jälkeen juuristo alkaa lahota.
Vesistö on puhdistamo
Vesistö on kuin pienpuhdistamo, mutta se ei kestä loputtomiin ravinteita. Kun ravinteita on, niin järviruoko on yksi parhaista kasveista, jotka ravinteita hyödyntävät. Järviruoko ja muut kasvit ovat luonnon vastaisku ylimääräisille ravinteille. Jotta vesistöjen tila paranee, pitää kasveja kerätä muutama vuosi. Samaan aikaan ei saa vesistöön tulla muualta lisää ravinteita. Kun kasvien sitomien ravinteiden kerääminen jatkuu pidempään, ravinteet ja kasvimassa vähenevät.

Muuttuvat olosuhteet

Aiemmin kevät- ja syystulvat veivät ravinteita sykäyksenä mennessään vesistöihin. Luonnossahan ravinteet kulkevat veden mukana. Viime vuosina ravinteita on ollut liikkeellä talvellakin jatkuvammin, kun pakkaskaudet ovat olleet lyhyitä ja sade on ollut pääasiassa vettä. Talvella ravinteiden kulutus on hidasta, mikä tekee huuhtoutuvista ”talviravinteista” ongelmallisempia, Soile pohtii.

Ponttoonit alla

Laite on rakennettu alumiinisten kellukkeiden varaan. Alun perin Truxor on laite, jolla työtä tehdään yhteen suuntaa. Työlaitteet kiinnitetään siis vain etunostolaitteisiin ja laitetta liikutetaan teloilla. - Tähän koneeseen on oikeastaan tehty puolet uutta, jotta tätä voidaan käyttää oikeasti töissä, Asmo toteaa.
Truxorissa on dieselmoottori, joka pyörittää hydraulipumppua. Hydrauliikalla saadaan kone ja työlaitteet liikkumaan. Käytössä on biohajoava öljy, jotta letkun revettyä ei tule öljyvahinkoa.
Kun laitetta käytetään vain kesällä, ei ole huolta bioöljyjen jähmettymisestä kylmällä ja muista murheista. Öljysäiliö on kuljettajan istuimen alla. Voideltavissa laakereissa on vesivaseliini.

Siipirattaat lisää

Alun perin koneen on tarkoitus liikkua teloilla maalla ja vedessä. Maalla teloilla liikkuminen onnistuu, mutta vedessä telat ovat huonot. Molempia teloja pyörittää oma hydraulimoottori. Vedessä liikkumista helpottavat siipirattaat, jotka on rakennettu myöhemmin. Siipirattaat liikkuvat samaan tahtiin telojen kanssa, kun voima siipirattaisiin otetaan ketjuilla telojen voimansiirrosta.

Alun perin yhteen suuntaan

- Alun perin tämä on suunniteltu niin, että työlaitteet ovat vain edessä. Myöhemmin tähän on itse rakennettu takanostolaitteet. Kun leikkuri on edessä ja keräin takana, ei työlaitteita tarvitse vaihtaa välillä rannalla. Niitto tehdään ajaen eteenpäin ja keruuvaiheessa kuljettaja vaihtaa toiselle istuimelle ja ajosuunta vaihtuu.
Truxorissa voidaan painojakaumaa muuttaa, etenkin kun kasvustoa aletaan kerätä ja sitä nostetaan rannalle. Se tehdään koneen hyttiä siirtämällä.

Niitto hydraulitoimisella etuleikkurilla

Tarkinta työtä tehdään etunostovarteen kiinnitettävällä niittolaitteella, jolla leikataan vesikasvit. Leikkuukorkeus säädetään hydraulisesti ohjaamosta. Jos leikkurilla ajetaan kiveen, terä antaa periksi. Leikkuria suojaa myös murtosokka, joka katkeaa, kun leikkuri osuu pahasti esteeseen.
Useimmiten asiakkaat haluavat kaiken kasvillisuuden pois. Tarkoituksena ei yleensä ole leikata mahdollisimman läheltä pohjaa. Lahottajasienet lähtevät sitten tyngästä liikkeelle, jolloin pienen tyngän jättäminen on usein parempi kuin kaiken pois leikkaaminen.

Toinen ohjaamo

- Alun perin tässä koneessa on kuljettajan suojana ollut vain puolikuomu. Se ei antanut kunnon suojaa sateelta eikä tuulelta. Mukavuussyistä tähän on laitettu ohjaamo, jossa on myös lämmityslaite. Vaikka töitä tehdään kesällä, järvellä tuulee aina. Ja jos sade piiskaa, silloin tulee viimeistään kylmä. En ole töistä kuitenkaan koskaan lähtenyt järveltä pois huonon kelin takia, Asmo kertoo.

Korjuutekniikkaa

Vaakasuora terä leikkaa vesikasvit poikki. Mutta leikkurissa pitää olla myös pystysuora terä, joka katkaisee leikatuista kasveista kasaantuvan lautan poikki ja kasvit pääsevät kulkeutumaan koneen telojen viemänä taakse.
Tuuli ei haittaa kasvuston leikkaamista, päinvastoin. Tuuli kasaa leikatun kasvuston ja silloin se on nopeampi kerätä ja viedä rantaan. Jos tuuli käy selälle päin, jätetään pari reunimmaista työleveyttä leikkaamatta ennen kasvuston keräämistä. Viimeiset työleveydet leikataan vasta lopuksi.
Työmaan suunnittelu
Kun kasvuston niittoa suunnitellaan, on huomioitava muutamia seikkoja. Ensinnäkin pienehköt, alle 0,5 ha:n vesi alueet voidaan niittää ilman lupaa. Suurempia alueita niitettäessä
tulee vesialueen omistajalta kysyä lupa. Lisäksi tällöin on tehtävä kirjallinen ilmoitus
alueelliseen ympäristökeskukseen vähintään kuukautta ennen niittotyöhön ryhtymistä.
Kun niitosta tehdään päätös, samalla pitäisi myös katsoa, mistä niittojäte saadaan nostettua pois vedestä. Niittojäte pitää siirtää niin kauaksi, ettei se lahotessaan taas heti luovuta ravinteita takaisin vesistöön.

Nostopaikka kuntoon

Paikka, josta niittojäte nostetaan, pitäisi olla loivarantainen mutta mielellään myös pitäväpohjainen. Kun koneella, vaikka etukuormaajalla tai puutavarakuormaimella, saadaan kasvusto nostettua vedestä, voidaan kuljetus järjestää heti eteenpäin.
Tällä Kataloisten työmaalla niitetty kasvusto nostetaan maalle etukuormaajaan tehdyllä ”tarikolla”. Kasvusto kasataan noston jälkeen ja kompostoidaan muualla.

Kaksi kuukautta

- Ensi kesä on käytännöllisesti katsoen myyty jo kokonaan. Tilauksia tulee yleensä enemmän kuin ehtii tehdä. Pääsääntöisesti teemme toki työt varausjärjestyksessä, mutta vanhoilla asiakkailla on tietty etuajo-oikeus. Heillä on kuitenkin kohteet, joiden hoito on suunniteltu muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Elokuun lopulla on vielä lyhyitä, varaamattomia aikoja. Mutta jos aikaa ei mene remonteissa ja jos muuten ehtii, niin asiakkaita on jonossa, joille voi mennä töihin, Asmo kuvailee työtilannetta. Puolenpäivän, päivän remontteihin pitää olla koko ajan ainakin henkinen valmius, Asmo jatkaa.
- Niittoaika alkaa heinäkuun alusta ja jatkuu elokuun loppuun. Tämän ajan olen tiukasti järvellä.
Seuraavalla viikolla tarkoitus on lähteä Outokumpuun noin puoleksitoista viikoksi, jossa hoidetaan erittäin rehevää ja matalaa lintujärveä, Asmo kertoo.

Varaosatoimituksia

- Varaosahuolto on yksi haaste näissä koneissa. Varaosatoimitukset eivät toimi niin nopeasti kuin yleensä oletetaan. Joskus menee viikko, kun osa tulee Ruotsista. Omaa varaosavarastoa pitää sitten olla, jotta sesonki ei kulu varaosia odotellessa. Viikon odottelu kahdeksan viikon sesongissa on pitkä aika. Varastossa onkin esimerkiksi yksi varatela.
Vaikea vaihe on päättää, että mikä jätetään tekemättä siinä vaiheessa, kun kone särkyy. Kaikki asiakkaat kuitenkin odottavat, että heidän työnsä tulee tehtyä.