Lämpöä Linnavuoreen – Puuwatille uusi lämpöyrityskohde

Veli-Matti Alanen tunnetaan bioenergiapiireissä ja häneltä on moni lämpöyrittäjä saanut oppia ja ideoita. Nyt Veli-Matin opit ovat koetuksella, kun lämpöyrittäjyys on totista totta. Osuuskuntamuotoinen Puuwatti perustettiin vuonna 2000 ja osakeyhtiöksi se muutettiin 2007.

Vanhasta muistista, mutta päivitetyin tiedoin, Veli-Matti tekee edelleen konsultointeja yhteisöille ja yksityisille, mutta siihen on yhä vähemmän aikaa. Varsinkin kun uusi laitos on valmistumassa, yrittäjän panos on tärkeä työmaalla.

– Tässä on kuitenkin kyseessä liiketoiminta, jonka tehtävänä on tuottaa asiakkaille riittävästi lämpöä, muistuttaa Veli-Matti.

Omaa ja ostettua työtä

Vaikka laitteistot ja niiden asennus on ostettu urakoitsijalta käyttövalmiina, rakennusprojektissa on ollut paljon omaakin työtä.

– Rakennusprojektin aikana olin leikkauksessakin, mutta onneksi työmaalle löytyi sopiva tuuraaja, luottomies, Jukka Hiltunen, joka hoiti itse maansiirtotyöt ja joka piti muuten langat käsissä. Ilman Jukan panosta työmaa olisi luultavasti viivästynyt, Veli-Matti pohtii.

Lämpöyrittäjän tehtävä

Meidän tehtävänä lämpöyrittäjänä on saada lämpölaitos tuottamaan lämpöä verkkoon ja sopimuksen mukaan toimitettua se asiakkaille, muistuttaa Veli-Matti. Etenkin pitää keskittyä lämpölaitoksen hoitoon ja kaikki muu voidaan periaatteessa ostaa ulkopuoliselta.

Puuwatilla on sopimus Kyrösjärven metsänhoitoyhdistyksen kanssa, että enimmillään 20 kilometrin säteellä on aina 2000 m3 metsätähdettä odottamassa haketusta pääosin peitetyissä kasoissa. Tienvarsivarastoa haketetaan sitten tarpeen mukaan.

– Raaka-aineen hankinnassa osuutemme alkaa nyt tien laitaan kerätyistä kasoista, mutta yhtä hyvin voisimme ostaa hakkeen toimitettuna varastoon. Meillä on itselläkin murskain, mutta ensimmäinen poltettava erä on nyt esimerkiksi tulossa Tuusulasta, josta se on edullisempi tuoda tänne kuin että käyttäisimme metsähaketta. Näin lämpöyrittäjän pitää laskea, pohtii Veli-Matti.

– Tässä on nyt parempi vain keskittyä lämpöyrittämiseen ja siihen, että siitä saa palkkansa ja että siitä jää katetta, Veli-Matti tiivistää.

Mieluummin ostopalveluna

Paljon on laskettu, miten poltettavat raaka-aineet tänne hankitaan. Vaihtoehtona on mennä itse murskaamaan tai ottaa urakoitsija.

– Lämpöyrittäjänä en mene mielelläni hoitamaan raaka-aineen hankintaa metsään saakka, vaan pysyisin vähintään tiellä, jonka varresta puut haketettaisiin. Verkostot pitää olla kunnossa puuraaka-aineen hankinnassa ja siinä metsänhoitoyhdistykset ovat olleet hyviä kumppaneita.

– Toinen potentiaalinen yhteistyö voi alkaa vaikka Kaskihakkeen kaltaisten yrittäjävetoisten organisaatioiden kanssa. Rajapinta vain pitää hakea aina erikseen, missä omistus raaka-aineeseen vaihtuu. Mieluiten antaisin laitoksen avaimen hakkeen kippaajalle, joka huolehtii, että koko ajan on haketta varastossa, Veli-Matti lupaa.

Mittakaavaetuja

Kun tämän kokoisissa laitoksissakaan haketus ja kuljetus eivät kuitenkaan työllistä yhtä miestä koko ajaksi, on nämä työt edullisempi ostaa urakoituna. Eri asia olisi, jos sitten oma hakkeen tarve olisi isompi, ja työtä olisi enemmän tai urakoitaisiin myös muille. Jossain myöhemmässä vaiheessa saattaa olla kannattavaa hankkia omakin kalusto.

– Urakoitsijoiden hakkureita ja murskia on kuitenkin riittävästi nyt tarjolla, eikä koko ketjun hoitoon kannata hullaantua. Antaa nyt toisten ammattilaisten hoitaa oma osansa, muistuttaa Veli-Matti.

Lämpöä rinnetontilta

Kun lämpölaitosta tähän alun perin rivitalotontille alettiin suunnitella, haasteena oli lähinnä tila. Ulkomitoiltaan halutunkokoista laitosta tähän ei saatu oikein sopimaan, ja muutamia kompromisseja jouduttiin tekemään.

Laitos on rinneratkaisu, jossa hake kipataan tason varastoon. Varasto on pohjaltaan 10 * 10 metriä ja pudotuskorkeus on 3,4 metriä. Vesitilavuus on reilu 300 kuutiota, mutta normaalisti kippaamalla tänne saadaan sopimaan noin 250 kuutiota haketta. Varaston lattiassa on vesikiertoinen lämmitys.

– Laskennallisesti varaston hakkeella lämmittää 150 tuntia eli kuusi vuorokautta täysillä. Normaalilla talvikelillä varasto kestää noin puolitoista tai kaksi viikkoa. ”Mutta vaikka ei olisi kuin 10 astetta pakkasta ja tuuli jäähdyttää vanhoja rakennuksia, tarkoittaa se että kerran viikossa haketetaan noin 150 m3 haketta”, Veli-Matti laskee.

Kompromisseja

– Keskellä hakevaraston lattiaa on pystypalkki, joka kannattelee kattoa ja samalla linjalla kattilahuoneen seinää tukee poikittainen tukiseinä. Varaston kulmiin jää myös hieman haketta varastoon, kun siellä on viistoutta, huomaa Veli-Matti. Kompromisseja näissä pitää kuitenkin tehdä, kun rakennukselle oli rajoituksia.

Lämpölaitoksen toimintalogiikka pitäisi edetä niin, että väylät eivät ahtaudu loppua kohti, jotta ylimääräisten hälytyksien määrä saadaan vähennettyä.

– Paradoksi on siinä, että tuhkaruuvi on yleensä laitoksen ahtain ruuvi. Ainakin tuhkaruuvista pitäisi mennä yhtä iso tavara syöttöruuvista, koska muuten tuhkaruuvista hakataan jossain vaiheessa kiveä tai rautaa pois, muistuttaa Veli-Matti.

Hinta sitomatta öljyyn

Tässä kohteessa lämmön hintaa ei ole sidottu mihinkään ulkopuoliseen hintaan, kuten monesti muualla tehdään.

– Onhan se hieman järjetöntä, että kun lämpöyrittäjä tekee sopimuksen asiakkaan kanssa ja lämmön hinta sidotaan vaikka öljyyn. Lämpöyrittäjän elämä ei ole merkittävästi kiinni öljyn hinnasta. Miksi niiden sitten pitäisi vaikuttaa asiakkaan ostaman lämmön hintaan, kysyy Veli-Matti.

– Meillä asiakkaan maksama perusmaksu on sidottu elinkustannusindeksiin. Perusmaksun osuus on noin 20 % kokonaishinnasta. Loppua eli kulutusmaksua, joka on noin 80 % hinnasta, ei ole sidottu mihinkään. Puuwatin hallitus päättää lämmön hinnasta. Hinta asetetaan vastaamaan meidän kuluja ja tuottotavoitetta, kuten yrityksissä yleensä. Öljyn tai maakaasun hinnanvaihtelut ovat kuitenkin vähämerkityksellisiä asioita meidän kulurakenteessa, hän perustelee.

– Kyllä me kävimme pitkiä keskusteluja asiakkaiden kanssa hinnoittelusta. Tämä kuitenkin sopi heille, kun esitin vaihtoehtona öljyyn sidottua lämmön hintaa.

Jos uusi hinta ei asiakkaalle sovi, heillä on kuukausi aikaa irtisanoa sopimus.

– Mielestäni lämmön hintaa on turha sitoa indekseihin, joka ei kuitenkaan kuvaa toimintaa ja sen kannattavuutta. Viimeaikaiset öljyn hinnannousut olisivat puolessa vuodessa nostaneet ”normaalisti” lämmön hintaa ehkä asiakkaille noin 15 % enemmän kuin nykyisessä mallissa, Veli-Matti laskee.

Tavoitteet pidemmällä

– Olemme rakentaneet tänne lämpölaitoksen pitkällä, vähintään 20 vuoden tähtäimellä. Pikavoittoja emme ole keräämässä. Nyt kun laitos on olemassa ja siinä on vapaata kapasiteettia, tavoitteena on laajentaa asiakaskuntaa eli saada lisää kiinteistöjä sopimuksen piiriin. Mitä paremmin saamme laitoksen tehon hyödynnettyä, sitä vähemmän on korotuspaineita hinnoissa ja sitä kannattavampaa on yrittäminen, muistuttaa Veli-Matti.

Kun rakennetaan kiinteä lämpölaitos, jolla ei ole muuta käyttötarkoitusta, noin 40 % on pääomakuluja, reilu 40 % on polttoainekulua ja 20 % on palkkaus-, huolto-, korjaus- , sähkö- ja muuta kulua. Kun polttoaine jalostetaan lämpölaitoksessa lämmöksi, polttoaineen hinnan muutokset vaikuttavat luultavasti eniten kulurakenteessa. Mutta vaikka hakekuution hinta kaksinkertaistuisi, sillä ei ole radikaalia merkitystä asiakkaalle toimitettavan lämmön hintaan.

– Toisin on vaikka maakaasulla tai öljyllä lämmitettäessä, Veli-Matti muistuttaa.

Pääomakulut laitoksella ovat jotakuinkin ennustettavissa. Laitoksen korkokulu on vähenevä 10 vuoden aikana, mutta samaan aikaan huoltokulut luultavasti nousevat.

Toivottu yrittäjä

– Tavoitteena on, että alueen väki morjestaisi raitilla niin kuin nytkin. Asiakkaana meillä on alueella kuusi kerrostaloa, viisi rivitaloa, Vuorenhovin juhlatalo ja kymmenen paritaloa. Lisää asiakkaita on luultavasti tulossa pari rivitaloa, kolme kerrostaloa, päiväkotia ja kauppa, Veli-Matti luettelee.

Veli-Matti otaksuu, että mahdollisesti verkkoon yhdistetään myös koulu, jossa vaihtoehtona on tarjolla myös maalämpö, joka asiakkaalle eli Nokian kaupungille, luultavasti tulisi kalliimmaksi.

Oma kaukolämpöverkko

– Olimme mukana aikoinaan tarjoamassa lämpöä myös SisuDieselin laitoksiin, mutta hävisimme tarjouskilpailun. Tästä naapurista saimmekin kyllä sitten haasteellisemman kohteen, jossa asiakkaita on useampia ja lämmönjakeluverkko pitää vielä rakentaa osittain itse.

Kun uudet kiinteistöt jossain vaiheessa kytketään verkkoon tarvitaan noin 600-700 metriä lisää lämpökanaalia. Lämpöverkon omistaa Puuwatti, joka rakentaa sen normaalisti kaksi metriä rakennuksen sisään ja siihen asennetaan kulutusmittarit ja venttiilit.

– Asiakkaat tehtävä on jatkaa siitä, mutta monesti samalla laitamme alajakokeskukset kiinni ja laskutamme työstä asiakasta, Veli-Matti kertoo.

Selkeä kattilahuone

Laitoksen liikkuvat osat ovat helposti valvottavissa. Tankopurkaimet liikuttavat haketta vaakaruuville. Ruuvi siirtää haketta keskelle, josta hake siirretään poikittisella pystyruuvilla pudotussuppiloon. Pudotussuppilosta hake kuljetetaan eteenpäin yhdellä ruuvilla kattilaan.

– Yleensä tämänkokoisissa laitoksissa haketta vie kattilaan kaksi ruuvia rinnakkain, tässä on kokeiluluonteisesti vain yksi, Veli-Matti kertoo.

Kattilahuoneen puolelta varaston syöttöruuviin pääsee käsiksi kun avaa metallikannet. Muut ruuvit ovat kattilahuoneessa helposti huollettavissa.

– Laitoksessa on Arimaxin kattila ja kattilassa on loiva porrasarina, mikä on havaittu toimivaksi ratkaisuksi. Tulostekniikka on tässä kohteessa ollut pääurakoitsija ja heiltä on syöttölaitteet ja automatikka, luettelee Veli-Matti.

Kattilahuoneessa liikkuvat osat on selkeästi esillä, jotta huoltovaiheessa ei tarvitse temppuilla.

– ”Laitoksen ylläpito-organisaatio on mahdollisimman kevyt ja siksi halusimme laitoksesta varmatoimisen”, Veli-Matti esittää .

Laitteistot asennettuna

Sähkö- ja putkityöt tehdään alihankintana Tulostekniikalle. Me otamme laitoksen vastaan säädettynä ja käyntikuntoisena.

– Tulostekniikalle on ominaista, että toimitussopimus on lyhyt, mutta laitos on käytännössä toimiva. Se ei ole laitteiston toimittajan eikä lämpöyrittäjän etu, että lämpölaitos luovutetaan ”käräjäoikeuden päätöksellä”, kun laitteiston toimittaja ja tilaaja eivät ole olleet yksimielisiä lopputuloksesta, muistuttaa Veli-Matti.

Veli-Matti muistuttaa, että lämpöyrittäjän ei välttämättä kannata kiinnittää loputtomasti huomiota siihen, millä komponenteilla laitos on rakennettu. Eihän monikaan tiedä, minkä merkkinen turboahdin traktorissa on. Tärkeämpää on oppia ymmärtämään, miten laitos toimii, koska se vaikuttaa taloudelliseen tulokseen.

Vuodessa on tarkoitus tuottaa lämpöä 5500 MWh ja laitoksen nimellisteho on 1,5 MW. Tarvittaessa siitä saadaan irti 2 MW kuivalla tavaralla.

– Palaturvetta olisimme ottaneet varastoon jo täksi talveksi, mutta sitä ei nyt enää saa. 27 perättäistä sadepäivää turvesuolla parhaaseen korjuuaikaan muuttaa monilla laitoksilla lämmityssuunnitelmia, Veli-Matti pahoittelee.

Varajärjestelmäksi laitokseen tulee öljylämmitys ja kattilaksi kelpuutettiin vanha öljykattila. Pari vanhaa öljykattilaa on vielä varoiksi linjalla vanhasta lämmitysjärjestelmästä. Öljyä on kuitenkin tarkoitus käyttää vain huoltoseisokkien aikana, koska öljyllä lämmön tuottaminen maksaa noin 90 euroa MWh ja hakkeella 15 euroa.

Rakenteet omaa työtä

Itse rakennus on tehty omana työnä. Lämpölaitoksen seinät ovat tehty harkoista, eikä seiniä ole eristetty. Katossa on eristettä vain nimeksi ja luultavasti talvella lumi ei katolla viihdy, Veli-Matti arvelee.

– Rakennustarkastajan kanssa keskusteltiin hetki, tarvitseeko tällainen rakennus eristeitä vai ei. Nyt niitä ei ole. Rakennukseen virtaa halkaisijaltaan 80 senttisestä reiästä parhaimmillaan kattilaan korvausilmaa 4000 m3 tunnissa. Tällöin ei ole merkitystä, onko rakennuksessa eristeitä vai ei. Kattila tuottaa kyllä sen verran lämmintä, että täällä tarkenee ja jollei tarkene, on osalla linnavuorelaisista kylmä, Veli-Matti muotoilee.

Märkää tuhkaa ja siivous painepesurilla

– Mielestäni tämän kokoisessa laitoksessa pitää olla märkätuhkaus. Se vähentää jopa hiukkasia, kun ne sitoutuvat veteen, Veli-Matti esittää. Ketjukuljetin vie märän tuhkan suoraan traktorin perävaunuun.

Kun tällä laitoksella päädyttiin märkään tuhkaan, se ratkaisee monta ongelmaa. Kattila voidaan huoletta nuohota vedellä. On paljon siistimpi ja nopeampi tehdä nuohous, kun se voidaan tehdä painepesurilla. Kannet avataan yksi kerrallaan, kun kattila on joutokäynnillä. Pesuvesi valuu tuhkaan.

– Nuohous on nopea ja miellyttävä tehdä, ja silloin se tulee tehtyä. Laitoksella on tarkoitus päästä 85 % vuosihyötysuhteeseen ja se onnistuu kun savukaasujen lämpötila saadaan pidettyä lähellä 160 astetta, kertoo Veli-Matti.

Laitoksella on pyritty käteviin perusratkaisuihin, mutta myös hienoudet on otettu käyttöön. Automatiikkaa käytetään esimerkiksi kattilan säätöön, jotta se toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Arinan alla on lämpötila-anturi, joka reagoi raaka-aineeseen. Kostea hake jäähdyttää arinaa ja silloin automatiikka säätää lisää ensiöilmaa ja toisioilmaa vähemmän. Palaminen saadaan automatiikalla näin puhtaammaksi.

Naapurisopua

– Lämpölaitoksen naapurit eivät ole ottanee ollenkaan negatiivisesti kantaa lämpölaitoksen rakentamiseen. Asukkaat tykkäävät, että on lämmin ja siihen tässä on tarkoitus päästä. Kukaan ei ole meille valittanut epävirallisestikaan, kertoo Veli-Matti.

Joku lähiseudun asukas saattoi toki miettiä, että tuleeko rakennuksesta ruma, mutta siisti siitä tuli. Rekkaralliakin joku saattoi aprikoida, mutta alueella on muutakin raskasta liikennettä, kun ollaan teollisuuspaikkakunnalla. Mitään merkittävää muutosta ei ympäristöön tullut.

– Nokian kaupunki teetätti meillä etukäteen selvityksen meluista ja päästöistä. Ja onhan se meidän ja viranomaisten etu käydä vaikutukset etukäteen läpi. On sitten paperi, mihin vedota, muotoilee Veli-Matti.

Tilaa uusille yrittäjille

– Lämpöyrittäjyyttä on helppo markkinoida ja jopa mukava toteuttaa. Kannattaa olla yhteistyössä luotettavien toimittajien kanssa ja markkinoilla on tilaa uusille kohteille. Kyllä se ainakin hieman aikaa pysyy taas mielessä, miten kallista öljy voi olla. Jos rahoitusta olisi, voisi laittaa vaikka kolme laitosta. Rahoituksen saaminen rajoittaa tällä hetkellä kohteiden lisäämistä. Toki kohteiden rakentaminenkin vie aikaa, josta on myös pulaa, luettelee Veli-Matti.

– Jos ei tätä kohdetta olisi saatu, niin sitten olisimme jossain muualla. Pitää kuitenkin muistaa, että kun laitosta rakennetaan, tietyt kulut ovat joka tapauksessa ja laitoksen koon kasvattaminen ei niitä merkittävästi lisää, esittää Veli-Matti.

Veli-Matti laskee, että hakkeella lämpiäviä kohteita vain ei ehkä kannattaisi tehdä, jollei arvioitu liikevaihto ole yli 100 000 euron. Pienemmät kannattaa suunnitella lämpiämään pelletillä. Jos laitoksen liikevaihto on vähintään 2-300 000 euroa, on mahdollisuus saada yrittäjälle jo kohtalainen palkkasiivu. Pienestä liikevaihdosta sitä on ylipäätään hankala saada. Ja pitää muistaa, että mitä pienempi laitos, sitä tarkempi on oltava hakkeen tasalaatuisuuden kanssa. Tässä voi polttaa jo melkeinpä millaista haketta vain.

– Tässä ei ollut tarkoitus harjoitella vaan harjoittaa liiketoimintaa. Mitään tänne ei ole keksitty itse vaan tänne on kopioitu toimivia ratkaisuja. Lämpöyrittäjien etu on toimivat verkostot ja ongelmatilanteissa voi soittaa muille lämpöyrittäjille. Tärkeää on toki tietää kenelle soittaa, muistuttaa Veli-Matti.