Uutiset

Yleinen

Metsäkoneen teloja Kainuusta – Finnraiva Oy

Kuhmolainen Finnraiva aloitti muutama vuosi sitten metsäkonekäyttöön tarkoitettujen telojen valmistuksen. Yrityksen vetäjä Matti Malinen sai ensikosketuksensa savottahommiin jo pienenä poikana. Oikean metsäkoneen puikkoihin hän pääsi mopoikäisenä. Nykyisin Finnraiva soveltaa Matin työkokemuksia tuotteisiinsa.

Kuhmolainen Finnraiva Oy on aloittanut metsäkoneisiin tarkoitettujen telojen valmistuksen. Perustana on maarakennuksesta tutun puskukoneen telalappu. Lapun leveys on yksi metri.

Finnraiva Oy:n valmistamien telojen perustana ovat puskukoneen telalaput. Ne ovat tuontitavaraa Keski-Euroopasta. Muut teräsosat Finnraiva ostaa hitsausvalmiina leikkeenä kotimaasta. Ne ovat pääosin kulutus- ja jousiterästä. Näistä lähtökohdista syntyvät metsäkonekäyttöön tarkoitetut telat, lähinnä ajokoneisiin. Telakokoonpano on Finnraivan omaa suunnittelua ja kaikki telasetit tehdään konekohtaisesti asiakkaan kone ja mielipiteet huomioiden. Nykyinen ympärivuotinen metsän harvennus edellyttää teloilta parempaa kantokykyä myös sulan maan aikana. Sitä Finnraivan uusilla teloilla on nyt tarjolla. Lisäksi lumiolosuhteissa ne eivät uppoa maahan asti, vaan tallaavat lumen alleen tehden urasta ladun kaltaisen tasaisen väylän. Huomionarvoista on myös se, että telojen ja renkaiden väliin ei keräänny lunta ja loskaa, vaikka telat ovat löysällä. Se on mahdollista siksi, että joka lapulla on telan sisäpuolella oma kielimäinen liukuesteensä pitämässä sitä renkaalla sivusuunnassa.

Suorat laput

Finnraivan uudet telat eivät putoa helposti pois renkaiden päältä. Siitä pitävät huolen jokaisessa lapussa olevat sivuohjaimet. Telojen ei tarvitse näin myöskään olla turhan kireällä, sillä jokaisessa telaraudassa on sisäpuolelle hitsattu liukueste renkaiden sutimisen esteeksi. Rakenne purkaa hyvin renkaan ulkopinnoille kertyneen lumen. Renkaiden ja telalappujen väliin ei lunta näin juurikaan kerry.

Metsäkonealalla käydään alituista keskustelua telojen muodosta. Malisen kokemusten ja kokeilujen perusteella suorilla lapuilla saavutetaan muutamia etuja päistään taivutettuihin verrattuna. Ne eivät juurikaan luista lumessa taivutettuja lappuja enempää. Yksi todellinenkin etu on jo havaittu käytössä, suorat telat purkavat taivutettuja paremmin pois telojen sisälle kertyneen lumen. Telojen sivuttaispidon parantamiseksi hitsataan jokaiseen telalappuun vähintään yksi liukueste sivuttaispidon parantamiseksi. Etenemiseen ei niillä Malisen mukaan ole vaikutusta.
Käytettävien puskukoneen telalappujen leveys on toistaiseksi yksi metri. Lappu on sivuprofiililtaan yksinkertainen, mutta tukeva. Lapussa on koko leveyden mittainen matala pystylaippa. Se tukevoittaa lapun rakennetta oleellisesti sekä parantaa vetopitoa. Finnraiva valmistaa hankituista teräsleikkeistä tarvittavat ketju- ja sivuttaistukiosat. Lopuksi laput ja muut osat hitsataan yhdeksi kokonaiseksi telaksi. Valmistus tapahtuu aina konekohtaisesti. Finnraiva työllistää tänä päivänä tilanteesta riippuen 2–3 henkeä.

Puskukoneen suoraa telalappua käytetään aihiona. Sen päihin hitsataan sivuohjaimet telan päällä pysymisen varmistamiseksi. Puskukoneen lappu antaa hyvän vetopidon maastossa. Sivuttaispitoa varten jokaiseen telarautaan hitsataan vähintään yksi liukuestepala. Etenemistä ne eivät haittaa.

Ideoita pullollaan

Matti Malinen innostui konehommista jo pienenä poikana. Nuorena miehenä aika kului puunkorjuuhommissa kotiseudulla Kainuun savotoilla. Nyttemmin hän on keskittynyt koneenrakennukseen.

Ajamisen into ja ilo valtasi Matti Malisen jo nuorena miehenä. Tunne on tuttu varmasti monelle konemiehelle. Matti vietti paljon aikaa Kainuun mailla Metsähallituksen hakkuilla jo teini-ikäisenä puunajohommissa. Hän pääsi aidon ajokoneen ohjaimiin ensimmäistä kertaa 16-vuotiaana, eikä sen jälkeen hevin puikoista irrottanut.
”Olin tuttavan kuskina ja ajoin lähes yötä päivää. Armeijan aikanakin kulutin kaikki lomat koneen ohjaamossa. Jossain vaiheessa meno yltyi niin vilkkaaksi, että yötkin vietettiin asuntovaunussa työmaiden läheisyydessä. Äiti kuitenkin pyysi nuorta miestä välillä käymään kotipuolessakin”, naurahtaa Malinen. Koneiden kanssa touhutessaan hän innostui suorittamaan teknisen koulun. Sieltä saadun opin myötä Finnraivan kaikki suunnitelmat ja tuotteet dokumentoidaan aina huolellisesti. Metsässä vietetyt lukemattomat tunnit ja kokemukset kiteytyvät nyt erilaisiksi ideoiksi.
”Maailma ei todellakaan ole vielä valmis”, sanoo Malinen. 1980-luvulla hän teki ahkerasti erilaisten työkoneiden, traktoreiden ja kuorma-autojen korjausta Kuhmossa. Reilut parikymmentä vuotta sitten perustettu Finnraiva keskittyi kone- ja muuhun laiterakennuksen. Siihenkin Matilla oli ja on edelleen intohimo teini-iän ajoinnon tavoin. Monenmoista tuotetta on Kuhmon pajalta vuosien saatossa syntynyt. Kookkaimpana esimerkkinä mainittakoon koneenkuljetuksiin tarkoitetut lavettivaunut, joita yritys on valmistanut jo yli 200 kappaletta. Vaunut rakennettiin pitkälti tilaajan toiveiden mukaisesti ja myynti tapahtui suoraan Kuhmosta. Sittemmin lavettivaunujen valmistus on hiipunut ulkomaisten merkkien puristuksessa.
”Yhtenäkin runsaslumisena talvena meinasi rauta loppua Kainuusta, kun teimme suuret määrät kelkkavetoisia latuhöyliä ympäri Suomen”, kehaisee Matti. Hänet tunnetaan myös raivausveitsen kehittäjänä ja markkinoijana. Monet ovat varmasti nähneet Matin erilaisilla messuilla esittelemässä yksinkertaista, varrella varustettua veistä raivauskäyttöön. Matti kehitti sen ulkopuoliselta henkilöltä saadun idean innoittamana jo 1990-luvun alussa, ja nyt näitä lihaskäyttöisiä raivaustyökaluja on myyty jo lähes 100 000 kappaletta, myös vientiin jonkin verran. Tuote on edelleen yrityksen tuotevalikoimassa. Vuosien saatossa ehkä erikoisin toteutus on ollut Ponssen metsäkone, johon asennettiin dumpperin lava.

Hyviä kokemuksia käytössä
Kuhmon alueella metsäkoneurakointia tekevä T:mi Konetyö Karppinen otti käyttöön Finnraivan uudet telat viime kesän loppupuolella.
”Kokemukset tuolloin sulan maan ajosta ovat pelkästään positiiviset”, sanoo Konetyö Karppisen Aki Karppinen. ”Meillä on paljon kallio- ja kivikkoisia rinteitä. Niissä tuntui usein, että vetopito on ääretöntä, samoin sivuttaispito. Tällaista en ole kokenut perinteisillä teloilla. Suolla ajettaessakin oli merkille pantavaa hyvä kantokyky sekä myös pito.”
Takana on nyt reilu tuhannen tunnin rupeama näillä uusilla teloilla. Talvi on koitellut Kainuuta kovalla kädellä (etelän miehen luulo). Lunta sanoi Karppinen maastossa olevan parhaimmillaan 70 senttiä. Nyt onkin jo päästy kokeilemaan näitä uusia teloja lähes kaikissa vastaantulevissa olosuhteissa ja lumissa.
”Syvässä lumessa ne eivät todellakaan uppoa maahan asti, vaan tela sulloo alleen tiiviin tasaisen ”ladun”. Myöskään telojen sisään ei pakkaudu haittaavaa sohjoa tai lumipaakkuja”, toteaa Karppinen. Telan suora muoto purkaa hänen mukaansa tavaran ulos renkaiden ja telan välistä. Näin telat eivät veny, eikä niitä tarvitse juurikaan kiristää.
Kaiken kaikkiaan Karppinen on erittäin tyytyväinen näihin uutuusteloihin:
”Hieman arvokkaampi hankintahinta ei haittaa, koska tarjolla on pidempää ja huolettomampaa käyttöä. Se on tullut jo nyt todetuksi. Ja kun telojen edustus on tässä lähellä, saamme nopeasti palvelua.” Finnraivan Malinen poikkeaakin usein juuri Konetyö Karppisen työmailla kuuntelemassa kokemuksia ja mahdollisia parannusehdotuksia.

Nyt keskitytään teloihin
Nyt nähtyjen telojen markkinointi on tällä hetkellä Finnraivan ykkösasia. Malinen kiertää ahkerasti keräämässä tietoa ja kokemuksia jo uusia teloja käyttäviltä asiakkailta. Tuotetta ja valmistusmenetelmiä kehitellään jatkuvasti. Telojen myynti tapahtuu suoraan Kuhmosta Finnraivan pajalta. Metsäkoneen telojen lisäksi Matilla on runsaasti ideoita takataskussa tulevaisuuden varalle. Niistä kuulemme varmasti jatkossa.

Finnraiva on valmistanut myös runsaasti koneenkuljetuslavetteja. Yksi sellainen nähtiin Kuhmon vierailun yhteydessä.

 

 

Lue seuraavaksi