Uutiset
Pientaloissa poltetaan lähes 7 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa
Pientaloissa poltettiin lämmityskaudella 2007/2008 puuta yhteensä 6,7 miljoonaa kiintokuutiometriä (milj. m³) vuodessa. Edellinen asuinpientalojen, maatilojen ja vapaa-ajan asuntojen polttopuun käyttöä koskeva selvitys tehtiin 7 vuotta aikaisemmin, minkä jälkeen käyttö on lisääntynyt 9 prosentilla. Viidessätoista vuodessa määrä on noussut viidenneksen, hieman yli miljoona kuutiometriä. 1960 -luvun puoliväliin asti kiinteistöjen polttoraakapuun kulutus oli kuitenkin selvästi nykyistä runsaampaa, eli 11–13 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Kaudella 2007/2008 runkopuusta tehtyjä klapeja (pilkkeitä) poltettiin 3,8, halkoja 1,1 ja haketta 0,5 milj. m³ vuodessa. Halkoina ja klapeina käytettiin kolme neljäsosaa kaikesta polttopuusta. Metsäjätepuuta kului 0,6 milj. m³, joten metsästä saadun polttopuun kokonaismäärä oli lähes 6,0 milj. m³. Loppuosa koostui pääosin sahauksen sivutuotteista ja rakentamisen jätepuusta. Metsähakkeen (runko-, koko- ja metsätähdepuusta tehty hake) kokonaismäärä oli 0,7 milj. m³.
Polttopuusta oli raakapuuta 5,4 ja jätepuuta 1,3 milj. m³. Puulajeista suosittiin koivua, jota poltettiin 2,2 milj. m³. Myös muuta lehtipuuta, mäntyä ja kuusta käytettiin kutakin vähintään miljoona kuutiometriä. Koivun määrä kasvoi vuosituhannen alusta neljäsosan, minkä myötä lehtipuun osuus polttopuusta nousi yli kolmeen viidesosaan. Yhteensä pientalojen tulisijoissa poltetun raakapuun määrä suureni 7 vuoden aikana 4 ja jätepuun 36 prosenttia.
Pientaloissa poltettiin keskimäärin 3,8 kuutiometriä polttopuuta vuodessa. Kun määrä lasketaan edellisen tutkimuksen tapaan ilman rivitalokiinteistöjä, oli keskikulutus 4,6 kuutiometriä (kasvu +5 %). Metsäkeskuksittain tarkasteltuna korkeimmat keskikulutukset olivat Etelä-Pohjanmaalla (6,9 m³) ja Pohjois-Savossa (6,2 m³); alimmat Etelä-Rannikon (2,1 m³) ja Ahvenanmaan (2,9 m³) alueilla.
Polttopuusta käytettiin maatiloilla 30, muissa asuinkiinteistöissä 60 ja vapaa-ajan asunnoissa 10 prosenttia. Maatiloilla keskikulutus on pysynyt ennallaan lähes 15 kuutiometrissä, mutta tilojen määrän väheneminen on supistanut käytetyn polttopuun kokonaismäärää. Muiden asuinkiinteistöjen (ilman rivitaloja) keskimääräinen puunkäyttö kasvoi 10 prosenttia, mikä yhdessä lukumäärän suurenemisen kanssa nosti niiden kokonaiskäyttöä neljäsosalla.
Muutos oli niin suuri, että se riitti kasvattamaan pientalojen polttopuun kokonaismäärää, vaikka käyttö maatiloilla pieneni. Vapaa-ajan asunnoissa polttopuun käyttö on pysynyt 1990 -luvun alkupuolelta muuttumattomana, keskimäärin 1,8 kuutiometrissä ja yhteensä 0,7 miljoonassa kuutiometrissä vuodessa.
Viidesosalla kiinteistöistä ei käytetä polttopuuta. Tyypillisesti keskikulutus on joko alle 2 (1/3 kiinteistöistä) tai 2–4 kuutiometriä (1/5 kiinteistöistä). Lähes joka kahdeksas vastaaja (noin 200 000 kiinteistöä) kertoi, että puuta poltetaan vähintään 10 kuutiometriä vuodessa.
Tässä esitetyt puumäärät ovat kuorellisia (teollisuuden ja rakentamisen jätepuun kuorettomia) kiintokuutiometrejä. Pino- ja irtokuutiometreissä mukana olisi myös pinon tai kasan sisään jäävä ilma. Yksi kiintokuutiometri puuta vastaa 1,5 pinottua kuutiometriä halkoja tai klapeja, ja 2,5 sekaisin olevilla puilla täytettyä kuutiometriä klapeja. Kiintokuutiometristä puuta saadaan haketta 2,5 irtokuutiometriä.
Pientaloissa käytetyn polttopuun energiasisältö oli kaudella 2007/2008 15 terawattituntia. Se vastasi 4 prosenttia Suomen vuoden 2008 energialähteiden kokonaiskulutuksesta ja 18 prosenttia kaikesta käytetystä puuenergiasta. Pientaloissa, vapaa-ajan rakennuksissa ja maatalousrakennuksissa käytettiin vuonna 2007 Tilastokeskuksen energiatilastojen mukaan lämmitysenergian lähteitä yhteensä 36 terawattituntia. Polttopuun energialähdeosuus oli tässä ryhmässä siis 40 prosenttia.
Pientaloissa poltettiin lähes kymmenesosa (9 %) Suomessa vuosina 2007–2008 käytetystä kotimaisesta raakapuusta. Kiinteitä puupolttoaineita kului suuria määriä myös energialaitoksissa (lämpö- ja voimalaitoksissa). Kaiken niissä poltetun puun energiasisältö oli pientaloihin verrattuna 1,8 -kertainen. Laitoksissa energia tuotetaan kuitenkin pääosin metsäteollisuuden sivutuotepuulla ja valtaosa metsähakkeestakin tehdään metsäjätepuusta.
Suoraan metsästä saadun polttopuun kokonaismäärä oli pientaloissa siten lähes kaksinkertainen energialaitoksiin verrattuna. Poltetun raakapuun määrä oli pientaloissa peräti viisinkertainen. Todennäköisesti suuri osa pientaloissa ja energialaitoksissa käytetystä raakapuusta ei kuitenkaan täytä metsäteollisuuden raakapuun mitta- ja laatuvaatimuksia.
Lue seuraavaksi
