Petteri Pärhä Biomurskaus Oy ”Bioenergia-alalla paljon kehitettävää”

Hän uskoo bioenergian tulevaisuuteen, joskin alan ylle lipuu myös uhkapilviä. Metsäteollisuuden lakkautuspäätökset, verotus ja politiikka ovat kaikki vaikuttamassa bioenergia-alan tulevaisuuteen.

Petteri Pärhän Biomurskaus Oy murskaa kahdella mobiilimurskalla kierrätyspuuta, risuja, kantoja sekä kuorta. Myös kompostien tukiaineena käytettävän puupohjaisen tuotteen valmistus ja yhdyskuntajätteen esirevintä kuuluvat yhtiön toimialaan. Pärhän murskat työskentelevät pääasiassa kahden suurimman toimeksiantajan, eli Hyötypaperin ja Stora Enson terminaaleissa sekä jäteasemilla.

– Useimmiten työhömme kuuluu ainoastaan murskaus syöttöineen ja kasaan ajoineen, joskin teemme jonkin verran myös kokonaisurakointia aina kannolta saakka esimerkiksi kaupunkien ja kuntien tarpeeseen, kertoo toimitusjohtaja-yrittäjä Petteri Pärhä.
Biomurskaus Oy:n toimialueena on eteläinen Suomi Joensuu-Kuopio-Vaasa -linjan alapuolella. Murskausryhmä koneineen kulkee terminaalien välillä pääasiassa toimeksiantajien ohjeistuksen ja aikataulutuksen mukaan.

-Toimeksiantajiltamme saamme työjärjestyksen, jonka mukaan tarkennamme itse viikko-ohjelmamme, selventää Pärhä.

Vaaka kuutioinnin perusteena

Murskien syöttö tapahtuu omilla kaivukoneilla ja valmis tuote ajetaan kasaan samoin omilla pyöräkuormaajilla. Laajan konekannan vuoksi siirtokulut ovat merkittäviä, joten Pärhä toivoo tilaajiltaan mahdollisimman suuria työmaita kerralla.

– Olemme pitäneet kannattavuusrajana 2500 irtokuution työmaita, jotka työllistävät pariksi- kolmeksi päiväksi, summaa Pärhä.

Pärhän pyöräkuormaajissa on vaaka, jonka avulla tilaajalle voidaan osoittaa tarkasti murskatun aineksen määrä tuotteen keskipainoon perustuvan kuutioinnin perusteella.
– Aiemmin kuutiointi on ollut melkoinen ongelma niin tilaajille kuin urakoitsijoillekin. Punnituksen jälkeen työn tilaajalla on tarkka tieto siitä, paljonko hänen laanillaan on polttokelpoista haketta.

Pärhän mukaan tuotavan puun punnitseminen ei johda oikeaan tulokseen, sillä varsinkin kantojen mukana laanille kulkeutuu maa-ainesta, jonka painoa ei voida etukäteen määritellä.
– Maastosta ja kantojen nostotavasta riippuen maa-aineksen määrä kokonaismassasta saattaa olla jopa viidennes.

Biomurskaus teki viime syksynä koeluontoisesti noin 20 000 kuution koe-erän kantohaketta, josta seulottiin maa-aines eroon. Ennen lopullista murskausta esirevitty kanto seulottiin rumpuseulalla. Hankkeeseen osallistuneet tahot olivat erittäin tyytyväisiä tuloksiin, koska seulonnan ansiosta polttoon ajettu hake oli erittäin puhdasta.

– Säästöä syntyi erityisesti kuljetuskustannuksissa, koska keveän hakkeen seassa ei kuljetettu raskasta maa-ainesta. Myös poltosta syntynyt tuhka oli aiempaa puhtaampaa, koska tuhkan seassa ei ollut mukana maa-ainesta.
Eduista huolimatta seulontaa ei sittemmin jatkettu, koska kaikkien tahojen kiittämälle työlle ei löytynyt maksumiestä, harmittelee Pärhä.

Tekeminen ei perustu tarpeeseen

Bioenergian käyttöä ja tuotantoa ohjataan Pärhän mukaan tarpeettoman paljon politiikalla ja verotuksella, minkä seurauksena tehtävät työt eivät aina perustu todelliseen tarpeeseen tai kustannustehokkuuteen.
– Tukipolitiikka ja verohyödyt ratkaisevat paljolti eri polttoaineiden käyttömahdollisuudet energiatuotannossa. Sen vuoksi jostakin energialähteestä voidaan keinotekoisesti tehdä muita edullisempi vaihtoehto.
– Viime vuonna puuenergiaa käytettiin suhteellisen vähän, mutta tänä vuonna tilanne muuttunee, koska turpeen poltto on verotuksesta johtuen aiempaa kalliimpaa. Uskoisin, että sen vuoksi puuperäisen hakkeen kysyntä ylittää tuotannon tämän vuoden aikana, arvelee Pärhä.
Pärhän mukaan EU-tasolla tehtävä päästökauppa on yksi tilanteeseen vaikuttava tekijä.
– Monin paikoin puhutaan ruokohelvestä ja sen mahdollisuuksista energiatuotannossa. Toisaalta taas eri puolilla maatamme seisoo satojatuhansia kuutioita kierrätyspuuhaketta odottamassa polttoa. Kierrätyspuu on mielestäni ensiluokkainen energialähde, koska puujätettä syntyy joka tapauksessa. Johonkinhan sekin on hukattava ja mielestäni polttaminen on paras vaihtoehto.

Suuri koko ei aina takaa tehokkuutta

Pärhän mukaan murskaimen koon kasvattaminen ei välttämättä lisää toiminnan tehokkuutta saati taloudellisuutta. Tällä hetkellä käytössä oleva Peterson-murskain painaa työkunnossa 32 tonnia, murskaimen koon kasvattaminen edellyttäisi myös siirtymistä suurempaan syöttökoneeseen. Mielestäni Suomessa on vain muutama terminaali, jonka koko suosii tätä suurempia koneita, pohtii Pärhä.

Yhtiön tämänhetkiseen kalustoon kuuluu hitaasti pyörivä Komptech Crambo -murskain vuodelta 2004 sekä Peterson -murskain vuodelta 2005. Vuositasolla koneiden käyttötuntimittariin pyörähtää noin 2200 tuntia.

Murskaimet vaativat huoltoa usein, mutta komponentteja uusimalla niitä saadaan pidettyä pitkään työkykyisenä. Pärhän mukaan murskaimien tuotekehitys on kulkenut eteenpäin, mutta hänen mukaansa edelleen tarvitaan monia eri koneita ensiluokkaisen kierrätysmateriaalin tuottamiseksi.

Piilokulut yllättävät

Pärhän mukaan varsinaisen murskaustyön lisäksi yrittäjän arkeen sisältyy piilotyötä.
– Murskaustyön päätteeksi koko tivoli mukaan lukien syöttökone, murska ja pyöräkuormaaja on siirrettävä uuteen osoitteeseen. Murska kulkee oman vetäjämme perässä, mutta muiden koneiden siirrossa käytämme ulkopuolista kuljetuskalustoa, selventää Pärhä.

Työllistävyyden kannalta siirtotyötä merkittävämpi seikka on koneiden kunnossapito.
– Pyrimme tekemään mahdollisimman paljon töitä itse. Ainoastaan isommat moottori- ja sähkötyöt teetetään ulkopuolisilla osaajilla. Yksi merkittävä syy omatoimisuuteen on aikataulutuksessa, sillä varsinkin sesonkiaikaan ulkopuolista remonttimiestä on vaikea saada työkohteeseen.

Pärhän mukaan koneissa käytettävä tuumamitoitus aiheuttaa huolloissa melkoista päänvaivaa. Tuumakokoisten pulttien saatavuus ei ole paras mahdollinen ja hintatasokin ymmärrettävästi korkea. Hankaluuksia aiheuttaa myös isojen komponenttien hankinta valtameren takaa.

– Ei maahantuojaakaan voi siitä syyttää huonosta palvelukyvystä, mikäli kolmimetristä rumpua ei saada Amerikasta tänne muuta kuin laivarahdilla, joka vaatii aikaa viisi viikkoa, puolustaa Pärhä maahantuojaporrasta.

Mahdollisia ongelmatapauksia pyritään välttämään melko mittavalla, omalla varaosavarastolla. Pärhän mukaan siihen on sitoutunut melkoisesti pääomaa, mutta koneiden seisottamisesta aiheutuu vielä enemmän kustannuksia.

Pärhän mukaan normaali talvi ei aiheuta ongelmia murskaustoiminnalle, mutta äärimmäisillä pakkaskeleillä peli on vihellettävä poikki.

– Se on tuo rauta aika haperoa 20 asteen pakkasella, minkä olemme asettaneet pakkasrajaksi. Lumi ja jää eivät niinkään haittaa murskaustyötä. Ylivuotiseksi jäävät risukasat sen sijaan suositellaan peitettävän, mutta sekin lähinnä puun säilymisen takia.

Riittääkö hakkuutähdettä kaikille?

Pärhä uskoo lujasti bioenergiatuotannon kehittymiseen ja lisääntymiseen.
– Eri lähteistä saatava bioenergia on tulevaisuutta, sikäli kun politiikka ei sotke asioita liiaksi, arvelee Pärhä.

Metsästä saatavan raaka-aineen riittävyys on toisaalta yksi kysymysmerkki, sillä esimerkiksi hakkuutähteistä ollaan tekemässä entistä suurempia määriä niin haketta kuin pellettiäkin. Metsäteollisuuden tuotannon alasajot, kuten paperi- ja sellutehtaiden sulkemiset vaikuttavat varmasti hakkuumääriin.

– Jos hakkuut vähenevät, mistä saamme entistä suuremmat määrät hakkuutähteitä, pohtii Pärhä kysyvän oloisena. Hänen mukaansa bioenergian kanssa työskentelevä ala on ottanut vasta ensi askeleita kokonaisketjun hiomisessa. Toimintatavoissa on edelleen paljon kehitettävää, kuten on eri toimijoiden yhteistyössäkin.

– Esimerkiksi suuret lämpövoimalat eivät ole halukkaita ostamaan polttoainetta pieneltä toimijalta. He haluavat asioida ainoastaan isojen, valtakunnallisesti merkittävien toimittajien kanssa.

Ari Perttilä