Paaleja McHalella 7 000 vuodessa

– Se oli selvää, että maatilan töitä teen vain minä, kun vaimo on muualla töissä, Mika toteaa.

Mika kertoo, että lähipitäjissä on paaliketjuja muillakin ja heidän kanssaan tehdään yhteistyötä. Jos joltain kone särkyy tai jonkun asiakas on hänen ”reitiltään” syrjässä, niin sillä suunnalla urakoiva kaveri hoitaa homman. Työtä on piisannut kaikille lähiseudun urakoitsijoille. Paalirehulla on kysyntää.

– Täällä peltolohkojen pieni koko ja etäisyydet talouskeskuksista vaikuttavat sillä tavalla, että tuorerehua ei korjata siiloon tai torniin niin paljon kuin etelämpänä. Paalit on kuitenkin kätevä jättää pellon reunaan odottamaan kuljetusta eteenpäin.
Täällä Torniojokilaaksossa maatalous on edistyksellistä ja kalusto on useimmilla hyvässä kunnossa.

Asiakkaamme arvostavat hyvää laatua, ja rehu on tehtävä silloin, kun on oikea aika tehdä.
Ruotsin rajan läheisyys vaikuttaa Mikan töihin. Urakointia on ollut myös rajan toisella puolella.
– Ruotsin puolen urakoinnit ovat vähentyneet niiden lähes 15 vuoden aikana, mitä olemme paalirehua urakoineet, Mika toteaa.

Koulutusta

– Meillä oli juuri Torniossa tilaisuus, jossa oli mukana niitä, joilla jo on McHalen paalauskoneet, ja niitä, jotka ovat paalikoneita tulevaisuudessa ehkä hankkimassa. Perehdyimme McHalen koneeseen ja paalauksen nikseihin yleensäkin.

– Kyllähän paalirehun teossa on omat juttunsa, joilla saadaan laatua parannettua. Esimerkiksi meidän ketjun perästä paalit kuljetetaan pellon laitaan tai talouskeskukseen heti käärinnän päätyttyä. Useimmiten siirto hoidetaan tilan traktorilla, mutta monesti autamme siirtämisessä, jos ehdimme. Kun tilan isäntä on saanut omat paalinsa siirrettyä pellon laitaan, hän tulee jatkamaan seuraavallekin asiakkaallemme työn jouduttamiseksi, Mika esittelee.

Kaksi korjuukautta

Minulla McHalen Fusion2 on ollut nyt kaksi vuotta. Se on ensimmäinen kone, joka on kestänyt isommitta murheitta 13000 paalin teon.
– Itselle paalaan noin 1000 paalia ja loput paalataan ja kääritään asiakkaille 100 kilometrin säteellä tästä. Omien noin 50 peltohehtaarin paalit syötetään nykyään poroille, kun aiemmin rehua meni myös lehmille. Ne rehut, joita en tarvitse itse myyn muille poromiehille. Kaikki on kaupaksi mennyt, Mika kertoo.

15 vuotta paalirehua

Ensimmäisen paalauskaluston hankimme serkkuni kanssa 15 vuotta sitten. Sillä paalattiin yhdessä, kunnes serkku halusi lähteä suolle töihin ja minä lunastin hänen osuutensa.
– McHaleen päädyin oikeastaan ihan käytännön syistä. Edellisissä paalauskoneissa olivat murheena telat ja laakerit, jotka eivät oikein tahtoneet kestää. Jos korjuukaudella pitää tehdä useasti remonttia, niin eivät työt etene. McHalen sullojasta tosin on mennyt laakeri, mutta saimme varaosat nopeasti, Mika kertoo.

Kiire ensimmäisessä sadossa

– Minua aikoinaan varoiteltiin, että jos alan paalirehua tehdä, niin kymmenestä kaverista muutaman vuoden päästä on jäljellä vain yksi. Tuo ei kyllä ole pitänyt paikkaansa. Paalirehua haluaisi ostaa urakoituna nyt useampikin asiakas, mutta enempää ei oikein ehdi tehdä, Mika pahoittelee.

Vaikka rehun valmistumisessa korjuukuntoon onkin alueellamme jonkin verran aikaeroa, on ensimmäinen rehusatosesonki kuitenkin niin lyhyt, että enempää rehua ei ehdi tehdä.
– Kyllä ainakin meillä on niin, että ensimmäistä satoa niitetään ja korjataan kolmen ja monesti neljänkin miehen voimin yötä päivää ja toista satoa tehdään usein kaksistaan. 7000-8000 paalia on maksimimäärä, mitä voidaan hyvää rehua tehdä. Syksyllä, kun pimeä tulee jo vastaan, työt lopetetaan, tai töitä jatketaan vain ääritapauksissa, Mika kertoo.

Huolto toimii

– Kyllähän tuon Lakkapään maatalouskonehuolto on oikeastaan se, joka antaa täällä vakuuden koneiden toimivuudesta. Meilläkin on osia tarvittu moneen koneeseen, ja jollei saada huoltomiestä sesonkina, niin ainakin osat tulevat nopeasti, Mika kehuu. Urakointi olisi oikeastaan mahdotonta ilman toimivaa huoltoa, Mika vielä täsmentää.
Lakkapään kanssa olen kauppaa tehnyt enemmänkin, ja esimerkiksi rahtipassilla, vuosimaksulla, saan tilatut tavarat edullisimmin kotiin. Meillekin tavaraa tulee pari kertaa viikossa, joskus useammin, Mika laskee. Lakkapää on kyllä huolehtinut asiakkaistaan viimeisen päälle, Mika jatkaa.

– Viime kesänä omasta niittokoneestani teräpalkki rikkoontui. Loppukauden niitin sitten Lakkapään järjestämällä korvaavalla koneella, Mika muistelee.
Mattoperällä
– Meillä on käytössä koko korjuuketju ja niitämme lähes kaiken itse. Mattoperällä saadaan sato kerralla, täällä jänkämailla, kätevimmin kerättyä. Yhdellä tilalla niitetään itse ja karhotetaan erikseen.

Esikuivaus niiton jälkeen voi olla tarpeen ensimmäisellä sadonkorjuulla. Toisella niittokerralla on yleensä syksy jo niin pitkällä, että sato pitää paalata samana päivänä, kun on niitetty. Kosteus tarttuu muuten satoon, ja karho on kuin sateen jäljiltä.
– Kyllähän nuo kulkemiset tilalta toiselle vievät aikaa. Meillä kauimmaiset asiakkaat ovat sadan kilometrin päässä. Toki tuohon välille sopii monta asiakasta, joten yhden asiakkaan vuoksi matkaa ei taiteta.

– Matkaan käytettävää aikaa ja kustannusta on vaikea paalin hintaan lisätä, joten onhan se siirtyminen hieman kuin remontin teko – ”välttämättömyys, jotta pääsee jatkamaan töitä”, Mika muotoilee. Kotoa pitää kuitenkin lähteä, jotta säilörehu-urakointia voi tehdä. Kuljettavaa matkaa ja paalattavaa määrää on kuitenkin pidetty kannattavuuskysymyksenä, jotka kulkevat käsi kädessä.

Tarvikkeet ajoissa

Mikalla on paalintekotarvikkeet, verkot ja muovit, useimmiten omasta takaa ja vuosien saatossa hän on oppinut tilaamaan jotakuinkin oikeaa määrääkin. Ensi kaudeksi tilaus on jo jätetty, kun sen sai ennakkotilaajan hintaan. Urakoitsija saa tarvikkeet isompina erinä hieman edullisemmin.

– Kylläpä tuo kauppias yleensä muistaa soittaa, jollen itse ole niitä tilannut, Mika kehuu Lakkapään palvelua.
– Kaikki asiakkaamme käyttävät jotain säilöntäainetta. Noin puolet hankkii sen itse ja puolille asiakkaista viemme säilöntäaineet mukanamme, Mika laskeskelee.

– Hinnanmuutoksia en korjuukauden aikana tee, mutta polttoaineen hinnan nousua en oikein voinut toissa vuonna enää itse maksaa, kun samaan aikaan nousivat muovien hinnatkin. Ne hinnannousut piti laittaa paalin hintaan, Mika pahoittelee.
– Meillä asiakasta laskutetaan niitosta tuntihinnalla, jolloin sellaista palkitaan, joka on laittanut peltonsa kuntoon ja niitto on nopea tasaisella pellolla. Aikaa palaa enemmän epätasaisella pellolla, Mika perustelee. Paalauksessa on kappalehinnoittelu, joka sisältää tarvikkeet.

Hyvää laatua

– Kyllähän tässä Torniojokivarressa pellot ovat kunnossa ja sileitä, eikä pelloilla ole kiviä tai kantoja. Isännät ovat pelloistaan tarkkoja, mutta myös rehun teosta ja laadusta.
Sängen pituuteen kiinnitetään usein huomiota, ja niitto tehdään hieman pidempään sänkeen, jotta saadaan parempaa rehua. Tällöin maasta ei nouse niin herkästi rehun sekaan multaa, pölyä tai muita epäpuhtauksia.

– Satoahan täällä tulee kuitenkin ihan reilusti, kun valoisa aika kesällä on pitkä ja rehu kasvaa, jos maassa vain on ravinteita. Nuo ravinteet ja rehun kasvu taas ovat isäntien käsissä, Mika muistuttaa.

– Kahteen vuoteen ei ole terälappuja katkennut, kiittelee Mika asiakkaita ja niittomiehiäänkin. Omalla pellollani sen sijaan mukaan lähti irtokivi, joka rikkoi koneenkin, Mika naurahtaa.
– Remontit ovat hintavia, eikä sesonkiaikaan ole varaa seisotella koneita, kun hommia pitää tehdä. Tehdyistä paaleista kuitenkin ansiomme saamme, ja sillä rahalla saadaan pidettyä koneet kunnossa, Mika huomauttaa.

Tuhat tuntia

– Meillä on kaksi traktoria, joista toisessa on kiinni niittokone ja toisessa Mchalen Fusion2 paalain-käärin-yhdistelmä. Uudempaan, viime huhtikuussa tulleeseen Massey Fergusoniin on tullut tunteja nyt reilu tuhat Toiseen traktoriin tulee tunteja suunnilleen samaa tahtia. Meillähän on peltotöiden ja paalauksen lisäksi omalla tilalla metsätalouden ajoja sekä paljon siirtoajoa, kun paaleja kuljetetaan poroille.

www.mchale.net
www.lakkapaa.com
www.konefarmi.fi
www.k-maatalous.fi