Kronoksen Gripto 1010 ja vetävä perävaunu 150 2WDH

Seppo Pentti

Monesti lähtökohta metsätöissä on se, että urakoitsija hankkii järeän ajokoneen tai metsäperävaunun ja tekee sillä mahdollisimman paljon tunteja ja ajaa paljon kuutioita. Andreas Westerholm hankki järeän Kronoksen Gripto 1010-kuormaimen ja hydraulivetoisen 150 2WDH-metsäperävaunun erikoisvarustein lähinnä omaan käyttöön

Westerholmeilla on totuttu tekemään metsätöitä. Tämä on nyt kolmas metsäyhdistelmä, joka tulee taloon Kronokselta. Kun uuteen metsäperävaunuun haluttiin ominaisuuksia, piti päivittää myös traktori. Traktori on nyt metsävarusteltu ja taakseajolla varustettu Valtran N-sarjalainen 174D lasikatolla ja 200 litraa minuutissa olevalla hydraulipumpulla.

-Westerholmilla tehdään ajourat riittävän leveäksi ja mietitään etukäteen, miten puut saadaan parhaiten metsästä pois, niin kalusto pysyy kunnossa, Pelle Furubacka Kronoksen myyjä kertoo. Vanhakin traktori oli ulkoa lähes kuin uusi.

Gripto 1010:lla ylttää 10 metriin, joka sallii riittävän harvan ajouravälin metsässä. Sammakkojalat antavat kuormauksessa tukevuutta.

-Meidän myynnille tämä paketti on ollut opettavainen prosessi. Kaupan teki aikoinaan Guy Clärk ja sen viimeisteli teknisesti Dennis Grankvist, Pelle Furubacka aloittaa. Tärkeää on laskea asiakkaan kanssa, millä varusteilla saadaan työhön lisäarvoa ja mitä voidaan tehdä tietyillä varusteilla helpommin ja nopeammin.

Kuvassa Rune Westerholm, Leif Wikar Kronokselta ja Andreas Westerholm. 40 hehtaarin metsälohko on molemmin puolin tietä. Aikoinaan on rakennettu kunnon laanipaikka, jolloin kasoja voidaan tuoda tien varteen, kun vain olosuhteet antavat myöden.

-Andreasin pakettia kun on rakennettu ja erikoisratkaisuja suunniteltu, on huomattu, että moni asia voidaan tehdä toisin. Oikeastaan koko Kronoksen tuotanto ja tuotteet ovat jatkuvan kehittelyn kohteena juuri tästä syystä. Asiakkaat antavat palautetta ja muutoksia tehdään myös asiakkaiden toiveiden perusteella, Pelle jatkaa.

Kierroksia moottorissa on noin 1350 minuutissa, kun 200 litraa minuutissa tuottava pumppu riittää kuormaajalle. Tällöin moottorin ääni on matala ja hiljainen. Levitetyt pankot antavat riittävän kuormatilan. Perävaunun etummaisella akselilla on hydrauliveto ja ketjut.

-Meille Gripto-kuormaimen suunnittelu aikoinaan materiaalivalintoineen oli melkoinen ponnistus, mutta onnistuimme ja olemme uudella kuormaimella onnistuneet saamaan hyvin etenkin vientikauppaa, toteaa hallituksen puheenjohtaja Leif Wikar Kronokselta. Gripto-kuormaimessa on käytetty puomissa SSAB:n erikoislujaa Strenx-terästä, jolloin ulottuvuutta voitiin parantaa hyötykuorman vähentymättä.

Oma käyttö ensin

-Hankin tämän yhdistelmän, koska olen todennut, että itse tekemällä saa sellaisen jäljen kuin haluaa. Metsä jää sellaiseen kuntoon hakkuun jälkeen, millaiseksi se on suunniteltu. Metsätyöt on tehty vuosia uudistushakkuuseen saakka ja joskus uudistushakkuukin on tehty itse, Andreas Westerholm kertoo. Teen toki hieman puun ajoa muillekin, Andreas jatkaa.

Kaluston hankinta on suunniteltu siten, että työ voidaan tehdä tehokkaasti. Ensimmäinen Volvo-kaivukone tuli vuonna 2011 ja se oli hankittu ainoastaan kaivutyöhön. Volvo meni vaihtoon ja uusi lyhytperäinen Hitachi tuli sen tilalle kolme vuotta sitten. Puut on kaadettu nyt Hitachilla ja Moisio Forestin valmistamalla Moipun harvesterikouralla. Kouralla ei saa aivan isoimpia puita kaadettua, mutta ne kaadetaan moottorisahalla. Kun puut on saatu kaadettua, vaihtuu Andreaksella yhdistelmä keräilyyn ja siirtoon.

-Samalla kaivukoneella tehdään mätästyksiä ja metsäojia, Andreas täydentää.

Kun hakkuuta tehdään, poistettavat puut päätetään itse. Kun puut valitaan itse, saadaan sellainen lopputulos kuin halutaan. Hakkuulta kerätään puun ranka latvaan saakka, jolloin saadaan energiapuuta. Päätehakkuulta kerätään yleensä myös oksat, jotka haittaavat uudistustöitä.

Kaikki puutavara myydään käytännössä pinosta eteenpäin ostajille. Energiapuukin on myyty kasalle haketettavaksi lämpölaitokseen.

Kauppaa metsäperävaunuyhdistelmästä alettiin hieroa jo viime syksynä. Kaikki potentiaaliset valmistajat käytiin läpi. Melkein Griptoa vastaavia kuormaimia oli tarjolla muutamia, mutta perävaunuja oikeastaan vain yksi. Toisaalta haluttiin toimiva yhdistelmä, jolla pääsee kulkemaan myös huonossa maastossa.

Yhdistelmä ei ole halpa, mutta ominaisuuksia lisättiin vähitellen, jotta kokonaisuudesta saatiin toimiva. Parin tonnin säästö hankintavaiheessa olisi saattanut harmittaa vuosia, kun työ ei olisi käynyt halutulla tavalla. Kuormain haluttiin kiinni vaunuun, jotta traktori voidaan ottaa muuhun käyttöön nopeasti. Andreaksella on kasvinviljelytila ja traktoria tarvitaan sielläkin.

Tällä perävaunulla ei tarvitse aja vajaalla kuormalla kolmimetristä massaakaan, kun runko on pidempi ja kuormaan saadaan sopimaan kahdet kolmimetriset pinot peräkkäin. Molemmissa runkojatkeen varressa on oma sylinteri.

Vaunussa piti olla veto. Mekaaninen veto ja Robson olivat toki esillä. Mekaaninen veto sallii ketjut, mutta Robsonin rullaveto ei. Lopulta päädyttiin hydrauliseen napavetoon, jolloin traktorin ja perävaunun veto toimivat samaan aikaan pehmeästi ja perävaunussakin voidaan käyttää ketjuja. Järjestelmä on herkkä ja se tunnistaa ajonopeuden. Virtausta ohjataan automaattisesti tarpeen mukaan perävaunun vedolle. Se vähentää ruopimista metsässä, kun myös kuorma päällä oleva vaunu työntää koko ajan itseään.

150 2WDH-metsäperävaunussa on myös telistöä siirretty normaaliin vaunuun verrattuna. Andreas halusi, että vaunuun voidaan ottaa kaksi kolmimetristä massapinoa peräkkäin. Tällöin teli siirrettiin hieman taaksepäin ja runko pidennettiin, että saatiin sopiva painojakautuma. Haluttaessa viimeinen pankkopari siirtyy hydraulisesti vajaan metrin jatkoksi perään, jolloin kuorma saadaan tehtyä.

-Ensin puhetta oli mekaanisesta rungon jatkeesta, mutta lopulta päädyttiin hydrauliseen, Pelle Kronokselta toteaa.

Ajokone vai traktori ja metsäperävaunu?

Tätä yhdistelmää voisi verrata ajokoneeseen. Käytetyn ajokoneen olisi saanut edullisemmin, mutta monikäyttöisyyttä ei sitten olisi ollut ja ajokonetta olisi pitänyt siirtää lavetilla.

-Kahden viikon kokemuksella voi sanoa, että yhdistelmä toimii hyvin, Andreas toteaa. Kuormain toisi traktorikiinnityksellä traktoriin melkoisesti painoa ja kuljettajalle turhaa heiluntaa ajossa. Kuormauksessa ilman tukijalkoja työ olisi hankalaa, vaikka traktori olisi painotettu ja etuakseli lukittu. Perävaunukiinnityksessä yhdistelmä on tukijalkojen kanssa tukeva ja kuormain on tarkka käyttää.

-Hyvää on, että löytyy tehokkaita työvaloja. Mutta vaikka työvaloja on paljon ja ne ovat tehokkaita niin ei mitään voita metsätöissä päivänvaloa, Andreas päättää.

Traktoriin on laitettu uudet ja niin suuret metsään suunnitellut Tractor King-renkaat ja järeät metsäkoneen kettingit, kuin lokasuojassa tila vain antaa myöten. Tällä on saatu mahdollisimman paljon maavaraa traktoriin. Traktorin toimitus myöhästyikin pari viikkoa, kun renkaat olivat myöhässä. Nyt maavaraa on traktorissa yli puoli metriä. Pohjapanssarin varassakin voi joskus liidellä, mutta se ei ole tarkoitus, Andreas toteaa.

Taakseajolaitteet joystickohjauksella metsätöissä ovat kätevät. Tässä ollaan jo laanilla purkamassa mäntyä pinoon. Lasikatto helpottaa työtä metsässä ja laanilla.

Rune, Pelle Furubacka ja Andreas

Eläkeläinen-vapaaherra Guy Clärk

Guy Clärk on tehnyt koko elämänsä konekauppaa. Aikoinaan Guy meni töihin Vöyrin Osuuskauppaan 1974 ja päätyi maatalous ja konekaupan vastaavaksi 1986 Vaasaan. Vöyrin Osuuskauppa fuusioitiin Vaasaan Vaasko Osuuskauppaan 1988 ja alue laajeni Petalahdesta Pietarsaareen ja Guylla oli 13 kenttämyyjään.

Vuosina 1989-2002 Guy oli Pellonpajalla ja vastasi myynnistä Pohjoismaihin.

Vuonna 2002 marraskuussa Guy aloitti Wikarilla ja 2018 vuoden lopussa Guy jäi eläkkeelle. Olen oikeastaan myynyt Wikarin tuotteita vuodesta 1974, jolloin osuuskauppa jo myi Kronoksen äkeitä. Ensimmäinen kuormaaja valmistettiin Wikarilla 1979 ja ensimmäiset kuormaajat myytiin Hankkijalla ja Osuuskaupalla vuonna 1981. Ensimmäinen myymäni Kronoksen kuormaaja oli malliltaan 2010, Guy muistelee.

Lue lisää Kripto-kuormaimesta, joka esiteltiin Metkossa 2018.