Nurmikorjuuta Sydän-Hämeessä

– Tavoitteenamme on, että tarjoamme asiakkaille joko yksittäistä työtä tai kokonaispalvelua avaimet käteen periaatteella, kertoo Kalle Rönni. Suhteessa asiakkaisiin olemme liikkeellä Sydän Hämeen rehunkorjuu Ay:n puitteissa ja asiakkaalle lähetetään vain yksi lasku tehtävistä töistä. Laskun loppusumma on myös jo etukäteen tiedossa, kun korjuun hinnoittelu tehdään hehtaaripohjaisesti. Kuljetus on hinnoiteltu noin viiteen kilometriin samaan hehtaarihintaan. Jos kuljetusta tehdään pidemmälle matkalle, keskustellaan hinnasta uudelleen.

– Asiakkaille teemme töitä yhdellä perustaksalla, jolloin asiakas voi heti verrata sitä muiden ketjujen aiheuttamiin kustannuksiin. Olettamus on tietenkin, että kun tulemme asiakkaalle töihin, kaikki on kunnossa ja rehunteko voi alkaa täydellä tohinalla. Kun puolipäivää tai isommilla pinta-aloilla päivä on tehty töitä, pitäisi rehu jo olla siilossa, mikä edellyttää vastaanottopään olevan kunnossa.

Jyvitys osakkaille

– Minun tehtäväni on hoitaa ketjun töiden aikataulutusta, Kalle kertoo. Tarpeen mukaan järjestetään paikalle myös lisää kalustoa. Oikeastaanhan kyseessä on urakoitsijoiden työyhteenliittymä.

Periaatteessa asiakkaita laskutuksen yksinkertaisuuden vuoksi voitaisiin laskuttaa vaikka heti. Kun laskutus tehdään sesongin jälkeen, antaa se 2–3 viikkoa maksuaikaa lisää. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan toimia pankkina.

Yksi yhteenliittymän tehtävistä on myös hoitaa laskutusta ja tilitystä ketjun osakkaille kunkin töiden mukaan. Ketjun koneista yhtiön sisäisessä laskennassa muut paitsi perävaunut ovat hehtaaritaksalla liikkeellä. Kullekin perävaunulle jyvitetään sitten oma osuus, jotta kuljetustyö on järkevää myös yrittäjille, Kalle esittelee.

Ketjun osakkaat

Kallella itsellään on ketjuun tarjolla Fendtissään niittomurskaukseen Pöttingerin perhonen. Perhonen on täysleveänä Fendtin nostolaitteissa ja ajosuunta on taaksepäin. Fendtiä ajetaan siis taakseajolaitteilla. Kallesta on juttu julkaistu aiemmin jo Urakointi Uutisten numerossa 5/2009 sivuilla 28–29.

Karhotuksen hoitaa Vesa Eerola. Vesalla on lypsykarjatila Pälkäneellä ja Vesa on ainoa ketjuun osallistuva osakas, jonka pelloilla ketjulla tehdään myös töitä.

Juha-Pekka Toukola on myös mukana. Juha-Pekasta on julkaistu juttu maissin kylvöstä Horschilla, ja kylvötyötä tehtiin Eerolan Vesalle. Juha-Pekalta ketjussa on mukana traktori ja Flieglin 3-akselinen puskulavavaunu. Juha-Pekan kolmiakselinen vaunu on vesitilavuudeltaan 45 kuutiota. Kuljettajana on useimmiten joku Juha-Pekan työntekijöistä. Toinen 2-akselinen puskulavavaunu 35 kuution lavalla on pälkäneläisen traktoriurakoitsijan Saarisen Jukan. Kallelta on myös tarvittaessa 35 kuution puskulavavaunu ajossa, joka otetaan käyttöön, jos kuljetusmatka pitenee. Kallen vaunua liikutetaan Jukan toisella traktorilla, jossa kuljettajana on Jukan työntekijä.

– Yleensä selviämme kahdella vaunulla, kun rehua Flieglin vaunuun saadaan sopimaan välitiivistyksen avulla enemmän rehua, Jukka kertoo

Siilo nopeasti kiinni

Vesa perustelee osakkuuttaan rehuketjussa, ”Kun olen osakkaana ketjussa, saan omat rehuni korjattua ajanmukaisella kalustolla. Taustalla minulla on tavoite saada omat rehut ja maissi korjattua nopeasti”. Vesa jatkaa, että tämän jälkeen siilo voidaan sulkea ja varastointi alkaa siitä. Aiemmin käytössä oli hinattava tarkkuussilppuri ja sillä korjattaessa siilo oli auki päivätolkulla. Nyt kun viljelyksessä on myös rehumaissia, on tehokas ajettava tarkkuussilppuri oikeastaan ehdoton.

Yleensä asiakkaat haluavat esikuivattaa niitetyn nurmen, jolloin talouskeskukseen ei viedä niin paljon vettä. Jotta tehokkaan niittoyksikön niittämä nurmikasvusto saadaan sujuvasti karholle, on käytössä Claasin 4-roottorinen karhotin. Claasissa on työleveyttä maksimissaan 12,5-metrinen. Kun tällä alueella on mäkisiäkin maastoja, pitää vetotraktorina käyttää pykälää raskaampaa konetta, kertoo Vesa.

Uusi, käytetty silppuri

Juuri käytettynä hankitulla ajosilppurilla ei ole vielä ajettu hehtaariakaan, mutta vakituinen kuljettaja on tiedossa.
– Meillä on silppurikuljettajana Teemu Vesa, joka on Toukolan Juha-Pekalla töissä. Teemu ajoi tarkkuussilppuria viime vuonnakin.

Niittoa tehdään tarvittaessa kahdessa vuorossa. Kallella on töissä Riku Maijala, joka on toisena kuljettajana ketjussa niittoyksiköllä. Riku antaa siten hieman pelivaraa koko ketjuun. Riku vastaa myös koneiden, etenkin tarkkuussilppurin huolloista kokonaisuutena, Kalle kertoo. Riku on käynyt Agrimarketin huoltokoulutuksen ja pystyy siten hoitamaan muutkin koneemme kuntoon. Riku tekee myös sesonkitöitä Tampereen Agrimarketin sopimushuoltajan apuna

– Oma kuski tarkkuussilppurilla ja toinen henkilö, joka on samalla ”huoltopäällikkömme” tuo varmuutta ketjun toimintaan. Kun koneet nyt on käyty läpi, saadaan korjuukauden paras hetki hyödynnettyä tarkemmin ja sato oikeaan aikaan korjattua, Kalle kertoo.
Tarkkuussilppuri on hankittu puoliksi Vesan ja Kalle kesken. Kun riskiä jaetaan puoliksi, ei investointi sitten ollut aivan mahdoton, pojat kertovat. Toisaalta omistuspohja kun on kahdella, se on vielä helppo hallita. Tarkkuussilppuriin on myös maissipöytä.
– Tulemme hyvin toimeen keskenämme ja silppuriasiat ovat vain pieni osuus yhteis­työs­tämme, Kalle ja Vesa vakuuttavat.

– Ketjun ”huoltopäällikkö” on sitoutunut olemaan töissä muulloinkin kuin virka-aikana. ”8–16” työntekijät eivät meidän organisaatioon vain oikein sovi, Kalle kommentoi. Kun töitä tehdään, niitä pitäisi tehdä oikeastaan kelloon katsomatta, kunnes työ on valmis.

Perävaunusiirtoa

– Meillä on käytössä kolme Flieglin puskuvaunua, joilla saadaan rehu purettua siiloon ilman kippausta. Näillä vaunuilla saadaan myös tiukat kuormat, kun rehulle voidaan tehdä välitiivistys täytön aikana.

– Minun Fliegl on oikeastaan ollut koko ajan traktorin perässä, sen aikaa kun minulla on ollut uusin traktori, eli noin 2000 tuntia, kertoo kuljetusyrittäjänä töitä tekevä Jukka. Samalla vaunulla ajetaan turpeet, lannat, hakkeet ja rehut. Talvella perävaunu oli traktorin perästä pois, kun aurasin.

Siilon tamppausta

– Emme ole tarjonneet asiakkaille vielä siilolla tasoitusta ja tamppausta, mutta siihenkin paineet kasvavat, Kalle pohtii. Pyöräkuormaajia kuljettajineen on kuitenkin löytynyt tarvittaessa, jos asiakas ei itse huolehdi tamppaamisesta.

– Tamppauksen sisällyttäminen urakkaan on hieman monimutkaisempaa, kun levittäjiä ja tamppaajia pitäisi olla oikeastaan kaksi. Kun toinen kulkee ketjun mukana, toisen pitäisi jäädä tekemään vielä lopputiivistystä suljettavalla siilolla, Vesa kertoo.

– Siiloa tamppaamassa pitää sitten olla ammattilainen. Tavalla tai toiselle tuo kyllä järjestyy, Kalle lupaa.

50 kilometriä Pälkäneeltä

Tähän mennessä olemme käyneet korjaamassa rehua noin 50 kilometrin säteellä Pälkäneeltä. Isompiin urakoihin lähdetään kyllä Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueella, mieluummin koko ketjulla. Ehkä Tampereen lounaispuolelle on kuitenkin tarkoitus vetää henkistä rajaa.

– Vaikka meistä kukin voi tehdä edelleen myös yksinään töitä, vaikka minä niittoa, Vesa karhotusta ja Jukka kuljetusta, tarkoitus on kuitenkin saada koko ketju sellaiselle asiakkaalle, joka koko ketjun panosta tarvitsee, Kalle painottaa.

Karhotus tärkeää

Kallen niitto Fendtiin on asennettu Geotrimin automaattiohjaus. Järjestelmän karttaan voidaan liputtaa myös kivet ja tolpat. Pellolle ei pitäisi korjuun jälkeen jäädä tuppaita eikä korjaamatonta karhoa, kun niitto hoidetaan automaattiohjauksella.

– Tällöin niittäjä saa niittää koko ajan täyttä leveyttä, ilman että jää niittämätöntä, Kalle esittelee.

Vaikka Pälkäneen seudullakin on monimuotoisia lohkoja, niin oikeastaan se on karhottaja, joka tekee lohkosta helpomman korjata. Karhottaja voi oikoa mutkia, joita silppurilla ja perävaunuilla on muuten vaikea seurata. Saarekkeet keskellä peltoa haittaavat aina, mutta karhotuksen suunnittelulla nekin saadaan hoideltua.

Kriittinen kone on silppuri. Niin kauan kuin sato on karhottamatta, se voidaan korjata oikeastaan millä vain. Kun samaan karhoon laitetaan viisi niittoleveyttä, alkaa muita paitsi tarkkuussilppuria ahdistaa.

Turvallisempi tyhjennys

– Perävaunuissa ketjullamme on tietty etu tarjolla asiakkaallekin, Jukka kertoo. Vaunut saadaan nopeasti tyhjäksi siilolla ja kuormalla voidaan ajaa myös kasan päälle, kun purku voidaan tehdä vaikka vaunu olisi kallellaan. Vaunun paino tuo oman lisänsä siilon tamppaamiseen.

Siilot voivat olla myös katettuna matalampia kuin perinteisellä kippivaunukalustolla. Kun vaunu ei tarvitse yhtään korkeampaa tilaa purussa kuin normaalistikaan, tarkoittaa se monta metriä ma­talampia rakennuksia. Samalla tavalla kun puretaan haketta varastoon, ei tarvita normaalia korkeampia varastoja.