Piennarniittoa ergonomisesti taakseajolaitteilla

Tuusulalainen Hallia urakoi traktori- ja kaivukonekalustolla pääasiassa kunnille kunnallistekniikan ja viheralueiden rakentamista sekä alueiden kesä- ja talvikunnossapitoa. Koko perhe, eli vaimo ja kaksi poikaa, ovat mukana toiminnassa, vaikkakin toinen pojista on muualla töissä. Merja-vaimo, joka tunnetaan paremmin kutsumanimellään Piia, on tottunut traktorinkuljettaja ja ajaa toista taakseajolaittein varustettua Valtraa, johon on myös vesakkomurskain. Heidän pokansa Tomi kuljettaa pääasiassa kaivurikuormainta, mutta tarvittaessa istuu myös traktorin pukille. Toinen poika, Tero, on pelastuslaitoksella työssä, mutta on autellut myös joskus urakoinnin parissa. Niitto työllisti vuosikausia juhannuksen alta marras–joulukuulle ja talviaika menee lumitöiden parissa.

Hallian vesakonleikkuu-urakoinnin alkutaipaleella urakat olivat pääsääntöisesti Tielaitoksen. ”Aikaisemmin ajoin pientareita lautasniittokoneella, mutta se oli vaarallinen, koska se heitti liikaa kiviä ja niskakin joutui sen kanssa koville. Kyselin tiemestarilta, josko olisi työmaita tällaiselle puomin päässä olevalle vesakkoraivauslaitteelle, mutta silloin Tielaitoksella oli vielä omaa kalustoa eikä tarvetta nähty. Hankin kuitenkin tämän varustuksen, sillä näkemykseni oli, että tämä yhdistelmä on toimiva”, kertoo Keijo Hallia.

”Tämä ratkaisu olikin suuri helpotus niin turvallisuuden kuin ergonomiankin puolesta. Melkein saman tien, kun sain tuon traktorin vesakkoraivauslaitteilla, jo kyseltiin Tielaitoksen työmaille. Sittemmin ajoimme kahdella traktorilla noita niittoja – vaimo ajoi toista ja minä toista Tompan ja Teron tehdessä lisävuoroja meidän levätessämme”, muistelee Hallia.

”Tuohon aikaan traktoreissa ei ollut ilmastointeja, joten kuumimpaan aikaan teimme niittoja usein yöaikaan. Se oli myös vilkkaasti liikennöidyillä paikoilla muutenkin järkevä aika työskennellä. Sittemmin valtion teiden niitot ovat menneet niin, että pitäisi ottaa todella isoja urakkakokonaisuuksia. Siksi olemme päättäneet olla erossa niistä. Nyt meitä työllistävät pääasiassa kaupungit ja kunnat, joille ajamme tuntiveloituksella. Näitä ei oikein voi järkevästi tehdäkään urakalla, sillä täällä on paljon erilaista kierreltävää ja varottavaa, kuten kevytliikenne, jonka takia tulee paljon pysäytyksiä. Tämä ei ole hätäisen hommaa – vahinkoja ei saa tulla”, kiteyttää Hallia taajamatyöskentelyn haasteet.

Rakennettu takaperinniittoon

Hallian Valtra on varusteltu takaperinniittoa ajatellen. Keskeistä tässä ovat Valtran taakseajolaitteet ja ohjaamo, joka soveltuu taakseajoon loistavasti. ”Suunnittelijoilla on ollut ajatus paikoillaan, sillä tässä saa taaksepäin kunnollisen ajoasennon. Istuimen, jossa on kaksi korkeusasetusta ilmajousituksen lisäksi, pitää olla korkeimmassa asennossaan taakse ajettaessa, jolloin näkyvyys on parhaimmillaan. Tämän taas mahdollistaa järkevään kohtaan tehty ohjaamon kattosyvennys.”

Hallian ohjastama Valtra on vaihtunut uuteen jo kahdesti ensimmäisestä taakseajolaittein varustellusta koneesta. ”Osasivat suunnitella heti hyvän, sillä tämä taakseajolaitteisto ei ole oikeastaan juuri mitenkään muuttunut alkuperäisestä”, kehuu Hallia.

Ojanpuoleinen lokasuoja on vaihdettu kapeaan malliin ja sitä on modifioitu leikkaamalla kriittisestä kohdasta lokasuojaa vielä kapeammaksi näkyvyyden parantamiseksi. Takarenkaat ovat 600 mm leveät, mutta tavallista matalammat juuri optimaalisen näkyvyyden saavuttamiseksi. ”Kun tämän kanssa pystyy istumaan luonnikkaasti taaksepäin eikä tarvitse kurkotella nähdäkseen, tällä pystyy työskentelemään pitkänkin päivän huolellisesti. Toki taukoja on pidettävä, jotta tarkkuus säilyy tarpeeksi hyvänä. Niittolaitteen eteen näkee tästä hyvin, jolloin kaivot, venttiilit ja muut kohteet on näin helppo kierrellä siististi ja turvallisesti.”

Riittävän tukeva ilman lisäpainoja

Rengastus on pienipalakuvioinen. ”Leveähkö palakuviorengas aiheuttaa vain pienen pintapaineen, mikä ei jätä juuri jälkiä. Tällä voi ajaa vaikka hiljan kylvetyllä nurmikolla jälkiä jättämättä.”

Jäykkä ja iso takarengas tekee tukevuutta leikkuutyöhön. Aikaisemmin Hallia on käyttänyt myös painoja renkaissa, mutta nyt niitä ei ole. Tukevuus riittää näihin taajamatöihin hyvin, koska kaukaa niittoa on suhteellisen vähän. Puomi kestää olla suorana, kun traktori on tasaisella, mutta kaltevalla alustalla ulottuvuudesta joutuu tinkimään. ”Etuakselin jäykistys olisi hyvä lisätukevoittaja etenkin penkoilla”, miettii Hallia.

Hallian Valtrat ovat turbiinikytkimellä varustettuja HiTech-malleja. ”Turbiinikytkin on vekslaushommissa aivan ehdoton. Sen ansiosta ei kone myöskään sammu, vaikka liikkeelle lähtisikin vahingossa liian suurella vaihteella eikä kytkin kulu. Portaatontakin on kokeiltu ja on meillä nytkin portaattomalla vaihteistolla varustettu Jontikka muissa töissä.”

Huolellisuus on Hallian ”tavaramerkki” ja työt pyritään tekemään paremmin kuin laadun rimaa hipoen. ”Joka hommassa olemme pitäneet työn tason sellaisena, että on itsekin mukava katsella ja kehtaa sanoa itse tehneensä. Siisti jälki on näissä asutuskeskuksissa arvossaan. Teroitamme esimerkiksi terät joka päivä, jotta jälki pysyy koko ajan hyvänä. Terävä oikeanmuotoinen terä säästää myös polttoainetta”, tietää Hallia, joka on kehittänyt oman teräratkaisun vesakkoleikkureihinsa.

Pioneerityötä

Tomi ”Tomppa” Hallia ajaa pääsääntöisesti Lännen 8600E -kaivurikuormaimella. Hän on kiitelty ykkösmies kaivukonetöissä ja haluttu kunta- ja kaupunkitöihin. ”Lännen koneella pystyy työskentelemään liikkuessa, mikä tekee työstä joutuisaa jäljestä tinkimättä. Tuossa, kuten Valtrankin koneissa, suomalainen työ ja ajan tasalla olevat suunnittelijat ovat saaneet aikaan toimivan kokonaisuuden.”

Kauhanpyörittimen kanssa Hallia on ollut myös pioneeriasemassa. ”Aikanaan kyselin kunnilta, josko pyörittimen kanssa saisi työlle lisähintaa, mutta keksinnölle ei kuulemma ollut käyttöä. Hommasin kuitenkin Engconin ja pian sen kätevyys huomattiin. Sittemmin pyöritin on ollut jo vaatimuksenakin koneen varustuksessa urakoitsijoita valittaessa.”

Vapaalla vauhtia enemmän

Kun Halliat liikkuvat hitaasti ja rauhallisesti arkiaskareissaan, puretaan menohaluja vapaa-ajalla. Tomi Hallia on viisinkertainen rallisprintin suomenmestari. Autourheilun hän on aloittanut jo ennen ajokortti-ikää jokamiesluokassa ja harrastanut rallia kortin saatuaan. ”Ralli on kuitenkin niin kallis laji, jos meinaa siinä pärjätä, että on ollut järkevää pidättäytyä vain sprinttikisoissa”, toteaa Keijo Hallia. ”Tomppa ehti kuitenkin saavuttaa vuonna 1999 rallin nuorten suomenmestaruuden. Myös Tero ja minä olemme ajaneet rallisprinttiä omilla autoillamme ja viime vuonna voitinkin Future Cupin seniorisarjan mestaruuden Mitsubishi Lanser Evo 6:lla. Tämä on koko perheen harrastus ja kaikki kulkevat mukana reissuilla.”

Juha Kuusjärvi