Mansikkakaupungista Agritekin ammattilaisasentajaksi

Savon ammatti- ja aikuisopistolla tammikuun 12. päivänä alkanut maatalouskoneasentajakurssi on järjestyksessään toinen opiskelijoille 2-vuotinen yhteistyökurssi. Viralliselta nimeltään koulutusjakso on nimeltään maatalousteknologian koulutusohjelma.

– Itse olen oikeastaan sekatyömies. Olin käynnistämässä tätä koulutusta ja olen täällä ohjaajana, Jouko kertoo. Opettaja on kuitenkin hieman kuin perimätiedon kerääjä: Joka kurssilta saa myös itse uutta tietoa, jota kerrytetään ja opetetaan seuraaville kursseille.

Ammattilaiseksi Suonenjoella

Koulutuskuntayhtymän ylläpitämällä Savon ammatti- ja aikuisopistolla Maatalousalalla on tarjolla kolmivuotinen maatalousalan perustutkinto, jossa suuntautumisvaihtoehtona on Maatalousteknologian koulutusohjelma.

Suonenjoella koulutetaan myös sopimushuoltajia 2-vuotisella kurssilla. Suonenjoella tavoitteena on kouluttaa ammattitaitoisia, uuden tekniikan taitavia Case IH- ja New Holland -huoltoasentajia. Koulutettavat on haettu Agritekin jälleenmyyjien ja sopimushuoltajien kautta eripuolelta Suomea. Tammikuussa kurssin aloitti 12 opiskelijaa ja koulutus tapahtuu jaksoittain lähiopiskeluna ja työssä oppimalla. Opiskelijat käyvät kursseilla Suonenjoella 4–5 päivää/kk ja muun ajan he ovat työssä oppimassa huoltokorjaamolla.

– Konekoulutuksella Suonenjoella on pitkä historia. Tulin tänne opettajaksi 1980-luvun alussa ja silloin täällä oli melko yksipuolinen kalusto, Jouko kertoo.
– Aloin pitämään säännöllisesti yhteyttä maahantuojiin ja yhteistyötä tehtiin esimerkiksi silloisen Hankkijan kanssa, jossa Santalahden Jussi oli töissä. Muidenkin organisaatioiden kanssa yhteistyötä kehitettiin, mutta Agritekin kanssa yhteistyö alkoi kuitenkin lopulta tiivistyä. Kun koululle hankittiin uudempaa kalustoa, Agritekin kanssa päästiin luontevaan kanssakäymiseen 2000 -luvun alussa. Jussi aloitti työt sitten Agritekillä, ja lopulta Jussin kanssa pohdittiin myös yhteistä ruuvarikoulutusta, Jouko muistelee.

– Agritekillä ei ollut aiemmin omaa koulutusta eikä omaa koulutuspistettä. Tarve kuitenkin oli ja Jussin kanssa sellaista päädyttiin puuhaamaan. Yhteistyö eteni kuitenkin vaiheittain. Ensin järjestettiin Agritekin asentajille täydennyskoulutusta ja sitten vasta aloitettiin tätä uutta täsmäkoulutusta nuorille, Jouko kertaa.

2006 uusi koulutus

Uuden sukupolven asentajien koulutus alkoi 2006. Pula asentajista oli ilmeinen ja eikä asentajien kysyntä tulevaisuudessakaan vähene. Kun uusia malleja uudella tekniikalla tuodaan markkinoille, tarve koulutukseen on suuri. Ensimmäiseen ryhmään valittiin 10 kaveria, jotka aloittivat kaksivuotisen koulutuksen. He kaikki valmistuivat vuonna 2008 ja kaikki jatkavat alan töissä eli aloittivat Agritekin organisaatiossa sopimushuoltajina.

– Kun koulutamme nimenomaan yhteistyössä Agritekin kanssa tarkoittaa se, että täsmäkoulutuskohteet ovat pääasiassa kyseisen organisaation koneita. Perustekniikkahan laitteissa on pitkälti samanlaista merkistä riippumatta, Jouko pohtii.

Jouko jatkaa, että meillä on käytössä koko ajan uusimmat vianhakuohjelmat, joita traktorin ja muiden työlaitteiden huollossa tarvitaan. Myös uusimmat koneet kiertävät meidän kautta, jotta niiden huoltoa voidaan harjoitella. Agritekin puolelta tulee myös luennoitsijoita, huoltovastaavia, etenkin silloin, kun markkinoille on tulossa uusia malleja.

Perus maatalous­opetuksen linjat

Rinnan Agritekin kanssa olevan täsmäkoulutuksen kanssa koulutetaan myös Maatalousteknologian koulutusohjelmassa tulevia maatalousyrittäjiä, urakoitsijoita ja asentajia. Opetusta annetaan teoriatunneilla ja käytännössä. Pitää muistaa, että etukäteen lukkoon lyötyä ohjelmaa on vaikea tehdä, kun teorian ja käytännön ero on häilyvä. Kesken teoriatunnin kun otetaan rauta käteen tai tutkitaan sähkölaitteita ja katsotaan, miten ne toimivat.

– Käytännön töitä tehdään myös korjaamolla. Oppilaan korjattava traktori on oppilaan oma tai monesti myös jonkun isännän kone ja oppilas korjaa sen isännän ohjeiden mukaan. Opetuskäyttöön otetaan myös asiakkaiden koneita. Siinä oikeastaan taidot kehittyvätkin, kun jokaisella oppilaalla on oma kone, jonka korjauksesta hän vastaa, Jouko vakuuttaa.

– Oppilas käy keskusteluja isännän kanssa, miten työtä tehdään ja työkonetta oikein kunnostetaan. Mielenkiintoiseksi työn tekee se, että oppilas vastaa siitä, että kone tulee kuntoon. Ja jos korjattu kone sitten tulee takaisin, sama oppilas korjaa sen uudestaan. Jos oma kone tulee ”takaisin”, toiset oppilaat saattavat toki leikkisästi kysyä, että ”mittee mokasit?”. Epäonnistumisetkin kuitenkin kouluttavat onnistumisten lisäksi ja epäonnistumiset pitää osata korjata ja niistä pitää oppia. Varsinkin kun keskustellaan omasta projektista isännän kanssa, se on omiaan kasvattamaan motivaatiota koulutukseen ja koko ammattiin. – Näitä tilanteita harjoitellaan siis alusta saakka, Jouko muistuttaa.

Työharjoittelua

Maatalousalan koulutukset kestävät kokonaisuudessaan kolme vuotta, josta työssäoppimista on 20 opintoviikkoa. Opiskelijat saavat koulutusaikaan myös eu-viljelijän pätevyyden. Koulutuksen ensimmäisenä vuonna työssäoppimista on keväällä viisi viikkoa maatilan kevättöissä ja syksyllä sadonkorjuuaikaan neljä viikkoa. Toisena vuonna on korjaamoharjoittelua, joka tehdään alan traktorikorjaamoissa. Opiskelijat käyvät myös koneurakoitsijoiden töissä näkemässä urakoitsijan reaalielämää. Kun opiskelijat osaavat hoitaa hyvin hommansa, he saavat helposti myös työpaikan. Urakoitsijat kysyvät pätevää kaveria myös tekemään ylimääräisiä päiviä viikonloppuisin, mikä parantaa motivaatiota edelleen.

– Motivaatio ja asenne on näillä kavereilla kunnossa. Koko koulutushan tähtää oikeastaan ongelmaratkaisijaksi. Normaalit huollot ovat rutiinia, mutta kun joku menee rikki tai ei toimikaan kuten pitäisi, pitää miettiä hetki hiljaa, miten tämä homma ratkaistaan. Ongelmaratkaisutaitoihin panostamme, ja itse keksimiseen. Toki perustaidot tarjotaan, jotta aivan alusta ei tarvitse aloittaa, Jouko kuvailee.

– Jos vaikka vaihde ei menne päälle ja traktori pitää katkaista työn voi tehdä monella tapaa. Työ pitää toki tehdä turvallisesti, mutta työn pitää myös olla sujuvaa, Jouko muistuttaa.

Uutta ja ikääntynyttä kalustoa

Asentajan työkenttä on laaja, kun korjattavaksi tulee monenlaista kalustoa. Pitää osata laittaa sekä uutta että vanhaa. Ikääntyneempää kalustoa on paljon ja se saadaan monesti korjattua paikanpäällä vara­osalla. Vaikka vanhan laturin hiilet pitää vaihtaa ja siihen pitää tarjota valmiudet.

Diesel-korjausta harjoitellaan peruspumpuilla ja testaamalla suuttimia. Ajoitukset pitää osata säätää oikein ja tuntea, mistä pumpun ominaisuuksia säädetään.
Huollettavina on myös asiak­kaiden moottoreita, jotka aukaistaan. Moottori puretaan oppilaiden yhteisprojektina ja purkamisen jälkeen katsotaan asiakkaan kanssa, miten moottori kunnostetaan.

Kielitaitoa

Kielitaitoa tarvitaan asentajanakin, vaikka nopeasti voisi kuvitella, että suomella selviää. Case IH:n ja New Hollandin traktoreissa on käytössä englanti huoltokäsikirjoissa ja testereissä. Varaosakirjat ovat myös englanniksi. Huoltoasentajaksi kouluttautuva tarvitsee siis kohtalaista kielitaitoa englannista. Korjaamoenglanti kuuluu koulutukseen.

– Nykynuorille on luonnostaan jo hyvä englanti ja korjaamoenglannin oppii täällä kyllä nopeasti, Jouko kertoo.

Havaintovälineet käytössä

– Traktorin ohjaamoon ei luokan kanssa voi ahtautua, ja siksi opetuksessa käytetään mahdollisimman paljon muuten selkeitä havaintovälineitä.
Aito opetustilanne saadaan esimerkiksi ohjauspaneelilla, jolla ohjataan nostolaitteita ja voimansiirtoa. Käytössä on monissa traktoreissa samantyyppinen Boschin järjestelmä; ohjaimet ja toimilaitteet, jolla voidaan tutkia miten laitteet toimivat. Pöydällä olevista laitteista voidaan myös kätevästi katsoa, mikä vaikuttaa mihinkin.