Uutiset
Naarva EF28 – energiaa syöttävällä kouralla
Kiintonen on käynyt metsäkoulun Kurussa vuosituhannen vaihteessa ja kuusi vuotta vieraalle työskenneltyään lähti yrittäjäksi Biowatille, millä tiellä on edelleen. Alkuun hän urakoi Nisulan 280 E+ -energiakouralla varustetulla ajokoneella. ”Tuo on toimiva systeemi vain tien- ja pellonreunojen hakkuissa, metsässä sermi ja pankot ovat tiellä ja koura turhan kaukana takana ajouria tehtäessä”, sanoo Kiintonen.
Puolen vuoden kokemusten jälkeen alustakoneeksi tuli moto ProSilva 810, joka viime keväänä vaihtui nuorempaan vastaavan malliseen koneeseen. Hakkuupäänä on edelleen sama Nisulan koura, jolle tunteja on kertynyt jo noin 10 000.
”ProSilvan koneet ovat perusyksinkertaisia, mikä tarkoittaa myös yksinkertaista huollettavuutta. Myös vetosysteemi, joka on toteutettu kaikilla pyörillä olevilla napamoottorilla, on yksinkertainen ja veto tapahtuu aina joka pyörällä. Merkin selvänä etuna minulle on myös, että koneet valmistetaan täällä Ruovedellä, joten kaikki asiointi tapahtuu helposti tuttujen kesken.”
Nisulan koura on yllättävänkin kevyt, vaikka on aivan ammattikäyttöön tarkoitettu malli. Tätä auttaa yksinkertainen rakenne. ”Nisulalaisella saa puut hyvin tarkasti ilman, että viereiset puut kolhiutuisivat ja giljotiinikatkaisulla se ei ole arka kiville. Tuo on parhaimmillaan alle 15 metriä pitkän ja 20 senttiä vahvan puun harvennuksessa, josta kaikki menee energiapuuksi. Olemme kyllä joskus tehneet myös kuitua tällä, mutta se menee hieman konstailun puolelle.”
Yhdistelmäkorjuuseen EF28
Kysyntää yhdistelmähakkuille kertyi siihen tahtiin, että syksyllä 2010 Kiintonen hankki toisen hakkuukoneen, tuttua ProSilva 810 -mallia. Sen mukana tuli Kesla 20 -hakkuukoura, joka on varustettu joukkokäsittelyohjelmalla. ”Sahaketjulla katkaiseva koura on hyvä, kun rungolla on reilummin läpimittaa, mutta puskissa ja pienen puun kanssa se ei toimi – ketjut tylsyvät ja joutuvat kateisiin. Tuo Keslan koura on minulla edelleen varalla, jos tulee tarvetta tehdä sahakatkaisulla olevalla kouralla hakkuuta.”
Niinpä Kiintosen hankintalistalle tuli giljotiinikatkaiseva syöttävä energiakoura. ”Paria mallia tuli koeajettua ja niiden kokemusten pohjalta valinta osui Naarvan EF28:aan. Sen joukkokäsittelyominaisuudet vakuuttivat heti. Käpälät menevät laajalta alueelta ja keräävät hyvin, mikä on oleellista tässä hommassa. Sahakouraan verrattuna tämä syöttää paremmin nippuja ja joukkokäsittely on toimivaa, joten pienen puun tekeminen tällä käy hyvin.”
”Naarvan syöttävä koura sopii järeämpään metsään kuin Nisulan koura. Syötön etu tulee esiin, kun puu on pitkää”, lausuu Kiintonen.
Energiapuu giljotiinilla
Giljotiinikatkaisu on Kiintosen mukaan aivan ehdoton energiapuun teossa. ”Onhan saha tietysti hieman nopeampi, mutta aikasäästö menee ketjujen teroituksiin ja vaihtoihin – mieluummin sen ajan istuu koneen penkillä puun katkeamista odotellen”, vertaa Kiintonen. ”Tukin eikä kuulemma hiomokuusikuidunkaan tekoon giljotiinikatkaistu puu ei kelpaa, mutta käytännössä tämä ei näillä leimikoilla ole ongelma.”
”Tässä Naarvan mallissa terä tylsyy vähemmän kuin tuossa Nisulan kourassa, koska leikkaustekniikka on erilainen ja Naarvassa terä on paremmin suojassa kivikosketuksilta. Jos nisulalaiseen on terän joutunut vaihtamaan noin 500-800 tunnin välein, tähän Naarvan kouraan terän vaihto tulee eteen varmaan jossakin tuhannen tunnin vaiheilla”, arvioi Kiintonen. ”Giljotiiniterän teroitukseen riittää rälläkällä pyyhkäisy kahden–kolmen viikon välein.”
Naarva EF28 painaa 700 kg, joten se vaatii peruskoneelta vakautta, käytännössä riittävää painoa. Riittäväksi Kiintonen tietää 12 tonnin moton, mutta koura käy myös 10-15 tonnin kaivukoneeseen. Kiintosen ProSilvan renkaat ovat 700 mm leveät ja niissä on suolavesitäyttö. ”Kouran painon lisäksi pitää pystyä kannattelemaan myös sillä tehtävät puut, mikä vaatii vastapainoa.”
Toimiva joukkokäsittely
Syöttö kuljettaa yllättävänkin hyvin nippuja, mutta toki mutkainen puu toppaa. Naarvan ratkaisu on asentaa syöttömoottorit rullien etupuolelle, jolloin rullat ovat lähellä kouran pohjaa. Rullat on suuntaisnivelöity, jolloin rullien asento pysyy hyvänä nipun tai rungon koosta riippumatta.
Syöttävän kouran hyviin ominaisuuksiin kuuluu runkojen osittainen kuoriminen, mikä nopeuttaa puun kuivumista. ”Käytännön kokemuksia nyt ei tästä vielä ole kertoa, koska tämä on käytössä vasta ensimmäistä kautta, mutta odotukset ovat korkealla myös sen suhteen.”
Käpälät ovat kiinni alarungossa, minkä ansiosta puut pysyvät hyvin pystyssä. ”Neljä–viisi kymmensenttistä puuta pysyvät kerätessä hyvin kourassa. Käpälien sylinterien pienuutta on monikin ihmetellyt, mutta sijainti on hyvä eikä siksi vaadi enempää voimaa”, tietää Kiintonen.
Mittaus punniten
Mittalaite Naarvan kourassa mittaa vain pituutta, joten siitä ei saada konemittaa puulle. Näin ollen myös kuitupuu menee vaakamittauksella. ”Kyllä isäntiä mietityttää vaakamittaus, koska se on vielä monille varsin tuntematon mittaustapa. Usein isännille saakin esittellä taulukoita, joiden mukaan mittaus tapahtuu. Asia on kuitenkin selkeä eikä mittaustavasta aiheudu ongelmia. Vallankin pienellä kuitupuulla tämä saattaa olla tarkempikin mittaustapa kuin kuutioihin perustuva mittaus.”
Yli puolella leimikoista on kuidun tekoa, joskin nyt kuluva kesä on mennyt energiapuun teon tiimoilla. ”Monesti olisi järkevintä tehdä pelkkää energiapuuta, jolloin sen kertymä on hyvä eikä puutavaralajeja tarvitse erotella. Yhdistelmähakkuu tulee järkeväksi vaihtoehdoksi, kun jotakin puutavaralajia tulee yli 30 kuutiota hehtaarilta”, neuvoo Kiintonen.
”Noin 25-vuotiaasta metsästä saadaan energiapuuta helposti 60-80 kuutiomeriä, kun perinteisellä kuituhakkuumenetelmällä saanto on samasta metsästä 15-20 kuutiota. Energiapuukorjuussa jää myös viimeinen raivauskerta pois ja energiapuukorjuuseen tähtäävässä taimikonhoitoraivauksessa tiheydeksi voidaan jättää 4000 runkoa hehtaarille normaalin 2000:n sijaan. Raivaussaha on silti aina tärkeä kone”, muistuttaa Kiintonen.
Juha Kuusjärvi
Lue seuraavaksi
