Onko tuulivoimassa metsäsektorin tulevaisuus?

Suomen kansantalous on perinteisesti nojannut puuraaka-aineen tuotantoon ja sen käyttöön metsäteollisuudessa. Tulevaisuudessa metsistä saatetaan kuitenkin saada aivan uusiakin tuotteita, kuten esimerkiksi tuulivoimaa. Sen tuotannon voimakasta lisäämistä on kaavailtu jo pitkään.

– Tällä hetkellä pohditaan valtion maiden ja vesien soveltuvuutta tuulivoiman rakentamiselle. Hallituksen esityksen mukaan tuulivoiman tuotantoa tulisi jopa 20-kertaistaa, kertoo Metsähallituksen viestintäjohtaja Juha Mäkinen.

Tuulivoiman rakentamista kaavaillaan lähinnä Suomen merialueille, mutta rakentamismahdollisuuksia löytyy myös joiltakin maa-alueilta ja erityisesti korkeammilta seuduilta. Muualla Euroopassa tuulivoiman lisäämiseksi on tehty merkittäviä investointeja esimerkiksi Espanjassa, Saksassa ja Tanskassa, joissa suurimmat tuulipuistot on sijoitettu juuri tuulisille merialueille.

– Pitkällä aikavälillä koko ihmiskunnan tulevaisuus riippuu lähinnä uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Suomen metsäsektorin tulevaisuus on hyvä, sillä elämme tällä hetkellä ”luonnonvarabuumia”, Mäkinen pohtii.

Hyötykäyttöön vai suojeltavaksi?

Nykyisin Suomen metsiä sekä suojellaan että käytetään talousmetsinä. Metsän suojelun ja hyötykäytön välillä tasapainottelu ei ole kuitenkaan tämän ajan uusi ilmiö: metsävarojen riittävyyttä haluttiin turvata jo 150 vuotta sitten, jolloin asiaa hoitamaan perustettiin Metsähallitus.

– Puun riittävyys on aika ajoin mietityttänyt suomalaisia. Epäilys puun loppumisesta on noussut uudelleen esiin aina, kun metsäteollisuus on laajentanut kapasiteettiaan. Silloin on pysähdytty pohtimaan, riittävätkö maamme metsävarat, ja mitä niiden turvaamiseksi voitaisiin tehdä, Mäkinen sanoo.

Tänä päivänä noin puolet valtion omistamista maista on suojelualueita. Yksityismetsäomistus puolestaan on ollut perinteisesti hyvin sirpaleista, ja pitkään on kannettu huolta siitä, että metsänomistajilta ei löydy myyntihalukkuutta siinä määrin kuin teollisuus toivoisi.

– Niin suojelus- kuin talousmetsissäkin tapahtuu paljon. Talousmetsissä toteutetaan luonnonsuojelua ja luonnonsuojelualueilla puolestaan tuotetaan mahdollisuuksia esimerkiksi matkailuteollisuudelle, erityisesti Pohjois-Suomessa.

Kuka päättää metsästä?

Noin kolmasosaa Suomen pinta-alasta hallitsee Metsähallitus, johon kohdistuu paineita löytää ratkaisuja sekä nykypäivän että tulevaisuuden haasteisiin. Tärkein haaste tänä päivänä on juuri tuulivoiman käytön kasvattaminen.

– Metsien käyttöön vaikuttavat omalta osaltaan tekniset, biologiset ja taloudelliset kysymykset. Suurin vaikutus valtion omistamien metsien käyttöön on kuitenkin metsä- ja ympäristöpolitiikan päätöksillä, Metsähallituksen viestintäjohtaja Juha Mäkinen kertoo.

Suomen metsien käytöstä on varmasti olemassa yhtä paljon mielipiteitä kuin on suomalaisiakin. Monet haluaisivat pitää maan tulevaisuudessakin vihreän kullan maana, mutta asia ei kuitenkaan ole aina ollut näin. Metsähallituksen 150-vuotishistoriateoksen kirjoittaneen tutkija Antti Parpolan mukaan Suomen kansallisfilosofiksikin tituleerattu J.V. Snellman oli aikanaan nimittäin sitä mieltä, että ainoastaan maataloudella on maassamme jonkinlaista arvoa.

– J.V. Snellmanin mielestä metsät olivat ikään kuin kaiken pahan alku ja juuri. Hänen mielestään ne olisi pitänyt hävittää viimeistä puuta myöten ja muuttaa Suomi kokonaan maatalousmaaksi, Parpola kertoo.

www.metsa.fi
Kuva: Wikipedia Commons