Lumiurakointiin toimiva kalusto

Keväällä, kun lunta oli vielä maassa, kävin katsomassa Hannun kalustoa Jyväskylässä. Silloin yksivuotinen talvihoitosopimus oli silloisen Jyväskylän maalaiskunnan kanssa lopuillaan. Nyt Hannun työn tilaajana on Jyväskylän kaupunki, Altek Aluetekniikka Liikelaitos.
– Työt jatkuvat kuntaliitoksista huolimatta lähes kuten ennenkin, Hannu kiittelee nyt talvihoitokauden alkaessa.

Hannulla on maatilatausta ja traktoreista ja ylipäätään tekniikasta Hannu on ollut kiinnostunut koko elämänsä.
– 7-vuotiaana aloittelin traktorilla ajoa ja siitä lähtien traktoreiden kanssa on tehty enemmän ja vähemmän töitä riippuen muusta työtilanteesta. Pientä laittoa ja perusparannusta teen ostettuihin laitteisiin lähes aina. Toisaalta jotkut laitteet kuten traktorin siipiaura, polanneterä ja hiekoitin on tehty kokonaan itse, Hannu kertoo.

– Sitä on joskus vaikea sanoa, että teenkö laitteita paremmin kuin varsinaiset valmistajat, mutta toisaalta jonkun pitää kokeilla jotain uutta itsekin, Hannu pohtii rakenteluaan.
– Olin aiemmin yrittäjäpohjainen, itsenäinen edustaja ja tein myyntityötä. Matkapäiviä ympäri Suomen kertyi paljon, mutta traktorityöt olivat koko ajan taustalla. Asiakkailla kiertäminen on palkitsevaa, mutta vanhemmiten sitä haluaa jo hieman päästä reissuhommista eroon.

10 vuotta kiinteistöpuolella

– Aikoinaan 2000-luvun alusta aloittelin lumityöt ja maansiirtourakoinnin ja oikeastaan silloin jo oli nähtävissä se, että kunnon traktorikalustolla voi tehdä töitä taajamaolosuhteissa tasavertaisesti ja monissa töissä jopa paremmin kuin kuorma-autokalustolla. Kun nopeus taajamissa kuitenkin on alle 50 km/h, on traktorilla yhtä nopea hoitaa urakat kuin kuorma-autolla, Hannu perustelee.

Kun traktori on riittävän raskas, saadaan sillä etua niin maansiirtoon kuin talvitöihin. Perävaunuun saadaan enemmän kuormaa, kun traktori painaa enemmän ja silloin saadaan kuutioita liikkeelle. Asiakas haluaa liikutettuja kuutioita.
– Kyllähän näissä Jyväskylän seudun mäissä tämänkin traktorin nopeus laskee, kun kuorma on täysi. Valitettavasti tällä ei kuitenkaan voida ottaa mäkeen ylimääräistä vauhtia kuten kuorma-autolla, Hannu pahoittelee.

Monta traktoriurakoitsijaa

– Meitä on puolenkymmentä traktoriurakoitsijaa Vaakakosken alueella talvikunnossapidossa, joista jokainen toimii itsenäisesti. Kadut ovat usein ahtaita paikkoja kuorma-autolle ja viimeistään risteyksiä siivotaan traktorilla. Vähemmällä kalustolla selviää, kun kadut aurataan kerralla traktorilla, Hannu kuvailee.

– Meillä on tunnin varoaika hälytyksestä. Oma-aloitteisesti töihin ei lähdetä vaan aina liikutaan hälytyksestä. Tämä vapauttaa urakoitsijan päätöksenteosta vain konkreettiseen työntekoon. Eipähän tarvitse turhaan laittaa kelloa yöllä soittamaan, jotta heräisi vain katsomaan onko lunta tullut vai ei, Hannu kiittelee.

Maansiirtoa sulan maan aikana

– Liikenneluvan hankin vuonna 2007, kun tarjottiin maansiirtotöitä. Maansiirtotyö sopiikin talvikunnossapitotöiden rinnalle hyvin, koska harvoin niitä tehdään samaan aikaan. Kuusi kuukautta vedin viime vuonna perävaunua perässäni kuorman kanssa. Tänä kesänä maansiirtotöitä olikin vähemmän ja ehdin pitää jopa kuukauden kesäloman.

Perävaunun kanssa olen ollut aliurakoitsijana vesi- ja viemäriputki ja kaukolämpöputkityömailla. Sähkökaapeleillekin on tehty kaivantoja. Yleensä kaivantoja joudutaan tekemään sellaisessakin maastossa, johon kuorma-autoilla ei ole asiaa. Toissa kesänä maansiirtotöissä tilaajana oli tavalla tai toisella Jyväskylän kaupunki.

– Kun maansiirtoa tehdään, traktori soitetaan paikalle, kun on pehmeää tai muuten hankalat paikat, Hannu kuvailee. Eikä traktori ole huono vaihtoehto, vaikka olosuhteet olisivat hyvätkin Pääurakoitsijan maansiirtokulut siinä hieman laskevat, kun kuorman kanssa päästään perille saakka, eikä tarvitse silitellä reittejä etukäteen.
– Traktoriurakoitsijoita kohdellaan asiallisesti, kun työmailla huomataan, että heitäkin tarvitaan, Hannu kiittelee.

Perävaunulla joudutaan ajamaan myös pehmeään maastoon ja joskus traktorilla mennään siitä läpi, mistä telakaivukone auttaa itsensä kauhalla eteenpäin. Fentissä alla ovat 710-milliset Michelinin Xeobibit renkaat ja perävaunussa 650-milliset renkaat.

Kuulavetolaite

Etenkin nyt kun Fendtiin hankittiin kuulavetolaite, kulkee perävaunu perässä nykimättä ja myös peruuttaessa Multivan perävaunu on tarkka ajaa.
– Kulmaraudat teetätin laidan reunan päälle, jotta laidalle ei jää tavaraa ja kuorman saa täyteen, vaikka tavara olisi kevyempääkin. Nyt tilavuus on perävaunussa nostettu 12 kuutioon, Hannu esittelee.

Fendt kätevä käyttää

– Edellisellä portaattomalla traktorilla ajoin kolme vuotta, ja päätin aikoinaan, että portaaton vaihteisto on seuraavassakin traktorissa. Sitten päädyin Fendtiin. Sen ohjaamista toki piti opetella, kun ohjainlaitteet ovat erilaiset ja etenkin traktorin ominaisuuksien ohjelmointi on erilainen kuin muissa traktoreissa. Kun ohjelmoinnin kerran opettelee, ei se vaadi enempää keskittymistä, Hannu opastaa.

– Onhan Fendtin järjestelmä hieman monimutkaisempi alkuun kuin muilla, mutta se on sitä ehkä siksi, että se on monipuolinen. Siihen pitää perehtyä, mutta niin sen on oppinut moni muukin kuin minä, Hannu muotoilee. Alkuun vierastin ”pingispallo-ohjausta”. Nyt siihen on tottunut käsi ja mieli. Kun kämmen saa olla kuppina, käsi ei väsy, Hannu perustelee.
– Kun traktori on päivittäin käytössä, niin ohjainlaitteet tuntuvat nyt käteviltä ja loogisilta. Ja kun ohjelma on monipuolinen, käyttäjä voi hakea sieltä tiettyyn työhön sopivat asetukset paikalle ja tallentaa ne muistiin.

Tarkkaa seurantaa

– Seuraan traktorin polttoaineen kulutusta säännöllisesti. Tämä Fendt on ollut siinä mielessä urakoitsijaystävällinen, että polttoaineenkulutus on alhainen. Keskikulutus tunnissa on 10 litran paikkeilla, vaikka traktorista otetaan joskus kaikki irti ja sillä ajetaan myös maksiminopeutta.

Kun traktoria oli käytetty 500 tuntia, siihen ajettiin uudet ohjelmat, joiden avulla ohjelmistot juttelee paremmin moottorin, vaihteiston ja hydrauliikan kanssa. Tällöin myös kulutusta voidaan seurata ja optimoida tarkemmin.
– Rengaspaineita seuraan myös tarkkaan, koska paineet vaikuttavat heti polttoaineenkulutukseen. Paineet pidän aina taulukkoarvossa. Hannu näyttää Michelinin rengaspainetaulukkoa ohjaamossa. Polttoaineenkulutus ja on kuitenkin merkittävä kustannus traktoriurakoinnissa.

Etuaura ja polanneterä

– Kun rakentelin työkoneita traktoriin talvitöihin, niin päätin, että en ota alaterää, kun se vie maavaraa. Maansiirtotöissä tarvitsen maavaraa joka tapauksessa, Hannu perustelee.
Polanne kuitenkin pitää saada pois ja se onnistuu hyvin Fendtillä, jossa on kaksitoimiset nostolaitteet. Nostolaitteissa on kiinni polanneterä, joka on traktorin levyinen. Tarvittaessa hydraulisella työntövarrella saa vielä muutettua hieman terän kulmaa. Polanneterässä on hydrauliset päätylevyt, jolloin murskattava pinta ei purkaudu tielle päin.

Talvi varuillaan

Lumiurakointi on siinä mielessä hankalaa, että koko talvi pitää olla varuillaan marraskuusta maaliskuulle. Kalustohan on myös kuitenkin koko ajan valmiina töihin, eikä sen kanssa ainakaan voi mihinkään pidemmälle luvata urakointia talviaikana.
– Vaikka lunta ei tulisi, meille maksetaan kuitenkin takuutunneista, joka pelastaa hieman, Hannu jatkaa.

– Tämä on rankkaa työtä ja traktorilta kysytään myös voimia. Työn luonne on tässäkin muuttunut siihen suuntaan, että tiellä kuljetaan entistä enemmän. Tällöin renkaankin pitäisi toimia kaikilla keleillä. Talvella käytän ruuvattavia nastoja, jotka kesäksi otan pois. Nyt niitä taas kohta tarvitaan ja ruuvaan ne takaisin. Toiset ovat puhuneet, ettei ruuvattavat nastat ole ammuttavan nastan veroinen, mutta ainakin omissa töissäni huomaan niiden hyödyn, Hannu kehuu. Viime talvena katkesi noin 15 nastaa.

Työt seurannassa

– Uutena juttuna meillä Jyväskylässä on nyt kaupungin ja urakoitsijoiden hoitokoneissa sateliittipaikannin. Seurantajärjestelmä on vielä osittain kokeiluasteella. Minunkin traktoriin sellainen asennettiin ja se seuraa koko ajan, missä ja mitä töitä sitten tehdään. Omassa traktorissani on valittavana auraus, hiekoitus, polanteen poisto ja muut työt. Jos lumitöissä vaikka irtoaa kaivon kansi, sen paikka ”kiinnitetään” karttaan, jolloin vahinkopaikka on helpompi löytää, Hannu perustelee.

Kun töitä seurataan sähköisesti, saadaan tarkka dokumentointi myös töiden valmistumisesta.

Kaikki kadut ja tiet on nyt talvihoitoluokiteltu 1, 2 ja 3- hoitoluokkaan. Hoitorajat ovat hieman viimevuotisesta muuttuneet, kun hoitointensiteettiä on toisaalla kasvatettu ja toisaalta löysennetty. Tietyt vilkasliikenteiset kevyen liikenteenväylät on aurattava, kun lunta on satanut kaksi senttiä. Reuna-alueiden katuja aurataan, kun senttejä on kertynyt kahdeksan.

Laskut kerran kuussa

– Laskutan asiakasta kerran kuussa, ja laskutus perustuu ajopäiväkirjaan. Töitä teen kuitenkin asiakkaalle tuntipalkalla, vaikka hoito käsittää kerralla yleensä tietyn alueen. Alueet on mitoitettu siten, että lumet saatiin viime talvena poistettua noin kuudessa tunnissa, mutta nyt täksi talveksi alue tuplaantuu. Lähes sama aika kuluu, kun poistetaan polanteet, Hannu laskee.

– Aiemmin olen hoitanut myös yksityisteitä, mutta nyt niiden hoito jää hieman taka-alalle. Kaupungin sopimuksessa mainitut alueet pitää kuitenkin hoitaa sopimuksen mukaan, Hannu kiteyttää.
Hiekoitus ei ole päätyö, kun suuri osa alueista hiekoitetaan kuorma-autolla.
– Itselastaavan hiekoittimen hankin lähinnä yksityisteiden hiekoitukseen. Hiekoitin käy eteen ja taakse. Siinä on kahden kuution kuuppa, jonka saa täyteen, kun hiekoitussepeli on betonisessa varastossa, Hannu kertoo.

Hyvää hoitoa

– Hoitoalueilla ei ole aurauskeppejä, mutta nurkat ovat sen verran jo tuttuja, ettei kepittelyjä enää tarvita, Hannu lupaa.
– Meillähän alueet ovat tässä kohtalaisen kokoisia ja niitä ei liikenne ehdi polkemaan, kun hoito aloitetaan ajoissa. Toisaalta, kun kalusto on painavaa, saadaan polannekin irtoamaan tarvittaessa pohjia myöten. Kevyemmällä kalustolla, polanne ei välttämättä irtoa kevyemmällä kalustolla ja keväällä on sohjoa joka paikassa.

Markkina muuttuu

– Traktoriurakoitsijoilla ei mielestäni ole suurempaa hätää ylipäätään. Toki investointeja on tehty ja itsellänikin on kohtalaiset investoinnit, mutta töitä on kuitenkin edelleen tarjolla ja uusia urakoita tulee tehtäväksi myös tulevaisuudessa, Hannu ennakoi.
Tarjoukset kannattaa kuitenkin laskea tarkkaan, koska investoinnit ovat joskus melkoisia ja palkka pitäisi saada joka tapauksessa.

Kanta asiakkaat ensin

Urakoitsijan pitää palvella ensin ne, jotka on luvattu ja tilattu ajoissa. Tällöin homma on järkevällä pohjalla. Toki yhteensovittamisongelmia tulee, kun asiakkaita yht´äkkiä onkin useampia ja kaikki haluavat saada työnsä tehtyä.

– Kyllä urakoitsijan pitää kuitenkin olla lojaali ensimmäistä tilannutta asiakasta kohtaan, jotta pysyy hommat järjestyksessä, Hannu muistuttaa. Tärkeää on kuitenkin sille ensimmäisellekin asiakkaalle, että tuleeko työ tehtyä.

www.fendt.fi