Uutiset

Yleinen

Maan rakenne paremmaksi – vanhat neuvot avuksi

Lannoitepussista maahan levitetty ravinne ei vuosikausia läpäisevässä maassa pysy. Maan rakenteeseen voidaan kuitenkin vaikuttaa. Maan rakenteeseen voidaan vaikuttaa etenkin maata siirtämällä ja sekoittamalla eri maalajeja, jotta ravinteet sitoutuisivat paremmin maahan. Samalla voitaisiin parantaa maan vesitaloutta. Siihen on olemassa toimivaa kalustoa runsaasti eli maansiirtoperävaunuja ja kaivukoneita.

Kaikkialla Suomessa tämäkään menetelmä ei toimi, jos täydentävää maalajia ei ole lähellä saatavilla.

Kun paikkaan sidottua maanviljelyä aikoinaan aloiteltiin kaskiviljelyn jälkeen entistä kiinteämmin viljelyyn sopivilla alueilla, yhtenä haasteena oli maan viljavuuden ja rakenteen ylläpitäminen ja parantaminen. Vanhalla kansalla siihen oli menetelmiä, joista osa on vähitellen unohtunut.

Täsmäviljelyä hevoskaudella

Karjanlanta oli aikoinaan, ja on edelleen, merkittävä maan rakenteen ja viljavuuden parantaja. Toinen merkittävä tekijä, jolla etenkin paikallisesti parannettiin maan laatua, oli maan siirto paikasta toiseen. Siirtämällä maata paikasta toiseen parannettiin maan laatua alueittain, eli jo silloin harjoitettiin ”täsmäviljelyä”.

Täsmäviljelyn lähtökohta oli kuitenkin aikoinaan riittävän sadon tuottaminen viljeltävillä alueilla, jotta selvittiin hengissä talven yli ja seuraavaan sadonkorjuuseen, eikä runsaan ja tasalaatuisen sadon tuottaminen, jotta siitä myydessä saisi parempaa hintaa.

Sekoitetaan maalajeja

Aiemmin hevos- ja reki aikakautena ne ajat talvella, kun ei tehty metsätöitä, kuljetettiin maata paikasta toiseen. Muistoina noista ajoista on notkopaikoissa, pellon reunoissa ja metsissä savi, hiekka- ja ruoppaläpiä, joista turvetta tai muuta maata on kuljetettu edelleen savi- tai kivennäismaalle etenkin parantamaan töyryjen viljavuutta. Aikoinaan maan kuormaaminen ja levittäminen oli rankkaa ihmistyötä, kun reki täytettiin lapiolla ja levitettiin jälleen pellolle lapiolla. Reen veto eli maan kuljettaminen taas oli metsätöihin verrattavaa rankkaa työtä hevosille.

Olen aikoinaan kuullut pitkän ”oppimäärän” maan rakenteesta ja sekoittamisen positiivisista vaikutuksista. Aikoinaan Ahlmanin maamieskoulussa Tampereella tohtori Pekka Köpän luennot maan rakenteen parantamisesta eri maalajeja sekoittamalla ovat syöpyneet mieleen. Sekoittamisen yksityiskohtaiset vaikutukset olivat mielestäni jo unohtuneet, tai ne eivät aikoinaan ehkä oikein kiinnostaneetkaan. Maan sekoittamisen periaatteet pitäisi ehkä uudestaan kuitenkin palauttaa aktiivikäyttöön.

Koneet apuun

Kun käyttöön otetaan nykyaikaiset koneet, kaivukoneet ja traktorit maansiirtoperävaunuilla, samalla työntekijämäärällä saadaan muutamassa päivässä liikkumaan sama määrä maata kuin aikoinaan saatiin liikkumaan koko talvena. Tämä olisi mielestäni mielenkiintoinen vaihtoehto monelle urakoitsijalle ja kasvinviljelytilalle, jos mahdollisuus on maan siirtoon ja siitä olisi taloudellista hyötyä.

Maansiirtoperävaunujahan on tarjolla runsaasti maatiloilla ja maansiirtourakoitsijoiden kalustolla tavaraa saadaan liikkumaan todella sukkelasti. Urakoitsijoiden käyttö, nyt jäätyneen maan aikana, on kätevää. Työvoimaakin on saatuvilla kuljetukseen peltosesonkiajan ulkopuolella. Tällöin saadaan yhden tai useamman kaivukoneen kuormauskapasiteetti hyödynnettyä mahdollisimman hyvin.

Kuljetusmatkan kasvaessa tarvitaan enemmän perävaunuja, jotta kaivukoneen ei tarvitse odottaa. Perävaunun lastaus vie noin 15-tonnin kaivukoneelta noin kaksi minuuttia, kun kuormaan laitetaan 6–7 kuutiota maata. Kuljettaminen parin sadan metrin etäisyydellä, kippaus ja takaisin tulo vie aikaa noin myös noin kaksi minuuttia.

Jotta kaivukone saa pistellä koko ajan, pitää perävaunuja olla lenkillä vähintään kaksi kappaletta. Matkan pidetessä, pitää ottaa käyttöön lisää perävaunuja, jotta työ on joutuisaa.
Maan levitykseen pellolla on kalustoa tarjolla ja levitys onnistuu vaikka yleisperävaunulla, vaikka kippaavalla vaunulla kuljetus ja tyhjennys on nopea tehdä. Kippaavalla perävaunulla pitää olla kippauspaikka melko tasainen.

Moninkertainen hyöty

Kun painanteista otetaan useimmiten multavaa ja ravinteikasta maata pois ja kuljetetaan se korkeammalle töyrylle, tasataan pellon kasvuolosuhteita. Tällöin korjattava satokin on tasalaatuisempaa, kuin jos lohkolla olisi epätasaiset kasvuolosuhteet.

Laskeutusaltaista tai selkeytysaltaista puhutaan paljon vesistöjen kuormituksen vähentäjänä. Tästä esimerkkinä oli juttu viime keväältä 3/2009 Tuusulanjärven suojelusta, jossa siirrettiin 120 000 kuutiota maata. Yleensä multavaa maata on nimenomaan alueilla, jossa on myös laskeutusaltaalle sopiva paikka. Samalla kun tehdään laskeutusallas, saadaan myös siirrettävää maa-ainesta korkeammille työryille ja karkeammille, vettä läpäiseville maille.

Voidaan lyhykäisyydessään todeta, että samalla kun viedään ravinteikas maa vähäravinteiselle pellolle, parannetaan vähäravinteisen pellon ravinteiden- ja vedenpidätyskykyä. Ympäristöteko on siis tuplasti hyvä.

Altaista hyötyä

Altaille, joista otetaan useimmiten kevytmaalajinen ja ravinnerikas maa maanparannusaikeeksi on hyötykäyttöä laskeutusallaskäytön lisäksi. Niitä voidaan käyttää vesivarastona, josta voidaan ottaa tarvittavaa vettä pellon kasteluun tai allas voi olla virkistyskäytössä.

Unohtaa ei sovi myöskään eläinlajiston monipuolistamista, koska monet vesilinnut ja riistaeläimet viihtyvät vesistön läheisyydessä ja etenkin matalissa rantavesissä.
Mahdollista on rakentaa alueelle säännösten mukainen kosteikko, joidenka rakentaminen on ympäristöviranomaisten tavoitteena ja erityisessä suojeluksessa. Kannattaa ottaa yhteyttä viranomaisiin, josko siellä on hankkeisiin kiinnostusta.

Ravinteet omaan käyttöön

Jos maanomistaja pohtii ravinteiden kiertoa ja niiden hyödynnettävyyttä, joka laskuojan päässä ennen naapurin rajaa pitäisi olla laskeutus­allas. Tällöin ravinteet otetaan talteen ennen kuin ne pääsevät naapurin puolelle. Kun oja sitten laskee naapurin puolelle, ravinneomaisuus siirtyy hänelle. Omista ja yläjuoksulta tulevista ravinteista siis kannattaa pitää kiinni.

Lue myös artikkeli: ”Laskeutusallas, maanparannus ja pinnanmuotoilut samalla kertaa

Lue seuraavaksi