Päivä huoltoyrittäjänä

Huoltoyrittäjän elämä ei ole tasapaksua eikä samanlaisia päiviä yleensä tule vastaan toteaa huoltoyrittäjä Matti Kujanpää Marttilasta. Kun asiakkaiden koneet vaativat huoltoa, pitää palvelualttiuden olla kunnossa ja etenkin hoksottimien pitää olla kunnossa, kun joku traktorissa ei toimikaan niin kuin pitäisi. Sormi ei saa mennä suuhun kuin hetkeksi, etenkään kun huolletaan koneita asiakkaan luona.

Rikkumatonta konettahan ei ole ja siksi päätettiin tähän ottaa realistinen kuvaus, mitä koneiden kanssa oikein tapahtuu ja mitä niille saattaa sattua. Totuushan on että mitä enemmän traktoria käytetään, sitä enemmän sille yleensä tapahtuu.

Härkätie 1692

Marttilassa, osoitteessa Härkätie 1692, on huoltoyrittäjä Matti Kujanpään tukikohta, jonne saavuin tiistaina 16. syyskuuta kello 7.40. Puinnit olivat Varsinais-Suomessa vielä täydessä käynnissä, kun silmämääräisesti reilusti yli puolet viljasadosta oli korjattu.
Päätieltä yksityistielle käännyttäessä on vastassa vaatimaton kyltti, jossa kerrotaan, että täällä on Valtran huoltoa saatuvilla. Huoltohalli on rakennettu pihan perälle erikseen. Rakennusta on laajennettu kerran, jotta samaan aikaan saadaan sisään enemmän koneita.
Isommissa remonteissa päivä puretaan, vähintään yksi päivä odotetaan osia ja seuraavana laitetaan kone kasaan. Yllätyksiäkin tulee, jolloin tilaa pitää olla, jotta työt eivät pysähdy yhden koneen seistessä.
Sovin Matin kanssa noin viikkoa etukäteen, että sopiiko päivä. Osa päivän töistä oli jo etukäteen silloin tiedossa, mutta myös muutoksia tuli aamusta saakka. Kahteen osoitteeseen lähdettiin päivän aikana tulleen soiton perusteella.
- Paljonhan tässä on ihmisiä oppinut tuntemaan sen jälkeen kun aloitin huoltoyrittäjänä. Muitakin asioita asiakkaiden kanssa jutellaan. Joku kysyy, että haluaisikohan joku ostaa käytetyn traktorin ja toinen haluaa sellaisen ostaa. Yhdelle tarpeeton tavara löytää tässä helposti oikean osoitteen. Jotkut asiakkaat vain soittavat kysyäkseen, että tiedätkö ketään, kuka tietäisi jostain asiasta, Matti nauraa.

Riittävästi vai paljon tarvikkeita?

Aiemmin huoltoauton perä oli täynnä tavaraa. Kun autossa on kaikki mahdolliset tarvikkeet ja suodattimet, todennäköisyys tietenkin kasvaa, että mukana on oikeaa tavaraakin. Kun tavaraa on paljon, ongelmana on, että ennemmin tai myöhemmin pakkaukset rikkuvat tärinässä ja hytkytyksessä. Eikä sellaisten tarvikkeita voi myydä asiakkaille.
- Nyt otan aamulla matkaan tarvittavat tarvikkeet. Asiakkaille soitan vielä ennen lähtöä, tarvitaanko muuta kuin mitä aiemmin on tilattu. Soiton yhteydessä sovitaan vielä yleensä jostain tarvikkeiden toimituksista, kuten peileistä, moottoriöljystä ja suodattimista, Matti kuvailee.
Lähdemme liikkeelle Matin huoltoautolla kierrokselle.

Ensimmäinen asiakas

Taneli soitti juuri kun olimme lähdössä huoltohallilta. Puimuriin piti lisätä moottoriöljyä, mutta Tanelilla ei öljyä ollut varastossa. Matti sopii saman tien, että poikkeamme pellolla.

Tanelin puimuri 7:50

Ajamme peltotietä pitkin ja jatkamme aivan puimurin viereen pellolle. Taneli on jo odottamassa ja vaihdetaan pari sanaa. Matti kaataa huoltoauton perästä muovitynnyristä öljyä nokkakannuun. Matti nousee New Holland TC 56:n päälle ja kaataa lisää öljyä moottoriin. siten, että öljyn pinta nousee ylämerkkiin.
- Aiemminkin puimurin huoltoa on tehty Matin kanssa. Yksi hihnapyörä on esimerkiksi viime syksynä hitsattu kasaan, kun se repesi. Kaikkeahan sitä sattuu, vaikka tämä puimuri on ollut suht´koht ongelmaton, Taneli kuittaa.
Päivän ensimmäinen asiakas on tyytyväinen ja hän jatkaa töitänsä. Taneli käynnistää puimurin moottorin ja lähtee puimaan, ennen kuin ehdimme pois työmaalta. Lähdemme jatkamaan eteenpäin 8:03. Aikaa rupatteluineen meni siis 13 minuuttia.
- Omistan kyllä puimurin puolikkaan, mutten tykkää puida. Huoltoyrittäjän töissä vanha puimuri oli hieman ongelmallinen, kun puimuri piti sammuttaa, että asiakkaiden soittaessa puhelimessa kuuli jotain.
- Tanelin kanssa olemme paljon tekemisissä, kun meillä on sopimus, että Samuli ostaa viljani pystyyn. Viljelyksessäni on 30 hehtaaria peltoa, mutta itse en oikein maataloustöitä ehdi tekemään. Selkeintä on, kun ostan puinnit joltain toiselta ja samaan aikaan hoidan omia töitäni, Matti selventää.

Soitto huoltohallilta

- Huoltohommia on enemmän kuin ehtii tehdä. Oletettavaa on, että kun puinnit loppuvat, lisääntyvät traktoreiden huoltotyöt jälkeen, ennustaa Matti.
Keskustelumme katkaisee puhelu Matin huoltohallilla. Hallille ovat saapuneet Matin työntekijät. Matilla on yksi vakituinen työntekijä, yksi kesäapulainen ja yksi ammattikoulun harjoittelija. Matti käy lyhyen keskustelun, jossa kertoo missä järjestyksessä töitä tehdään.
- Ensimmäinen vakituinen työntekijäni on tullut alalle kuorma-autopuolelta, jota hän on myös opiskellut. Hän on ”pelannut” aiemmin Sisulla moottoreiden kanssa ja osaa siten tehdä moottoriremontit itse, Matti kehuu.
- Hallilta pojat soittelevat, kun on jotain epäselvää. Paljon suurempi hyöty on, kun he soittavatkin, että työt tulevat tehtyä mahdollisimman kätevästi. Kun tulee ongelmia ja osat eivät aina irtoa helposti, tulee helposti vahinkoja, Matti muistuttaa.
- Työntekijän palkkaaminen arvelutti kyllä etukäteen, kun pohti, että onko töitä todella niin paljon. Paljonko töitä saa tehtyä kaksin ja miten yrityksen käy? Toisaalta kun viime vuonna minulla oli apuna eno ja satunnaisesti yksi muuten, töitä oli koko ajan kahdelle miehelle. Yksin ei töitä olisi saanut tehtyä millään ja tekemättömien töiden jono vain kasvoi. Silloin tällöin jo tuli mieleen, että otan miehen töihin, Matti muistelee.
- Kun työntekijän palkkaa, pitää miettiä, että onko töitä joka päivälle. Toisaalta hiljaisiakin päiviä pitää olla, koska omat hommat pitäisi saada järjestykseen. Aikoinaan halliin sisälle ei sopinut kolmea traktoria. Nyt kun pojat ovat pistäneet nurkat kuntoon, sinne sopii tarvittaessa kuusi. Räjähtäneen näköinen halli ei huoltoyrittäjälle oikein sovi, kun moni työ pitäisi saada tehty puhtaissa olosuhteissakin, Matti jutustelee.

Kahdeksan vuotta

- Kahdeksan vuotta olen nyt ollut yrittäjänä, eikä hiljaista hetkeä ole ollut. Alkuun vaimo oli kuukauden mukanani hanslankarina. Kun tehtiin huoltoja, hän vaihtoi esimerkiksi öljyt ja minä tein samaan aikaan muuta, muistelee Matti.
- Teen itse laskutukset. Iltaa pidemmälle ei voi viivyttää päivän tapahtumien kirjaamista ylös, jotta kaiken muistaa. Yleensä muisti ei riitä edes iltaan saakka, kun kiirepäivänä pitää laittaa jo muistiin, mitä missäkin on tehty ja mitä tarvikkeita on käytetty. Jos kirjaamisen unohtaa, seuraavana päivänä ei muista sitäkään ja jotain jää mahdollisesti laskuttamatta. ”Ihmispolon muisti on hieman huono”, Matti kuittaa.
- Pojille olen myös sanonut, että kirjoittavat heti ylös, mitä ovat tekemässä, jotta saan tehtyä kirjaukset illalla kuntoon, Matti painottaa.

Työtä joustavasti

Aina päivä ei pääty normaaliin työaikaan.
- Eilen illalla lähdin avustamaan yhtä, jonka kone jäi keskelle peltoa. Ihmiset soittelevat, kun hommat pysähtyvät. Yleensä viimeistään seuraavana päivänä päästään katsomaan, jos koneet särkyvät, mutta monesti ehditään kyllä samanakin päivänä. - Aamut ovat yleensä kiireistä aikaa puhelimessa. Perjantai-iltana yleensä laitan puhelimen kokoukselle tai äänettömälle. Viikonloppuna haluan hieman irrottautua töistä ja kun on sopiva hetki, katson onko puheluita tullut. Asiakkaat kyllä tuntuvat ymmärtävän sen, Matti kiittelee.

Varaosia Salosta

Puhelin pirahtaa, kun Matin kesätyöntekijä soittaa. Hän on Salossa varaosamyymälässä hakemassa eilen Suolahdesta tilattua tavaraa. Matti luettelee lisää tavaraa, mitä pitää tuoda; raitisilmapuhaltimen moottorit, keinukatkaisijoita, majakka jne.
- Kesätyöntekijä asuu Salossa ja Salosta varaosien toimitukset ovat pelanneet hyvin. Varaosat kulkeutuvat sitä paitsi kätevästi Marttilaan. Siellä Salossa varasosamyyjä ottaa myös asioista selvää, että saadaan kerralla oikeat osat. Turkuun pitäisi varaosia lähteä hakemaan aina varta vasten.
Omassa varastossa tavaraa on runsaasti, joten normaalit huollot saadaan tehtyä. Iltapäivä kahteen kun tilauksen saa tehtyä, ovat osat jo aamusta Salossa. Pikatilaus on myös mahdollinen tehdä vielä pari tuntia tämän jälkeen, mutta se maksaa hieman enemmän.
- Yleensä asiakas on valmis maksamaan pikatilauksen hieman korkeamman hinnan, jos traktori vain tulee kuntoon, Matti kertoo.

Huolto helpompi tehdä hallissa

Näiden kahdeksan vuoden aikana huoltoja on tullut tehtyä melkein enemmän ulkona kuin sisällä. Ensimmäiset vuodet kierrettiin tekemässä 1000 tunnin huoltoja kolme päivässä ympäriinsä.
- Nyt kun useilla asiakkailla traktori kulkee 50:n nopeutta, he tuovat traktorin huoltohalliin ja parempi niin. Siellä tarvikkeet ovat vieressä ja jos huollon yhteydessä havaitaan jotain poikkeavaa, saadaan se myös laitettua helpommin kuntoon kerralla, Matti muistuttaa.
- Kun tällaisella tai kylmemmällä ilmalla on tekemässä huoltoja ulkona, alkavat kädet jo kohmettua. Nuorempana näin ei käynyt. Lattialämmitys on mukava hallissa, kun lattia ei ole kylmä, jossa usein ollaan ainakin polvillaan. Lattialämmitys tuo ainakin hieman inhimillisyyttä huoltoon, Matti perustelee.

Ihmemies

- Maailmalla pitää olla ainakin pieni ihmemies, eikä sormi saa mennä suuhun, vaikkei ole aiemmin nähnyt huollettavaa konetta koskaan aikaisemmin. Näin on käynyt joskus, kun soitetaan korjaamaan jotain työlaitetta, selittää Matti.
- Tuossa oli juuri yksi viikonloppu, kun soitto tuli kasvinsuojeluruiskun omistajalta, josta toinen puomi ei taittunut sisään. Leveäksi puomit kyllä saatiin, mutta kuljetusasentoon ei millään.
Illalla ei ongelmaa saatu ratkaistua, vaikka soitettiin koneen maahantuojan huoltomiehellekin. Hän ei ollut tavannut ongelmaa kuulemma koskaan. Sitä vain joutuu selvittämään ongelmia ilman kuvia koneista, joita insinöörit ovat vuosia suunnitelleet. Ongelmana oli paineensäätöventtiili, joka vetää 40 barin paineella viimeisen puomin sisään, Matti kertoo.

Timon traktorit kello 8:25 ”2Timo”

Ehdimme seuraavalle asiakkaalle ennen kuin työt pellolla olivat alkaneet. Syyskylvöt olivat tilalla jo käynnissä sänkikalkituksen jälkeen, jolloin oli levitetty 23 rekkakuormaa kalkkia. Pellot oli tämän jälkeen kynnetty. Timolla töissä oli kaksi työntekijää, joista toinen oli töissä lautasäkeen kanssa ja toinen kylvi.
- Savet ovat jäykkiä muokata kynnön jälkeen ja lautasmuokkaimella saa pellon nopeammin kylvökuntoon vähemmillä ajokerroilla, Timo perustelee.
Timon kahteen T-sarjan Valtraan oli tilattu suuremmat ohjaamon imuilmansuodattimet koteloineen. Pienet, ahtaammat suodattimet koteloineen aiheuttivat kylmäkoneen jäätymistä ja kosteuden tiivistymistä pisaroiksi.
Matti kasasi molempiin traktoreihin isommat elementit, joista suodatinpanokset olisi myös helpompi vaihtaa. Toisen traktorin levikepyörän päällä oli helppo vaihtaa suodattimet. Toinen traktori oli ilman levikepyöriä. Matti irrotti vanhat suodatinelementit ohjaamon katosta akkuporakoneella ja kiinnitti uudet.
- Nyt ei ilmastointia välttämättä tarvitse, kun on viileää mutta tuleepahan asia hoidettua kuntoon kevääksi, totesi Timo.

Suodatinpanokset olivat jo muutenkin vaihtokunnossa ja ne pölysivät ”lupaavasti”.

Lähdimme eteenpäin kello 9:02

Kun suodattimet vaihdetaan säännöllisesti normaalin kopsuttelun lisäksi, ei kuljettaja altistu homeille. Homeita tulee, kun suodatin on pölyinen ja kostea.
- Nuo traktorit tulevat taas kohta 1000 tunnin huoltoonkin huolellisesti pestyinä. Pestäänhän traktorit toki ennen huoltoa meilläkin, mutta valmiiksi pestyt päästään huoltamaan saman tien. Traktorit on muuten hyvä pestä huolellisesti sen jälkeen, kun pellot on kalkittu ja pellolla liikutaan traktorilla, muistuttaa Matti.

Aika ennen kännykkää

- Ihmettelen kyllä, miten ennen oikein selvittiin, kun ei ollut matkapuhelimia. Reissutöissä piti kyllä tarkkaan tietää, mihin oltiin menossa ja mitä piti olla mukana, Matti ihmettelee.
- Onhan kännykästä joskus haittaakin, kun se keskeyttää työt. Joitain töitä kun tekee, on parempi kun ei vastaa välillä puhelimeen, koska ajatus jää puhelinkeskusteluun, Matti huomaa.

Maataloustausta

Maataloustaustalta tähän työhön olen lähtenyt. Olin 15 –vuotias, kun isä kuoli, sain traktorikortin ja aloitin maataloustyöt. Välillä olin kuorma-autopuolen asentajana Turussa. Turun Valtralla olin tuuraamassa sijaisena satunnaisesti ja silloin minua houkuteltiin hakeutumaan yrittäjäksi. Vuonna 1999 aloitin sitten huoltoyrittäjänä ja vuonna 2000 aloitin kotitilan pidon.

Yrittäjyyden haasteet

- Yrittäjällä on omat vapautensa ja kytkentä Valtraan tuo mukanaan traktoripuolen huollot. Tämän lisäksi huoltohallissa on enintään yksi muun merkin kone kerralla ja tämän lisäksi tulevat työkoneet ja puimurit. Kaivuripuolen huoltojakin tehdään mutta metsäkoneista olen yrittänyt pysyä erossa, lupaa Matti.
- Yrittäjänä vastaa siitä, että homma toimii ja laskut ja raha liikkuvat. Maksamattomia laskuja on muuta vuosien varrella tullut. Nytkin odotan yhdestä pikavaihderemontista rahoja. Asiakkaalla on siis ollut käytössään minun hankkimani varaosat yritystoiminnassaan ja minun talkoilla korjaamat koneet, pahoittelee Matti.
- Joltain saa odottaa maksamattomia laskuja, toiset taas soittavat, jos laskun maksu myöhästyy päivänkin. Kaupparekisteriotteessani ei kuitenkaan lue toimialana pankkitoiminta, joten rahoitukset olisi hyvä hankkia jostain muualta. Tarvikkeet joudun kuitenkin itse maksamaan ajallaan ja kuluja kertyy joka huollosta, muistuttaa Matti.
- Joillekin asiakkaille konetta ei voi luovuttaa, ennen kuin lasku on maksettu. Näistäkin on oppirahat jo maksettu, muistelee Matti.

Oikeudenmukainen laskutus

- Laskutuksesta asiakkaat eivät ole pitkään aikaan ottaneet negatiivisesti yhteyttä. Tärkeintä on kuitenkin, että koneet tulevat kuntoon, eikä lähettämäni laskut epäoikeudenmukaisia ole. Työn hintakin on kilpailukykyinen, jos sitä vertaa henkilöauto- tai raskaskonehuoltoihin. Kukaan ei ole ainakaan siitä valittanut, etteivätkö tulee koneet kuntoon, muotoilee Matti.
- Aiemmin käytin laskutuksessa lisäksi matkatunteja, mutta nyt on vain normaali kilometrilaskutus ja työtunnit normaalisti. Joustava näissäkin asioissa pitää olla, mutta samaan aikaan ajatella yrittäjämäisesti. Jos asiakkaan asioita hoidetaan puhelimessa, senkin yritän sisällyttää tehtyihin tunteihin mahdollisuuksien mukaan. Ainahan nuo neuvontapuhelut ovat jostain muusta pois, Matti pohtii.

Ilpon traktorit kello 9:21

Päivää aikaisemmin Ilpon reilu 11000 tuntia ajettu traktori lakkasi käymästä ja puhelinneuvontana Matti opasti Ilpoa häiriönpoistossa. Samanlaista oireilua traktori oli pitänyt jo kesällä, mutta silloin Ilpo sai sen käymään itse.
Alkuperäinen käyntihäiriöiden syy lienee ollut 604:n polttoainetankista ollut lika, joka tukki polttoainejärjestelmän. Ilpo oli puhaltanut polttoaineputket paineilmalla puhtaaksi ja vaihtanut suodattimen.
Kun traktorissa on etukuormain huoltokohteet, kuten suodatin moottorin kyljessä ovat hieman hankalissa paikoissa.
Käynnistysyrityksistä huolimatta Valmet ei suostunut lähtemään käyntiin, kun akkukin oli jo melkein tyhjä. Matti puhdisti siirtopumpun, jossa oli vielä likaa. Traktorille annettiin lisää virtaa Matin huoltoautosta käynnistyskaapeleilla. Ilmauksen ja parin käynnistysyrityksen jälkeen moottori ei suostunut vieläkään käynnistymään. Matti kävi vielä kaikki polttoaineputkien kiristykset läpi ja yksi helmi oli hieman löysällä. Tämän jälkeen traktori hyrähti käyntiin.
- Viisi kertaa taisin Matille eilen soittaa. Arvostan sitä, että huoltoyrittäjälle voi soittaakin ja saada apua. Lähellä kuitenkin oli, etten saanut tätä itse kuntoon, Ilpo kertoo.
Matti opastaa Ilpoa avaamaan pikapuoliin ohjaamon lattian ja puhdistamaan polttoainesäiliön, koska sama ongelma voisi olla edessä taas kohta.

Nostovarsien säätö

Ilpo pyytää Mattia katsomaan myös kyntötraktorinsa vetovarsien kallistuksen ongelmaa. Kampi on pyörinyt huonosti jo hetken aikaa. Syykin löytyy nopeasti, kun Matti avaa kallistuksensäädön ”alennusvaihteen”. Alennusvaihde on täynnä alun perin pölynä sinne kauluksesta kulkeutunutta pölyä, josta on tullut myöhemmin ”kiinteää”. Rasvasta ei enää ole apua, vaan laatikko pitää puhdistaa.
Matti irrottaa nostovarren, kopsuttelee isommat liat pois, huuhtelee irrotettua laatikkoa polttoöljyssä ja sitten laatikko rasvataan uudestaan. Nyt säätö toimii taas moitteetta, ja varret saadaan tarkasti samalle korkeudelle kaksoisauroilla kyntöä silmälläpitäen. 10.09 lähdimme seuraavaan kohteeseen.

Tuttu traktori

- Tämä Ilpon traktori on tuttu jo ensimmäisiltä huoltoyrittäjyysvuosiltani. Ilpo osti tämän käytettynä ja vähän sen jälkeen etupää laitettiin kokonaan uusiksi. Etukuormaajakäytössä olleen traktorin etuakselit olivat kuluneet samoin kuin akseliputket. Kaikki väljistyneet paikat sorvattiin ja puslitettiin uudestaan. Sen jälkeen traktori on pelannut hyvin, Matti muistelee.
Tankkaus on herkkä vaihe traktorin kanssa. Jos polttoainesäiliön korkin ympärillä on likaa, se kulkeutuu herkästi polttoainesäiliöön. Polttoainejärjestelmä on oikeastaan sitä herkempi, mitä uudemmasta traktorista on kyse. Myös vesi kannattaa poistaa säännöllisesti jo farmarisäiliöstä, jolloin se ei kulkeudu traktorinkaan polttoainejärjestelmiin.
Matti soittaa seuraavalla asiakkaalle, josko voimme tulla huoltokäynnille. Oikaisemme peltotietä päätielle. Edessä on kuitenkin sähköaita, jonka kulmatolppa kaadetaan ja matka jatkuu lankojen yli ajaen.
- Nämä oikopolut on pikkuhiljaa oppinut tuntemaan vuosien varrella.

Helin traktori kello 10:26

Helillä on 05- sarjan ValtraValmet. Heli oli vaihtanut toimimattoman laturin tilalle uuden ja kytkenyt johdot vahingossa väärin. ”Sähköjohdoille ei liene kuin yksi oikea kiinnityspaikka”.
Traktorissa oli sitten verkkovirtalaturi päällä ja hetken kuluttua alkoivat johdot lämmetä. Kun Heli tuli paikalle, ohjaamo oli jo täynnä sinistä savua. Sähköpääkeskus suli käyttökelvottomaksi samoin kuin muutama johto. Isompaa vahinkoa ei kuitenkaan onneksi päässyt tapahtumaan.
- Onneksi en tyhjentänyt vaahtosammutinta ohjaamoon, Heli kiittelee.
- Yhden vaahtoa täynnä olevan ohjaamon olen nähnyt, eikä se ollut mukavaa katsottavaa, Matti muistuttaa.
Matti oli tapahtumat jälkeen käynyt kytkemässä pakolliset sähkölaitteet toimintakuntoon eli traktori latasi virtaa akkuun ja se käynnistyi virta-avaimesta. Purkamosta hankittiin sitten korvaava sähköpääkeskus.
- Pari viikkoa sitten tuo tapahtui ja sain Matin nopeasti laittamaan traktorin kulkukuntoon. Olisihan sitä selvinnyt ilman muita sähkölaitteita pidempäänkin, Heli kertoo. Tässä pihassa tällä traktorilla kuitenkin vain töitä tehdään eli siirretään kuivikkeita ja lantaa.
- Laitetaan nyt kuitenkin kuntoon, jos tulee lähdettyä pidemmälle traktorin kanssa. Tärkeää oli kuitenkin, että traktori käynnistyi avaimesta odotusajankin, Heli kiittelee Mattia.
Matti asentaa uuden syöttövirtakaapelin keskukselle ja kiinnittää vaihtokeskuksen kiinni. Keskus ei ole kuitenkaan aivan samanlainen kuin alkuperäinen. Sulakkeet otetaan vanhasta keskuksesta. Kun liittimet ovat kiinni, alkaa laitteiden toiminnan tarkastus. Työvalot eivät ota syttyäkseen.
Pari minuuttia menee pohtiessa ja Matti pyytää Heliä tuomaan ohjekirjan, jossa on myös kytkentäkaavio. Oikea kytkentä löytyykin nopeasti ja myös työvalot syttyivät eteen ja taakse. Seuraavana olivat hukassa latauksen merkkivalo, öljynpainevalo ja vaihteiston öljynpainevalo. Ne syttyivät ”vuorotellen”, kunnes Matti puhdisti kyseisen johtonipun liittimet. Tämän jälkeen nekin kaikki paloivat vain oikeaan aikaan, samoin alkoi toimia kierroslukumittari.
Lopuksi Heli kysyy, että tietäisikö Matti jotakuta, joka tarvitsisi laakasiilon seinäelementtejä, niitä kun olisi vapaana. Heliltä lähdettiin eteenpäin kello 11:53

Huoltokäsikirjat tärkeitä

- Tuollaisissa huoltokohteissa olisi syytä olla huoltokäsikirjat mukana. Kätevämmin ne kulkevat mukana kannettavassa tietokoneessa. Nyt käytössämme on yksi sähköinen huoltokäsikirja, joka on huoltohallilla. Tiesin kuitenkin, että Helillä ohjekirjat ovat tallella ja saan niistä tiedot.
- Nyt on ollut vielä hyvä päivä, kun mitään hommia ei ole jäänyt asiakkailla kesken, Matti huomauttaa.

Villen traktori 12.04

Villen traktori on uudehko N-sarjalainen, jossa on ongelmana 2 – hydrauliikkalohkon toiminta. Kun lohkoon liitetään työlaite ja sitä yritetään käyttää, ilmestyy kyynärnojan infotauluun kirjan kuva. Ville on ollut yhteydessä Mattiin ja Matti tuli katsomaan onko vika ohjelmassa.
Hydrauliikkaa ohjataan väylältä ja jokaisella laitteella on oma ”osoite”, johon tieto väylää pitkin halutusta toiminnasta ohjataan. Matti olettaa, että tiedonsiirrossa on ongelma ja tarkistaa yhteyden MultiTool – ohjelmalla. Ongelma ei ratkea ohjelmalla vaan Matti ehdottaa, että traktori tuotaisiin huoltohallille, siihen vaihdettaisiin uusi lohko ja uusi lohko kytketään väylään. Kara ei ehkä keskity kunnolla.
- Lohkon tunnistustiedot pitää ajaa uudestaan sisään, koska jos lohko vaihdetaan, järjestelmä ei tunnista koko lohkoa ennen kuin se on asennettu. Tämän jälkeen pitää ajaa karakäyrät uudestaan, Matti selittää.
Keskustelu jatkuu vanhemman traktorin kaasupolkimen herkkyydestä. Traktorilla on hankala pitää kaasua polkimella vakaana. Matti kertoo, että se ongelma voidaan korjata, kun polkimen liikettä vakautetaan kaasujousella. Sellaisia on asennettu jo muutamia ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä.
- Tämän N:n yksi hankala työ on hydrauliikkaöljyn lisääminen, kun pienehkö täyttötulppa on työntövarren korvakkeiden välissä. Kun hydrauliikkaöljyt vaihdetaan huoltohallilla, täytän paineella uudet hydrauliikkaöljyt vapaan paluun kautta litramittarilla, Matti kertoo.
- Matti kertoo Villelle, että jos myöhemmin haluaa asennuttaa vaikka nostovarsien hydraulisen kallistuksen, se voidaan tehdä sitomatta varsinaisia hydrauliikkalohkoja. Traktoriin voidaan lisätä ylimääräiset nipat, joilta saadaan tarvittava 10 litraa minuutissa tuottoa. Traktorin luvattu 115 litraa tuotto saadaan normaalisti käyttöön 1- ja 2 lohkoilta yhteensä.
Lähdimme pois asiakkaalta kello 12.43.

Huollon haasteet

- Näiden traktoreiden kanssa ei enää selviä yleismittarilla. Uusia menetelmiä pitää kuitenkin oppia käyttämään, muuten voi lopettaa koko homman. Vanhemman huoltomieskaartin haasteena ovat nimenomaan uuden traktorit, Matti kuvailee.
Vanhat traktorit eivät toki mihinkään katoa, mutta niiden käyttö vähenee ja samalla myös huoltoja tarvitaan vähemmän. Jos haluaisi huoltaa vain vanhempaa kalustoa, -02 ja -05 sarjaa, niitäkin on vielä paljon käytössä. Nämä yleismittarihuollot jäävät kuitenkin yhä vähemmälle ja siksi on pakko opetella uutta.
- Onhan näitäkin tilanteita joskus tullut, että uusissa koneissa koko järjestelmä kaatuu, eikä traktori tunnista ohjaimiaan. Tällöin siivotaan vanha ohjelma pois ja laitetaan kaikki asetukset uusiksi. Tämä on tällainen perjantai ehtoon painajainen, mutta onneksi Valtralla huoltopäivystys pelaa ympäri vuorokauden, Matti kiittelee.

Takaisin huoltohallille kello 12:55

Työntekijät ovat ruokatunnilla, mutta palaavat pari minuuttia saapumisemme jälkeen. Matti käy tarvikevarastossa keskustelun, mitä tarvitsee tilata seuraavaksi päiväksi. Matti lupaa soittaa, jos jotain vielä tarvitaan ennen iltapäivän tarviketilausta. Samalla jutellaan myös, mitä hallilla pitäisi tapahtua iltapäivällä, kun lähdemme Matin kanssa jatkamaan matkaa.
Ville tuo saman tien jo traktorinsa huollettavaksi. Traktori ajetaan sisään halliin ja sen laittamisen aloitetaan heti. Siihen vaihdetaan hydrauliikan ohjainpää. Illalla tai huomenna katsottaisiin sähköinen ohjaus kuntoon. Villelle traktorin luvataan olevan seuraavana päivänä valmis.
Matti kertoo, että hallin suma on saatu viime viikolla purettua ja nyt sopii taas koneita sisäänkin. Halliin on tuotu pyöröpaalain, johon vaihdetaan takavalaisimet.
Hallilla ollessamme tuli myös soitto, että yksi traktori oli sammunut pellolle. Matti lupasi hoitaa asian ja käydä katsomassa, mikä voi olla vikana. Siihen palaamme myöhemmin tässä jutussa. Hallilta lähdemme kello 13:20.

Pohtii vikaa

Matkalla seuraavalle asiakkaalle Matti pohtii, mikä sammuneessa traktorissa voisi olla vikana. Siihen oli vaihdettu muualta heille toimitettu syöttöpumppu ja suuttimet, kun tehoa traktoriin haluttiin hieman lisää. Traktori oli kuitenkin toiminut koeajossa.
- Tähän mennessä ei viat ole kuitenkaan jääneet löytymättä, Matti paljastaa.

Takuuhuoltoja

Takuutyöt työllistävät toki hieman, ja etenkin uusien mallien tullessa markkinoille, takuuhuoltoja on suhteessa hieman enemmän. Takuu aikana takuuseen kuuluvat asiat hoidetaan sen kautta. Kaikki muu on sitten normaalia huoltoa.
- Tärkeää on kuitenkin, että takuutyöt saadaan hoidettua asianmukaisesti, koska se vaikuttaa asiakassuhteeseen. Nyt kun Valtrassa on yhden vuoden ja siihen päälle jatkettu kahden vuoden rajoitettu takuu 250 euron omavastuulla, tehtävät takuutyöt ovat selkiytyneet.
Joskus tietenkin 200 - 400 tuntia vuodessa ajettuun traktoriin tulee vikaa vuoden jälkeen, mutta sitten tuo kolmen vuoden takuu selvittää tilanteen. Kyllähän me annettujen ohjeiden mukaan pelataan, Matti muistuttaa.
- Mutta kyllähän huoltomies on varoventtiili tehtaan ja asiakkaan välillä, kun jotain sattuu, Matti lohduttaa. Moneen asiaan on hankala suhtautua, kun asiakkaalle jää maksettavaksi lasku. Niistä ei sitten kiitosta tule, Matti kuittaa.

Lisää tehoa?

- Lastutuksissa nostan kädet pystyyn, kun niitä en halua enkä voi tehdä. Niitä tekevät sitten toiset, jos asiakas niin haluaa ja tällöin vastuukin on asiakkaalla. Olen huoltoyrittäjä, en traktorien virittäjä, Matti tiivistää.
- Moni asiakas tietenkin pohtii, että miksi uusi traktori, vaikka N-sarjalainen ei vedä työlaitteita kuten vanha vaikka 805. Erona onkin se, että vanhan traktorin pumpusta on aikoinaan väännetty ruuvit seljälleen ja sillä tehoa on saatu 140 hevosvoimaa. Kun työkonekauppias myy vielä traktorin tehoon nähden ylisuuren työkoneen, syyttävä sormi kohdistuu traktoriin, pahoittelee Matti.

Erilaisia tapoja tehdä työtä

Huoltohallilla tarvitaan käsistään taitavia kavereita töihin, jotka osaavat ja hoksaavat, miten koneet kannattaa korjata. Kun koneita korjataan muualla kuin huoltohallilla, monta kertaa pitää vain osata mukautua olosuhteisiin ja kääntää asiat parhain päin.
Kun koneita korjataan asiakkaiden pihoilla, pelloilla ja halleissa, edellytetään taitavuuden lisäksi supliikkia, koska tilanteet muuttuvat koko ajan. Asiakkaat kyllä näyttävät nopeasti luotetaanko huoltomieheen vai ei, mutta suuri vaikutus on huoltomiehellä itsellään.
- Kaikkien asiakkaiden kanssa ei kuitenkaan tule toimeen ja siksi toimialueet huoltoyrittäjilläkin menevät hieman ristiin.

Kello 13:47 Eeron N-sarjan valtra.

Eeron Valtra odottaa konehallissa Mattia. Puinnit on saatu päätökseen edellisenä päivänä ja traktoria tarvitaan kohta syysmuokkaustöihin.
Reilun vuoden vanhaan, 500 tuntia ajettuun N-sarjan Valtran huolto-ohjelmaan kuuluu hydrauliikan painepuolen suodattimien vaihto, joita on kolme kappaletta. Ne ovat mukana, samoin kuin moottoriöljyn suodatin, jonka Eero on tilannut. Moottoriöljyä olisi pitänyt myös huomata tilata samalla kertaa, mutta sen Eero lupasi sitten hakea Matilta myöhemmin.
- Matin huoltoihin olemme olleet tosi tyytyväisiä. Aamulla soitin ja nyt Matti jo tulikin, joten ei voi ainakaan viivytyksistä moittia. Ja ammattimieheltä työ näyttää käyvän, Eero sanoo.
- Kevättalvella tuli myös Valtralta kysely, miten huoltopalvelut alueella toimivat ja siihen vastattiin, että tyytyväisiä ollaan, Eero kiittelee.
Kehuista Matti menee hieman hämilleen. Matti on sillä aikaa irrottanut ensimmäisen hydrauliöljyn suodattimen. Kuvun pohjalla ei ole metallia kuin nimeksi.
–Hieman helmeilee valossa, Matti toteaa.
Takana olevat suodatinkuvut ovat hieman tiukemmassa ja Matti hakee jatkovarren vääntimeen.
Traktorin ilmastointiin on hieman aiemmin laitettu uudet, värilliset aineet sisään, jotta nähdään mistä se vuotaa. Kerran kylmäaineet on jo lisätty ja järjestelmä vuotaa jostain.
Matti kysyy Eerolta, että rasvataanko traktori samalla. Etukuormaimen Eero onkin rasvannut itse, mutta nyt hän pääsee samalla näkemään, mitkä kohteet pitäisi rasvata.
Vetovarret pitää laskea, jotta nostomekanismi saadaan rasvattua ohjaamon alta. Se olisi kuulemma ainakin jäänyt löytymättä.
Kun traktorissa on etukuormain, saadaan etupää kätevästi ylös, jotta etuakselin keinu saadaan rasvattua kunnolla. Etuakselin vetonivelten ristikoihin pitää myös muistaa painaa rasvaa.
Lopuksi täytetään traktorin huoltokirja, jotta se pysyy ajan tasalla.
- Jos tätä joskus vaihdetaan pois, huoltokirja on arvopaperi, joka osoittaa, että traktorista on pidetty huolta, Eero muistuttaa.
- Maanviljely on meille toinen elinkeino ja esimerkiksi kasvinsuojeluruiskutukset ostan urakoitsijalta. En ole käynyt ruiskuttajakoulutusta eikä vanha ruisku ole edes testattu. Urakoitsija kun ruiskuttaa, ei hän tarvitse yleensä kuin hieman toista tankillista ainetta ja kaikki on ruiskutettu. Vanhalla ruiskullani joutuisin tankkaamaan monta kertaa ja ruiskuttamiseen menisi parin päivän työpanos, pohtii Eero .
- Seuraavaksi tässä tulee välihuolto ja sitten 1000 tunnin kohdalla tehdään seuraava isompi huolto. Tällöin vaihdetaan kaikki öljyt ja säädetään venttiilit. Venttiilien säätö on tässä mallissa hieman työläämpi tehdä, kun pakosarjaa pitää vetää ulos. Tähän moottoriin ei ole keksitty tehtaalla hydraulisia venttiilinsäätimiä, Matti nauraa.
Eero kysyy, että onko tässä mallissa ilmennyt sähkövikoja.
- Toki traktoreissa sähkövikoja on ollut. Yleensä käyttäjät vain unohtavat, mitä aiemmin on tapahtunut; onko ovi tai takaikkuna ollut auki, kun vaakasade on yllättänyt tai onko lietepumpusta revennyt letku ja ohjaamo on ollut puolillaan lietettä. Yleensä tämän jälkeen sähkövikoja ilmenee traktorissa kuin traktorissa, muistuttaa Matti. Kello 14:33 lähdimme jatkamaan matkaa

Asiakkaat valitsevat huoltoyrittäjän

Monilla maatiloilla on yleensä joku korvaava traktori tilalle, jos yksi traktori ei toimikaan. Ykköstraktorin korvaajaa ei yleensä ole, mutta ykköstraktorin huollot ovat yleensä hoidettu ja siihen murheita ei tulekaan huoltojen välillä.
- Asiakkainani on myös muutamia muitakin kuin maatalousyrittäjiä. Jotkut tekevät Turun alueella kaivuhommia, pihatöitä, tontti- ja puistohakkuita tai lumitöitä. Nämä urakoitsijat ovat vaativia, joilla ei ole toista, korvaavaa traktoria käytössään. Lumipyryjen ja muiden sesonkien aikaan pidän puhelimen kyllä auki. Monet karjatilat ovat myös vaativia asiakkaita, kun ilman toimivaa traktoria eläimet jäävät ilman sapuskaa, Matti muotoilee.
- Jos joku haluaa, että tulen, niin ei yleensä ole syytä kieltäytyäkään. Miksi -kysymyksiä on yleensä turha esitellä, kun töihin pyydetään. Ja jos asiakas maksaa laskunsakin kerta toisensa jälkeen, pitäisi kaikkien olla tyytyväisiä.
Toimialueeni on oikeastaan nyt Marttilan kunta, mutta hoitelen asiakkaita myös lähialueella, koska kaikille alueen huoltoyrittäjille on töitä. Kosken puolelta esimerkiksi käy asiakkaita, kun Loimaalle on taas pidempi matka 30 kilometriä ja meille vain 8. Asiakkaita rekisterissä alueella on noin 600 ja traktoreita kullakin on yhdestä kymmeneen, joten töitä kyllä riittää parille miehelle tällä asiakaskunnalla.
Huoltoyrittäjäverkossa kuitenkin tapahtuu muutoksia vuosittain, varsinkin kun vanhempia huoltoyrittäjiä jää eläkkeelle tälläkin seudulla, Matti muistuttaa.

Extra palveluita ja rakenteluja

Joskus ei tehtaalta pystytä toimittamaan sitä, mitä asiakas haluaa. Olen sitten joskus rakennellut traktoriin lisälaitteita, joita asiakkaat ovat toivoneet. Tällä on saatu lisättyä traktorin monikäyttöisyyttä tai helpotettua asiakkaan töitä, pohtii Matti huoltoyrittäjän arkea.
- Advance –varustelu toi aikoinaan helpotusta vaativien asiakkaiden tarpeisiin. Mutta samalla se toi kohtalaisen paljon uusia ominaisuuksia perustraktoriin. Etenkin vanhemmilla kuljettajille monien uusien ominaisuuksien opettelu on hankalaa. Neuvomme kuitenkin asiakkaita mielellämme, muistuttaa Matti.
Kun tälle alalle tulee, pitäisi hallita entistää enemmän sähköstä ja hydrauliikasta. Kuvia pitää osata lukea ja niistä pitää päätellä, mitä mistäkin tapahtuu ja mitä se järjestelmässä tarkoittaa. Huoltoyrittäjille tarkoitetut koulutukset ovat hyviä, mutta paljon jää vielä huoltoyrittäjän itsensäkin tehtäväksi. Kun kaaviot ovat entistä monimutkaisempia, tarkoittaa se haasteita kentälle, Matti muistuttaa.
- Tässä oppii kuitenkin joka päivä uusia asioita, miten traktori toimii ja miten sitä pitää huoltaa, kiteyttää Matti. Itseoppivan huoltoyrittäjän asiakkaille tämä tarkoittaa vain parempaa palvelua.

Sepon traktorin 15:06

Sepon traktori, on sammunut keskelle peltoa kesken lautasmuokkauksen. Pelto on Sepolla vuokralla.
- Tuossahan se on kuvausten mukaan keskellä peltoa, Matti toteaa. Kävelemme traktorin luokse, Matti yrittää käynnistää traktoria tuloksetta. Matti lähtee hakemaan huoltoautoa lähemmäksi ja ajaa traktorin jälkiä liittymästä traktorin viereen.
Matti ilmaa traktorin polttoainejärjestelmän ja polttoaine tuleekin ruiskutuspumpulle saakka. Uusi käynnistysyritys ei tuota tulosta.
Polttoainetta ei kuitenkaan tule siirtopumpun jälkeen suuttimille. Matti avaa ajoituksen säätöluukut, mutta toteaa samalla kun pyörittää vauhtipyörää, että pumppu ei pyöri.
Matti irrotti ruiskutuspumpun putket ja itse pumpun. Ruiskutuspumpun akseli oli katkennut, kun pumppu oli leikannut kiinni. Vian löytymiseen meni 18 minuuttia.
- Onkohan pumpun käyttöratas ehjä?, Matti pohtii. Ratasta nyt ei saatu pois, kun mukana ei ollut ulosvetäjää.
Kun ongelma oli ratkennut, Matti soitti asiakkaalle ja ilmoitti, mikä traktorissa oli vikana. Matti soitti myös pumpun toimittaneelle yrittäjälle, josko hänellä on varapumppu. Jos pumpussa olisi vikaa, pumpun toimittaneen yrityksen takuu olisi voimassa. Tärkeintä tässä vaiheessa kuitenkin olisi, että traktori pitäisi saada taas töihin.
- Ei näiden kanssa ehdi loputtomasti vatkata, kun tärkeää on se, että traktori saadaan nopeasti taas kuntoon. Huomiseksi lupaili varapumppua, johon pitää vain tehdä yksi polttoaineputki lisää, kun se on 8550 Valtran ruiskutuspumppu ja siinä mallissa on vielä ahtopaineen säätäjän putki pumpussa kiinni, Matti huomaa
Tässä vaiheessa pitäisi ainakin polttoainetankki tyhjentää ja huuhdella, jos siellä on vettä tai epäpuhtauksia. Niissä hommissa olisi kätevä olla mukava 12 voltin virralla toimiva polttoainepumppu jotta saa tankin tyhjäksi ja järjestelmän puhtaaksi. Poistumme pellolta kello 15:45 ja matka jatkuu takaisin Matin huoltohallille.

Puhdasta polttoainetta

Vesi on tullut monelle asiakkaalle kalliiksi. Sitä ei vain huomaa, ennen kuin se osuu omalle kohdalle ja siksi näin syksyllä olisi taas syytä asiaan kiinnittää huomiota ja tyhjentää tankkipuhtaaksi. Vesivahingot ovat monelle asiakkaalle kova pala, koska veden aiheuttama vika takuuaikanakin on jo asiakkaan aiheuttama, Matti painottaa.
- Ruiskutuspumput kuitenkin leikkaavat monesti kiinni, kun järjestelmässä on vettä. Etenkin uudet pumput ovat herkkiä vedelle, Matti muistuttaa.

Pitkää päivää

Aikoinaan, kun aloitin huoltoyrittäjänä, töitä tehtiin iltamyöhään ja aamulla saatettiin olla taas kokoamassa vaihdelaatikkoa, jotta aamupäivän muut työt saatiin hoidettua. Kaksoset olivat silloin kolme -vuotiaita ja nuorimmainen kaksi -vuotias. Illalla ei välttämättä paljon vaimon kanssa puhuttu ja aamulla vielä vähemmän.
Nyt pitkistä päivistä on päästy pikkuhiljaa eroon ja työnteosta on tullut inhimillistä. Olen yrittänyt, että viimeistään kuudelta lopettelen hommia.

Laskutettavat tunnit

- Yleensä aamusta teen omia hommia ensin ja odotan pojat töihin. Katsomme kuka tekee mitäkin ja päivän aikana katsotaan tilanteen mukaan, missä järjestykseen töitä tehdään. Standardipäivää ei näissä hommissa oikeasti olekaan. Joskus päivä kuluu, kun hyörii korjaamon nurkissa ja neuvoo toisia. Joskus taas päivä menee, kun korjataan vaihdelaatikkoa, Matti kuvailee.
- Laskutettavia tunteja reissuhommissa ei ehdi päivän aikana kerryttää kuin kuusi tai maksimissaan seitsemän, jollei koko ajan ole samalla asiakkaalla. Monesti kuusikin laskutettavaa tuntia on reissuhommissa tiukassa. Kun huoltotyöt tehdään huoltokorjaamolla, päivän aikana kertyy laskutettavia tunteja helposti kahdeksan ja asiakkaiden työt on helpompi limittää, Matti laskee.
Matti muistuttaa, että kun reissuhommia tehdään, pitää olla asiakkaalla valmis tekemään muutakin kuin huoltoa. Päivän suunnitelmat saattavat myös mennä kerralla uusiksi ja se tuo työhön joillekin mielekkyyttä. Kaikille se ei tietenkään sovi.

Valtran etuja

Kun vaihtokoneita yleensä on traktorimyynnissä tarjolla, pystymme usein pidemmissä korjauksissa hoitamaan myyntimiesten kautta korvaavan koneen. Tämä on Valtran organisaatiossa selkeä etu. Monille asiakkaille vain on yllätys, että vuokrapäivästä pitää maksaa.

Pientä vinkkiä

- Nykymoottoreissa annetaan yhä pidempiä öljynvaihtovälejä, mutta itse suosittelen asiakkaille kyllä tiheämpää öljynvaihtoa. Kun viimeisille tunneille käytettyä öljyä tunnustelee, ei siinä voitelevuutta enää paljonkaan ole, Matti huomaa.
- Samoin uudet moottorit ovat herkkiä polttoaineen epäpuhtauksille ja polttoaineensuodattimen vaihto on halpa vakuutus, jolla saa jatkettua ruiskutuslaitteiden ikää, muistuttaa Matti. Traktori on kuitenkin monesti rankassa käytössä, vedetään sillä sitten äestä, perävaunua täysillä kierroksilla tai lanataan alaterällä tietä.
Moni on maksanut kalliin hinnan myös lämmityspolttoaineen käytöstä. Nyt kun moottoripolttoaineen hinnan erokin on minimaalinen, ei ole mitään syytä edes ajatella, että käyttäisi muuta kuin moottoripolttoainetta traktoreissa. Huoltohallille palattiin kello 16:36

Kaikille sattuu vahinkoja

Kaikille sattuu vahinkoja, vaikka aina tietäisikin mitä tekee. Liikenne onnettomuuksiakaan ei sattuisi kuin murto osa, jos kaikki tekisivät niin kuin oikein on ja olisivat koko ajan valppaana. Näin ei kuitenkaan aina käy.
- Kyllähän peli kuitenkin pitää olla reilua, eikä asiakkaalla maksateta huoltomiehen virheitä. Meillä ei ainakaan asiakasta laskuteta asiattomuuksista, Matti lupaa.
- Ja meillä on kyllä vakuutukset kunnossa, mutta koneita ei kuitenkaan ehdon tahdoin vaurioiteta. Se ei ole asiakkaidemmekaan etu, että työt pysähtyvät. Nyt on sitä vastuuvakuutusta jo kerran jouduttu käyttämään, kun sattui sellainen virhe, jonka vakuutus korvasi. Tällä asia hoidettiin sitä myöten kuntoon, Matti kertoo.