Kuinka paljon on hyvää rehunkorjuusäätä?

Sääaineistoa voitaisiin hyödyntää suunnittelussa

Kuinka varaudun rehunkorjuuajan säävaihteluun? Ennakointi auttaa mitoittamaan koneketjun ja säilöntäaineet siten, että säähän liittyvät riskit ovat hallittavissa. Kun tulevan sään luotettava ennustaminen on edelleen rajallista, täytyy ennakoinnissa hyödyntää aiempien vuosien sääaineistoa ja niiden perusteella laskettuja todennäköisyyksiä. Sääaineistojen perusteella voidaan laskea, kuinka paljon jollain paikkakunnalla keskimäärin on hyvää korjuusäätä. Keskiarvon lisäksi huonojen korjuuvuosien esiintyminen sekä niiden korjuusää ovat kiinnostavat arvioitaessa sääriskin suuruutta. 

Säädatan luokittelu korjuusäätyypeiksi

Nurmirehun korjuuajankohdan valitsimme ensimmäiselle sadolle niin, että D-arvo on 650–700 g/kg ka. Toisen ja kolmannen sadon korjuun ajoitimme alkamaan joko 4 tai 10 viikkoa ensimmäisen sadon korjuun alkamisen jälkeen ja kestävän kummassakin tapauksessa enintään 15 vrk. 

Kuva 1. Värikoodaus Jokioisten säästä nurmirehun ensimmäisen sadonkorjuun aikaan eri vuosina, kun D-arvo oli 650–700 g/kg ka. Jokioisten ensimmäisen sadonkorjuun sään luokittelu tehtiin tunnin tarkkuudella. Kukin vuorokausi koostuu 24 pystyviivasta, jotka on värikoodattu sään mukaan. 

Ilmatieteenlaitoksen keräämä sääaineisto mahdollistaa menneiden vuosien korjuusään tarkastelun varsin yksityiskohtaisesti. Tarkastelimme korjuusäätä tunnin välein. Luokittelimme sään, joko sateeksi, heikoksi kuivaussääksi tai hyväksi kuivaussääksi (Taulukko 1, Kuva 1). Tämän lisäksi korjuutoimenpiteiden kannalta merkityksettömän lyhyet poutahetket jätettiin huomioitta (Taulukko 2). Näin jaettiin korjuuajan sää kahteen luokkaan: a) kun esikuivaus onnistuu hyvin ja b) kun ei suoranaisesti sada, mutta karhon kuivuminen on kovin hidasta, eli kuiva-aineen nostaminen 30 %:iin ei onnistu järkevässä ajassa. Laskimme kullekin korjuukerralle korjuuseen käytettävissä olevien tuntien määrän eri korjuusääolosuhteisiin jaettuna. Tämä tarkastelu tehtiin kolmelle paikkakunnalle viitenä vuotena.

Heikkoa säätä on enemmän kuin hyvää

Tulokset kertovat, että korjuusää heikkenee loppukesää kohden (Kuva 2). Korjuukapasiteettia rajoittaa eniten joko ensimmäisen sadon tai kolmannen sadon korjuu. Käytännössä kolmas sato on määrällisesti pienempi kuin ensimmäinen sato, eikä kolmatta sato tyypillisesti korjata koko pinta-alalta, näin ollen käytännössä ensimmäinen korjuu rajoittaa korjuukapasiteettiä eniten.

Taulukko 1. Sään luokittelu.

Taulukko 2. Esikuivausmahdollisuuden luokitus.

Kuva 2. Hyvän esikuivaussään osuus korjuusäästä eri paikkakunnilla, keskiarvo vuosilta 2014–2018.

Heikkoa kuivaussäätä on ensimmäisen sadon korjuun aikaan keskimäärin lähes yhtä paljon kuin hyvää keliä. Kolmannen sadon korjuun aikaan heikkoa kuivaussäätä on jopa kaksinkertainen määrä hyvään kuivausilmaan verrattuna. Se, miten nämä tunnit hyödynnetään, on iso kysymys taloudellisesti. Lisäksi ei pidä unohtaa vuosien välistä vaihtelua. Huonoimpana vuonna hyvän sään korjuuaikaa oli paikkakunnasta riippuen 28–61 % keskimääräisen vuoden määrästä. Varautuminen pitäisi tehdä varautuen huonoon vuoteen eikä varautuen keskimääräiseen vuoteen, jollei halua pettyä joka toinen vuosi.

Hapolla lisää korjuukelejä

Konekustannus muodostaa noin kolmanneksen nurmen tuotantokustannuksesta. Harvalla lienee varaa enää nykyisin pitää vajaahyödynnettyä konekalustoa odottamassa erinomaisia korjuukelejä. Heikommallakin kelillä koneelle olisi syytä löytyä työtunteja ja siten konekustannukselle jakajaa. 

Heikommalla kelillä rehun kuiva-aine jää alle 30 %:n. Alle 30 %:n kuiva-aineessa säilöntäainevalinta ratkaisee rehun käymislaadun. Virhekäynyt rehu on monesti osoittautut todella kalliiksi vaihtoehdoksi, jolloin kaikki rehuntuotannon työpanoksen valuvat hukkaan. Toisaalta vuosikymmenten kokemus osoittaa, että muurahaishapolla onnistuu rehun säilöntä kuiva-aineen ollessa alle 30 %. Säädata osoittaa, että muurahaishappoa tarvitaan perustellusti.

Oikealla säilöntäainevalinnalla voidaan siis tuplata korjuuseen käytettävissä olevien tuntien määrä riskeeraamatta rehun laatua. Säilöntäaine on vain 4 % säilörehun tuotantokustannuksesta, kun taas konekustannus on jopa kolmannes. Tuplaanko konekustannuksen vai maksaisinko sittenkin kunnon säilöntäaineesta, jotta saan koneelle käyttötunteja lisää?

Kuva 3

Kuva 4

Kuva 5. Kuvat 3–5. Eri korjuusäätyyppien määrä Vieremällä, Jokioisilla ja Kauhavalla 2014–2015 nurmirehun eri korjuukerroilla. Yksikkö tuntia/korjuukerta. Toisen ja kolmannen sadonkorjuuseen on oletettu olevan käytettävissä 15 vrk. Ykkössadon korjuuajan kesto riippuu D-arvon kehityksestä. Kunakin päivänä on oletettu olevan enintään 18 tuntia korjuuaikaa.

koulutus

Artturi-koulutuksia on järjestetty vuosittain. Kuvassa on Jyväskylän koulutus vuonna 2017.

Tule Artturi-Urakoitsijapäiville

Artturi-Urakoitsijapäivät mahdollistaa kokemusten vaihtamisen säästä ja monesta muustakin rehunkorjuun haasteesta. Tänä vuonna päivien teeman on rehunteon hävikkien minimointi.

Tutustu ohjelmaan www.aiv.fi 

Arja Seppälä, kehityspäällikkö, Taminco Finland Oy, Eastman.