Uutiset

Yleinen

Lisävarusteena telat traktoriin

Jos vaikka kunnalla tai urakoitsijalla on traktori, niin kannattaako ostaa yksi kone lisää vai hyödyntää traktoria myös talvella teloilla.

Kaivukoneurakoitsija, LV-asen­taja Heikki Kela on monitoimimies Suomussalmelta. Sulan maan aikana hän tekee maarakennusurakointia eli kaivaa maata ja asentelee esimerkiksi jäteveden käsittelylaitteistoja ja putkia. Talvella Heikki viihtyy lumilla. Silloin hän tekee hiihtolatuja ja kelkkauria. Heikillä on siis mielenkiintoinen työnkuva. Edellisten töiden lisäksi Heikki on kehittänyt Valtraan telaston.

Heikki on suunnitellut ja rakentanut yhteistyössä Valtran suunnittelijoiden kanssa telatraktorin, jossa takuut jatkuvat normaalisti, vaikka koneen rakennetta muutetaan. Traktoriin kytketään vain lisävarusteeksi telat, jotka voidaan myös ottaa pois.

Vahvempaa rakennetta

Lunta ei ole pariin kuukauteen ollut näkyvillä, mutta kelkkaurien ja latupohjien teko on muutaman kuukauden päästä jälleen ajankohtaista. Millä kalustolla kelkkailu-uria sitten tehdään? Useimmiten on hankittu Keski-Euroopasta alun perin rinnekoneeksi tai latukoneeksi suunniteltu laite, joilla on tiettyjä ongelmia.

– Ensimmäinen syy, miksi uutta konstruktiota lähdettiin kehittämään oli, että vetotehoa piti saada rutkasti lisää ja samalla kustannuksia alas. Normaalit latukoneet eivät vain oikein kestä ainakaan kelkkaurilla. Itse pidän haasteena omissa töissäni myös varaosien saatavuutta. Yksi ongelma vanhassa koneessa oli hydraulimoottoreilla veto, mikä rakenne ei oikein kestänyt kelkkaurilla raskaan lanan vedossa. Polttoaineen kulutus oli myös ongelma, kun tunteja kuitenkin kertyy noin 500 vuodessa.

Parempaa vetotehoa

– Kyllästyin teknisiin murheisiin, huonoon vetotehoon ja hyötysuhteeseen. Tässä uudessa koneessa lanan paino on edelliseen koneeseeni verrattuna kolminkertainen, mutta polttoaineen kulutus on vain noin puolet latukoneeseen verrattuna. Tällä traktorilla päästiin kevään koeajoissa noin 11 litraan tunnissa, Heikki tiivistää.

Oma rakenne

Heikillä on käytössään ensimmäinen, oma viime talven lumilla 400 kilometriä ajettu traktori, joka on Valtran N111 ECO. Traktorista on poistettu etuakselisto ja sen tilalle on rakennettu tukirakenteet ja kaksi akselia teloille. Telat ovat täyspitkät ja niiden leveys on 80 senttiä ja telojen alle jää noin 5 neliön ala. Pyörät alla ovat 400-milliset.

Asennussarja suunniteltiin niin, että kelkkareittien hoidossa voidaan käyttää perustraktoria ja vaikka vanhempaa 6800-sarjan Valtraa. Telojen eturenkaat joustavat edessä 250 milliä ja keskellä 200 milliä pystysuunnassa. Telat kiristetään rasvalla.

– Valtran akselistohan kestää kolmekin rengasta rinnakkain, mikä on käytäntö turvesoilla. Tässä koneen leveys on 307 senttiä, jolloin rasitus on pienempi. Voima telojen pyörittämiseen otetaan vain taka-akselilta, Heikki kertoo.

Ohjaus hännällä

Yhdistelmää ohjataan linkkuna ja kääntöpiste on traktorin takana, pitää nostovarsien olla tiukasti kiinni. Nostovarret lukitaan vielä levyllä, koska pienikin välys tuntuu heti ohjauksessa. Kääntösäde kelkkareittilanan kanssa on noin 20 metriä.

Pieniä muutoksia

Kun kyseessä on lisävaruste, traktorin perusrakenteita ei muuteta. Esimerkiksi ohjaamon kantavia tukirakenteita ei ole muutettu ja työturvallisuus on kunnossa. Takapyörät on mitoitettu niin, että telat mahtuvat pyörimään.

Muutoksia traktoriin on toki tehty, kun ovet on vaihdettu, jolloin alkuperäiset ovet ovat käytössä silloin kun teloja ei tarvita. Muovinen polttoainetankki on vaihdettu metalliseen ja alle on rakennettu panssarointi. Penkin vasempaan kyynärnojaan on rakennettu laitteen ohjaus eli joystick, jolla ohjataan takana olevaa runkoniveltä.

– Tässä tarkoituksena on tasata kelkkaurat noin kahden viikon välein ja tampata ja pitää lumi uralla, jotta käyttökausi olisi mahdollisimman pitkä. Perässä olevan työlaitteen eli kelkkareittien hoitolanan paino on 2450 kiloa. Tämä on rakennettu nimenomaan tähän tarkoitukseen, Heikki kertoo.
Kelkkaurien hoidossa työlaite kulkee laudan päällä ja kaikki uralla oleva lumi yritetään pitää uralla, toisin kuin yleensä talvihoidossa, jossa lumi pukataan syrjään.

Muutakin käyttöä

Heikki pohtii, että olisi ehkä pitänyt ottaa traktori aikoinaan metsäohjaamolla, niin olisi voinut kätevästi kokeilla muitakin käyttötarkoituksia vaikka metsänhoitoa turvemailla. Pelastustehtäviinhän tämä sopii myös ja vaikka ojien jyrsintään soilla, ennen kuin sinne tuodaan raskaampaa kalustoa.

– Telasarjalle voisi keksiä lisääkin käyttöä, vaikka linjatöissä, jos koneeseen kiinnitetään henkilönostin, Heikki jatkaa.

Vaihdelaatikko

– Telatraktorihan ei rullaa ilman vetoa ja vaihteen vaihto pitäisi olla nopea. Tällöin isommalle vaihteelle vaihtaminen on hankalaa. Nyt Valtran uusien vaihteistojen myötä tämäkin ongelma poistuu ja vaihtamisesta tulee helppoa. Tarvittaessa koneeseen voidaan laittaa vaikka isompi etuaura ja voidaan laittaa leveämmät telat, kun rakenteet sen kyllä kestävät kun vaihteisto toimii joustavasti, Heikki lupaa.

Konetta on käytetty keväällä 400 kilometrin matkalla kelkkauran hoidossa, jonka jälkeen siihen tehtiin pieniä muutoksia. Kun joku tällaisen haluaa hankkia, pitää olla ensin uusi tai käytetty perustraktori ja siihen hankitaan nämä lisävarusteet. Varusteet toimitetaan valmiina pakettina ja annetaan käyttäjäkoulutus. Valtran kanssa on sovittuna, että koneet saadaan muuttaa, eikä takuu raukea.

Rakenne on suunniteltu niin, että se voidaan helposti irrottaa. Kun pultit takaa irrotetaan, vaunu liikkuu alaspäin ja kun traktorin runko pidetään normaalissa korkeudessa, liikkuu telasto eteenpäin pyörillä. Traktori on haluttaessa muutettavissa noin kahdeksassa tunnissa tavalliseksi traktoriksi.

Etunostolaitteissa keräävä aura

Lana edessä on kiinni Duizbergin etunostolaitteessa. Etunostolaite on koneen matalin paikka, mutta eroa ei muuhun koneeseen ole kuin muutama sentti. Etunostolaitteen nostovarsien asento on vaakasuorassa, kun koneella työnnetään lunta uralla.
600 kilometrin hoitoalue

– Vuodesta 2000 olen hoitanut talvisin kelkkareittipoolin toimeksiannosta Kainuun ja Koillismaan alueella yhteensä noin 600 kilometrin kelkkareitistöä. Kelkkareittipoolissa ovat mukana matkailuyritykset, kunta ja metsähallitus.

– Yleensä reittejä kunnostetaan tiheimmillään parin viikon välein tarpeen mukaan. Vuosittain hoitotunteja on kertynyt noin 400–500. Vuosien kuluessa olen kunnostanut vajaan noin 30000 kilometriä, joten sinä aikana on ainakin kehittynyt näkemys, miten työ pitäisi tehdä, Heikki perustelee.

Monta valttia

– Valttina tässä on muuteltavuus telakoneen ja traktorin välillä, Valtran varaosat ja kattava huoltoverkosto, Heikki kertaa. Tavallisissa latukoneissa varaosan saannissa menee joskus viikko. Peruskoneen käyttö myös muissa töissä on kenelle tahansa kätevää; talvella traktori on telakoneena tamppaamassa ja kesällä vaikka maataloustöissä tai maansiirrossa.

– Sellaisella, jolla on jo Valtran peruskone hankittuna tämä tuo yhden vaihtoehdon lisää ja samalla säästetään investointirahoja. Yrittäjälle tai kunnalle tämä tuo jo pelkästään taloudellista hyötyä investoinnissa, mutta myös huoltokustannuksissa. Nyt ei tarvitse hankkia kuin telasarja, joka asennetaan traktoriin, Heikki tiivistää.

www.snowway.fi

Lue seuraavaksi