Metsäkonedata vajaakäytössä

– hyötyjä saatavilla erityisesti liiketoiminnan johtamisessa

Suomessa toimivista metsäkoneyrittäjistä lähes kolmasosa ei pidä metsäkoneen keräämää dataa tärkeänä liiketoiminnassaan, selviää TTS Työtehoseuran toteuttamassa kyselyssä, joka on osa Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoimaa FOBIA-hanketta. Hankkeessa kehitetään Suomen, Ruotsin, Skotlannin ja Irlannin syrjäseuduilla toimivien metsäpalveluyritysten liiketoimintaosaamista.

Konedata tarkoittaa metsäkoneiden puunkorjuusta tuottamaa tietoa, joka käsittää esimerkiksi ajankäyttöä, puutavaran määrää ja laatua sekä olosuhteita ja sijaintia kuvaavia tietoja.

Konedatan hyödyntäminen vaihtelevaa

Kyselyn mukaan 70 % vastaajista piti konedataa vähintään jossain määrin tarpeellisena liiketoiminnalleen, kun taas 30 % ei pidä sitä lainkaan tärkeänä. Konedatan hyödyntämättä jättäminen saattaa kertoa ajan tai taitojen puutteesta, tai siitä että sopivia työvälineitä datan tulkitsemiseen ei ole saatavilla.

 ”Konedatasta saadaan arvokasta tietoa mm. puunkorjuun kustannuksista, mistä on hyötyä työn hinnoittelussa”, sanoo hankkeen koordinaattori, erityistutkija Paula Jylhä Luonnonvarakeskuksesta.

Kyselyn mukaan konedataa käytetään kuukausitasolla eniten neuvotteluihin puunkorjuun hinnoittelusta ja hinnoittelun tarkistuksiin. Viikoittain useat vastaajat hyödyntävät dataa koneen ylläpitoon ja kuljettajien ohjeistamiseen. Päivittäin dataa käytetään puunkorjuun suunnitteluun. Vähiten yrittäjillä oli käyttöä konedatalle budjetoinnissa.

”Konedataa käytetään vielä melko vähän yritysten talouden ja resurssien johtamiseen. Tähän tarkoitukseen on olemassa joukko toimivia sovellusohjelmia, joiden avulla pienetkin yritykset voisivat hakea parempaa kannattavuutta”, kertoo erikoisasiantuntija Arto Kettunen TTS Työtehoseurasta.

Irlannissa ja Skotlannissa kirittävää datan käytössä

Vastaava kysely toteutettiin myös Irlannin ja Skotlannin metsäkone- ja metsäpalveluyrittäjille. Kysely paljastaa konedatan olevan vain osan yrittäjistä ulottuvilla: 30–40 prosenttia vastanneista kokee, ettei heillä ole edes pääsyä konedataan. Tämä vaikuttanee myös siihen, ettei konedataa käytetä läheskään niin paljon kuin Suomessa ja Ruotsissa. Vastaajat Skotlannissa ja Irlannissa toivoivatkin paitsi pääsyä dataan, myös koulutusta sen käyttöönottoon. Tarpeeseen vastataan online-koulutusalustalla, jota FOBIA-hankkeessa kehitetään.

FOBIA on kolmivuotinen hanke, jonka 1,9 miljoonan euron rahoitus tulee EU Interreg Northern Periphery and Arctic –ohjelmasta. Hankkeessa ovat mukana Luken ja TTS:n lisäksi Riveria, Tietohippu Oy, Sveriges Lantbruksuniversitet SLU, SE Skogsentreprenörerna, Inverness College-UHI ja Waterford Institute of Technology. Lisäksi mukana on 11 liitännäispartneria, joihin kuuluvat esimerkiksi suurimmat metsäkonevalmistajat Ponsse, Komatsu Forest ja John Deere Forest sekä suomalaisista tahoista Koneyrittäjien liitto ja Metsäkeskus.