Pöllikauppaa Falck Servicen kanssa

Seppo Pentti

Falck Service Oy Ab Liljendalista, Itä-Uudeltamaalta on toimittanut haketta lähiseudun hakeasiakkaille vuodesta 2001. Aikoinaan Patrik Falck aloitti TT 1000:lla, joka oli pieni laikkahakkuri. Nyt kalusto on vaihtunut jo kuorma-autoalustaiseen ja haketus tehdään sillä terminaalissa. Työt ovat yhä enemmän keskittyneet muutaman asiakkaan lämpöhuoltoon. Puuta haketukseen ostetaan jatkuvasti, jotta puskuria saadaan etenkin talveksi.

Patrik Falck aloitti aikoinaan haketuksen maatilan liitännäiselinkeinona. Vuosi vuodelta haketus alkoi olla yhä merkittävämpi tulolähde. Aikoinaan Falckilla oli Liljendalissa korjaamollaan Case IH ja New Holland-huolto, mutta sitä luovuttiin 2008.

-Aikoinaan, kun haketusta ei vielä ollut niin paljoa kuin talvella, huoltotyö sopi hyvin rinnalle. Talvella ei traktorihuoltoja paljoa ollut ja silloin kuitenkin taas haketettiin paljon, Peter Falck muistelee.

Nyt haketus on täysipäiväistä työtä, kun haketuksen lisäksi hankitaan haketettavat pöllit.

Patrik Falck ostaa puuta haketukseen. Lämpökaupassa ei voi elää kädestä suuhun, kun tulevan kauden energiamäärää ei tiedetä etukäteen. Puutavarassa raha on kiinni yleensä vähintään vuoden. Laskutus toimitetusta lämmöstä tehdään kuukausittain. Viime talvi oli helppo, mutta edellinen talvi taas oli hankala, kun haketta meni enemmän kuin oletettiin. Loviisassa pikkulaitoksessa, mitä minä hoidan, kului kuukaudessa talvella 5000 mottia haketta eli noin 2000 kiintokuutiota puuta. Logistiikka pitää silloin olla kunnossa ja mielellään kuivaa puuta tarjolla.

-Ostamme haketettavaa puutavaraa lähiseudulta, jotta kuljetukset saadaan hoidettua kätevästi muutaman tutun puutavara-autoilijan kanssa, jotka hoitavat kuljetuksia terminaaliin välitöinään, Patrik kertoo.

Tästä terminaalista menee hake pikkulaitoksiin. Viime talvena korjattu koivu pitäisi saada poltettua ensi talvena, jotta lämpöarvo tulisi hyödynnettyä. Sääsuojassa kuusi- ja mäntyranka voi olla varastossa ylivuotiseksikin. Nyt on alkanut tulla terminaaliin viime talven hakkuista puutavaraa. Raakapuun kysyntä on näkynyt hienoisena hintojen nousuna. Pari vuotta sitten hakepuu oli monelle ongelma.

-Hankinta-alueemme on kolmiossa Kotka, Sipoo ja Elimäki, joten jos tarjolla on sopivaa harvennuskohdetta tai pöllikasaa muuten, niin meille sopii soitella, Patrik kannustaa. Samalla harvennuksella oma metsä tulee laitettua kasvukuntoon.

-Muutamalta vakitoimittajalta, kuten parilta puutavarayhtiöltä ostan heidän pöllitavaran ja metsänhoitoyhdistysten kanssa tehdään kauppaa. Yhä enemmän on viime aikoina tehty kauppaa myös yksittäisten metsänomistajien kanssa, jotka jättävät uudishakkuissa pystykuiva- ja maannousemasta vaurioituneet kasat itselleen ja myyvät ne eteenpäin meille, Patrik kertoo.

Kauppaa tehdään myös harvennusleimikoista. Falck Servicellä on käytössään Ponsse energiakouralla, jonka kanssa käydään nipsuttelemassa harvennukset kasvukuntoon. Tällöin asiakkaalle hoidetaan korjuu ja ostamme puutavaran haketettavaksi. Harvennuksilta ei tule juurikaan aineispuuta, mitä metsäyhtiöt taas tarvitsevat tai ainakin saanto on niin heikko, että pienillä aloilla kaikki kannattaa laittaa hakkuriin.

Patrikilla on itsellään heinolalainen 1300 RML-hakkuri, millä haketetaan kaikki pieniin laitoksiin ajettava hake runkopuusta, jolloin laitokset toimivat paremmin. Porvoon isoon laitokseen toimitetaan myös hakkuutähteitä ja ne käy hakettamassa Metson Mika. 

-Hakkurivalinnassa olen päätynyt umpiroottorimalleihin, jotka sopivat hyvin runkopuulle, Patrik toteaa. En käy urakoimassa haketusta muille, vaan päätyöni on ylläpitää nykyisten asiakkaiden lämmöntuotantoa.

Kolme päälaitosta

Suurin kulutus hakkeelle on Loviisan pienempi, 7 MW lämpölaitos, jonne Falckilla on toimitussopimus. Liljendalissa hoidetaan parin kilometrin päässä olevaa kunnan laitos, jossa Falck on lämpöyrittäjä eli hän hoitaa myös itse laitoksen. Tämän lisäksi haketta toimitetaan yhdelle kasvihuoneelle.

-Aikoinaan toimitin haketta myös pienempiin kattiloihin, mutta nyt on täysi työ, että saan hoidettua nämä asiakkaat, Patrik toteaa. Viime vuonna toimitettiin laskureiden mukaan 60000 MWh lämpöä.

Kaikki puu, mitä kuorma-autohakkurilla haketetaan, ajetaan ensin terminaaliin. Kuorma-autohakkurin kanssa ei voi mennä joka kelillä teiden varsiin hakettamaan ja siksi puuta ajetaan sopivalla kelillä terminaaliin.

Etenkin talvella terminaalihaketus on oikeastaan ainoa vaihtoehto, jotta haketta saadaan toimitettua riittävästi poltettavaksi. Kun rangat tuodaan terminaaliin, se vähentää myös kivien ja metallin päätymistä hakkuriin.

Meillä on yksi urakoitsija hakkeen siirrossa ja muuten toimitamme itse hakkeen asiakkaille. Loviisaan on toisesta, 6-tien varressa olevasta terminaalista noin 20 kilometriä matkaa. Loviisaan voidaan ajaa hakkeet kippaavallakin kalustolla, mutta kasvihuoneelle hake toimitetaan ketjupurkuvaunulla. Siirtoon käytetään traktorikalustoa, New Hollandia ja MB-Tracia.

Korjaamolla huolletaan ja kunnostetaan oma kalusto. Vikaakin koneisiin tulee joskus. Nyt on menossa terähuolto. Korjaamo valmistui 1996.

Olemme sangen omavaraisia kunnostuksissa, kun tähän mennessä ei ole tarvinnut juuri ostaa kuin osia ja kunnostaa laitteet itse. Asentaja kun on palkattu jo 20 vuoden takaa huoltokorjaamoajoilta, niin kaikenlaiset työt onnistuvat. Aikoinaan yksi hakkuri vaunuineen rakennettiin itse ja toivottavasti se saadaan ensi talvena kunnostettua jälleen varakoneeksi.

Liljendalin laitoksessa on Arimaxin laitteisto ja betonilaatta edessä, jolloin kippaamisen jälkeen, laatalta siilo saadaan täytettyä etukuormaajalla peräseinää myöten. Katto nousee hydrauliikalla.

Lue lisää Metson Mikan haketuksista.