Nousun hedelmät jäivät koneyrityksiltä saamatta

Seppo Pentti

Viime vuosi oli talouden nousukauden paras vuosi, mutta se ei näy Koneyrittäjien tuloksissa.  Maarakennusalan koneyritysten tulos parani hieman edellisvuodesta, mutta puunkorjuuyritysten tulos jatkoi alamäkeään. Keskimääräisen maarakennusalan koneyrityksen palkkakorjattu liiketulos oli 2,4 prosenttia ja puunkorjuuyrityksen 0,9 prosenttia. 

- Tulostaso on uskomattoman alhainen, varsinkin kun ottaa huomioon, että teimme viime vuonna ylivoimaisen hakkuuennätyksen Suomessa ja muutenkin talouden veto oli vahva. Markkinoiden rakenne kuristaa koneyritysten voittomarginaalit aivan liian pieniksi. Pienille alihankintaa tekeville yrityksille jäi noususta käteen vain työnteon ilo, toteaa Koneyrittäjien varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. Liittokokouksessa 19.-20. lokakuuta Tampereella näitä lukuja ja syitä niihin pohditaan.

Kuvassa vasemmalta Koneyrittäjien liiton toimitusjohtaja Matti Peltola, Pirkanmaan Koneyrittäjien puheenjohtaja Markku Miikkulainen, Koneyrittäjien liiton varapuheenjohtaja Simo Jaakkola ja Koneyrittäjien puheenjohtaja Markku Suominen. 

Koneyrittäjät teettää vuosittain koneyritysten kannattavuusselvityksen sekä kartoittaa yritysten ajankohtaista tilannetta kaksi kertaa vuodessa markkinatilannekyselyllä. Kesällä tehty kannattavuusselvitys kattoi viime vuodelta 522 koneyrityksen tilinpäätöstiedot ja markkinatilannekyselyyn syys-lokakuun vaihteessa vastasi 259 koneyritystä.

Keskimääräisen puunkorjuuyrityksen liikevaihto oli viime vuonna 660 000 euroa ja maarakennuksessa 515 000 euroa. Puunkorjuussa liikevaihto on nyt samalla tasolla kuin 2012. Liikevaihdot laskivat 2012–2015, mutta nyt ne ovat nousseet kolmatta vuotta. Liiketulostaso on liikevaihdon kasvusta huolimatta alentunut. Maarakennusalan koneyritysten liikevaihto on ollut selvässä nousussa jo neljättä vuotta ja samalla myös tulostaso on parantunut.

Puunkorjuu-urakoinnin yksikköhinnat ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2012 lähtien. Parin viimeksi kuluneen vuoden aikana kustannukset ovat kääntyneet kasvuun talouden yleisen vireen sekä myös lisääntyneiden hakkuiden takia. 

-Hintojen ja kustannusten välinen ero on kasvanut. Vuoden 2018 ennätyshakkuut vaativat koneyrityksiltä ja koneenkuljettajilta paljon venymistä, ja venyminen maksaa esim. ylityötunteina. Valitettavasti urakoinnin hinnat eivät venyneet vastaavasti. Lisäksi etenkin suuret metsäteollisuusyritykset haluavat yhä monipuolisempaa urakointipalvelua maksamatta siitä kuitenkaan yhtään aiempaa enemmän. Lisäpalveluiden tarjoaminen ilman, että niistä maksetaan, aiheuttaa korjuuyrityksille kustannuksia. Samalla se vie resursseja hakkuutyöltä, joka on se, mistä maksetaan. Tulos on nähtävissä tilinpäätöksistä, sanoo Jaakkola.

Puunkorjuussa käänne alaspäin, maarakennus ennallaan

Koneyrittäjien markkinatilannekyselyn mukaan puunkorjuussa on tapahtunut selkeä käänne tänä syksynä. Noin 40 prosenttia puunkorjuuyrityksistä ilmoittaa puunkorjuupalveluiden kysynnän vähentyneen jo alkuvuonna 2019. Kysynnän alaneminen näyttää jatkuvan vuoden loppua kohden. 60 prosenttia koneyrityksistä ilmoitti, että asiakkaat ovat rajoittaneet hakkuita loppuvuonna.  Puuta korjataan vajaateholla, alle 80 prosentin tasolla täystyöllisyydestä. Iso osa yrityksistä kertoi myös totaalisista korjuun seisokeista. Yli kolmen viikon korjuutauko on odotettavissa 2/3 yrityksistä. Samalla kannattavuus heikkenee edelleen. Maarakennuksessa ei ole havaittavissa samanlaista käännettä kuin puunkorjuussa. Maarakentajat ilmoittavat kysynnän pysyvän ennallaan loppuvuonna.

Nopea käänne huonompaan on yllättänyt monet puunkorjuuyrittäjät. Kysyimme avoimella kysymyksellä, mikä on markkinoilla yllättänyt tänä vuonna. Yleisimmin on yllättänyt puunkorjuupalveluiden kysynnän nopea heikkeneminen ja paluu tempoilevaan puunkorjuurytmiin.

Työvoiman riittävyys 

Koneyrityksissä on työvoiman riittävyys parantunut puunkorjuussa ja heikentynyt maarakennuksessa. Noin puolella maarakennus ja puunkorjuualojen koneyrityksistä työvoimaa on sopivasti. Ajoittaisesta taikka merkittävästä työvoimavajauksesta kertoi puolet maarakennusyrityksistä. Puunkorjuussa lähinnä ajoittaista kuljettajavajausta on noin 30 prosentilla vastaajista. Joka kuudes puunkorjuuyritys ilmoittaa heillä olevan liikaa työvoimaa, viime vuonna juuri kukaan ei sanonut näin. Nyt kukaan maarakentaja ei sanonut näin.

Erään yrittäjän vapaa sana -vastaus markkinatilannekyselyssä syyskuussa kiteyttää puunkorjuualan tilannetta varsin osuvasti: ”Ensimmäiset 3kk (talvikuukaudet) paahdettiin täysillä, joskin erittäin työläillä työmailla. Sen jälkeen jarruteltiin kelirikkokauteen, jonka jälkeen korjuu ei ole oikeastaan enää uudestaan käynnistynyt täysillä. Vaikea syksy tiedossa. ” Toinen lainaus: ” Työtä ollut mutta kannattavuutta ei.”