Uutiset

Yleinen

Nurmen korjuuseen metsän korjuusta

– Olemme olleet jo vuosia yhdessä metsätöissä motoilla ja ajokoneilla. Kesän työllisyystilanne sillä kalustolla on kuitenkin viime vuosina ollut kohtalaisen huono, kun kesäleimikoita ja etenkin keskikesän leimikoita on kohtalaisen vähän, kertoo Samuel.

Kysyntää oli nurmen korjuussa ja sinne sitten lähdettiin.

Kun korjuuketjua suunniteltiin työvoiman tarve ja määräkin oli tiedossa. Kun suunnilleen sama porukka, joka on ollut metsässä, hoitaa myös rehun korjuuta, saadaan kalustolle tutut kuljettajat. Mukana ketjussa ovat Einon isä ja kaksi vanhempaa veljeä. Yksi kuljettaja on Samuelin veli.

– Konkareita emme vielä nurmen kanssa ole, mutta perusasiat ovat tiedossa ja sen tiedon perusteella olemme nöyrästi liikkeellä, mitä yleisesti on saatavilla. Ja jos perusasiat ovat kunnossa, pitäisi lopputuloksenkin olla hyvä. Periaatteena on ollutkin, että pyritään täyttämään isännän toiveet mahdollisimman tarkkaan ja tekemään rehun korjuu siten tilan ehdoilla, Eino jatkaa.

Asiakkaana MTT:n Maaningan tutkimusasema

Maaningan tutkimusasemalla on uusi navetta. Kalusto rehunkorjuuseen on kuitenkin jo vanhaa eikä rahoitusta sellaisen hankintaa saa helposti. Työvoimaa korjuukaudella on myös koko ketjuun niukasti ja viime vuonnakin käytössä oli MTT:n oman tarkkuussilppuriketjun lisäksi urakoitsijan kalusto. Silloin koerehut säilöttiin paaleihin, jotta eri laadut pystyttiin pitämään paremmin erillään, kertoo tutkija Elina Juutinen MTT:n Maaningan yksiköstä.

– Meille urakoitsijan käyttö rehunkorjuussa on suuri helpotus, kun vuotuinen kustannus on helpommin budjetoitavissa. Lisäksi urakoitsijan konekanta on uudempi, joten konerikkojen määrä voidaan sitä kautta minimoida. Rehu korjataan hehtaaritaksalla ja hinta on kokonaisuus niitosta siiloon tampattuna, Elina kertoo.

Eino jatkaa, että asiakkaan tehtävä on peittää siilot ja painottaa ne omien kriteeriensä mukaan. Rehunkorjuussa käytettävä säilöntäaine on myös talosta. Näin ei ainakaan voi sanoa, että urakoitsija säästää säilöntäaineessa ja happopohjaista säilöntäainetta laitetaankin viisi litraa tonnille, Eino nauraa.
– Tämä on kauimmaisin asiakkaamme ja matkaa tulee vajaa 100 kilometriä, Samuel kertoo. Kun kalusto laitetaan tien päälle, olisi mahdollisuus toki käydä kauempanakin

Laatua seurataan

Jokainen kuljettaja pitää omaa kuormakirjaa ajetuista kuormista. Tutkimusasemalla kuormat punnitaan ja säilöntäaineen annostelua on helppo seurata jälkikäteen heti kun kuorma on talouskeskuksessa. Analysoitavat rehunäytteet otetaan joka kuormasta. Sen tekee tutkimusaseman henkilökunta. Koetilan rehunkorjuusta saatuja tuloksia pystymme hyödyntämään myös muilla tiloilla, joilla ei niin tarkkaa seurantaa ole.
– Täällä ei ainakaan jää epäselväksi, millaista rehua korjaamme ja palaute tulee lähes välittömästi, Eino nauraa.

Edellisenä päivänä niitetty

Esikuivatusaikana käytetään vuorokautta ja edellisenä päivänä oli niitetty noin 50 hehtaaria toisen sadon nurmea nurin. Ajokaksikon Kvernelandin etutakaniittokoneyhdistelmä on hankittu uutena ja siinä voimakoneena on New Hollandin uusi T7.250 SCR-moottorilla ja portaattomalla vaihteistolla. Niittoyksikkönä on edessä Kverneland Taarupin 3,2-metriset 3632 FT ja takana 3132 niittokoneet murskaimella. Maksimi työleveys yhdistelmällä on siis reilu 6 metriä.

– Tähän mennessä tuolla niittoyksiköllä ei ole ollut erityinen kiire, jotta ehtisi silppurin edellä niittämään, Eino kertoo. Yhdistelmällä saadaan nurmea nurin noin 6–8 hehtaaria tunnissa. Lohkokoko on tällä alueella kuitenkin pääsääntöisesti sen verran pieni, jotta kulmissa menee ajosilppurin kanssa enemmän aikaa ja niittoyksikkö ehtii edellä, Samuel jatkaa.
Karhottimena Ajokaksikolla on Kverneland Taarupin 4-roottorinen 15-metrinen, joka seuraa pellon pintaa Einon mielestä paremmin kuin 2-roottorinen, jossa on suuremmat kehät.
– 15-metrisellä karhottimella saadaan jo kerralla riittävän leveältä kerättyä rehut, jotta työ etenee perävaunujen kanssa pellolla kätevästi, eikä ajonopeus nouse liian suureksi. Lisäksi pienempi roottorinen karhotin tekee paremmin ajosilppurille soveltuvan karhon, joka ei ole niin ”köynnöksellä” kuin suurempiroottorisella ajettu, Eino kertoo.

– Fliegelin puskuperävaunut ovat aliurakointina isältäni. Niillä ajetaan haketta lämpölaitoksiin Vesannolla, joilla pidetään lämpimänä taajaman rakennuksia, joten käyttöä perävaunuille on ympäri vuoden. Haketta lämpölaitoksiin ajetaan noin 15 000 kuutiota vuodessa.
­– Meille on rehunajoon valmistumassa myös kuorma-auton alustalle rakennettu rehukontti, joka ei vielä ole valmis. Runkona on 8*8 Mersu ja alla ovat isot vyörenkaat. Päälle asennetaan Fliegelin puskukontti. Kuorma-autolla pystyttäisiin hieman lisäämään kuljetustehokkuutta vielä traktoriin verrattuna ja onhan tämä aika mielenkiintoinen projekti lähteä kehittämään kuorma-autoa peltoajoon. Sille voisi olla käyttöä muillakin urakoitsijoilla, jos saamme projektin onnistumaan toivotulla tavalla. Eino kertoo.

LH-Osa kalustomyyjänä Ajokaksikolle

– Kun olimme kyselemässä ja hankkimassa kalustoa rehunkorjuuseen, meitä ei oikein mielestämme otettu tosissaan, Eino Ja Samuel nauravat jälkeenpäin. Työpaikkaahan me vain oltiin ostamassa. Pankkiakin piti vaihtaa naapurikuntaan ennen kuin saimme rahoituksen näille koneille, pojat jatkavat. LH-Osassa ymmärrettiin hetimiten, että olimme tosissamme.

Agritekin jälleenmyyjä LH-Osa Oy ja etenkin Raimo Niiranen on hoitanut rehuketjutoimitukset Ajokaksikolle. Ketjuun on toimitettu yksi uusi traktori, ajosilppuri, niittokoneet ja karhotin. Myös käytössä oleva Fliegelin puskuvaunu on Niirasen käytettynä Einon isän yritykselle aiemmin järjestämä. Hankinta tehtiin myös silmälläpitäen rehunkorjuuta.
– Niirasen Raimo on hoitanut hommansa hyvin, kehuvat Eino ja Samuel.
Kaivukone, joka on siilolla tamppaamassa, on hankittu jo aiemmin. Sen käyttö siilolla on perusteltua, kun tasaista jälkeä saadaan nopeasti. Kaivukoneen 16 tonnin työpaino riittää myös tiivistykseen, mutta kaikki rehukuormat ajetaan vielä lisäksi siilon yli, jolloin tiivistys tehostuu ja mittaustuloksissakin on oltu MTT: n puolesta kuutiopainoihin erittäin tyytyväisiä. Ja kertoohan kasan tiiviydestäkin jotain kun kaikki kuormat pystytään ajamaan siilon yli eivätkä traktorit uppoa rehumassaan.

Tälle kaudella on korjuuta noin 500 hehtaaria, mutta parisataa hehtaaria on tavoitteena ainakin saada lisää. Kun tämän kauden saimme tehdä rehua hieman rauhallisempaan tahtiin, voidaan tahtia myöhemmin kiristääkin. Pyritään saamaan ensin laatu kohdalleen ja kiristetään sitten tahtia.
Kun Maaningan koeasemalla tehdään kolme satoa, ajoittuu toinen sadonkorjuu aiemmaksi kuin muualla, kun niissä korjuukertoja on kaksi.

Katso video HD-laatuisena osoitteessa:
http://www.youtube.com/watch?v=XzE2H2k-hh8

Lue seuraavaksi