Korkealuokkaista jälkeä Soukkion lanalla

Hannu Jussila osti pari vuotta sitten vähän käytetyn Soukkion isoimman mallin lanan työmaineen. Lana on varusteltu lähes kaikilla varusteilla ja on säätömahdollisuuksiltaan erittäin monipuolinen. Aikaisemmin pienemmällä soukkiolaisella lananneen Jussilan lanausmäärät moninkertaistuivat hankinnan myötä.

Hannu Jussila on tilallaan suvun viides isäntä ja ollut ”tulosvastuullisena” vuodesta 2007. Siihen asti tilalla oli sikala, mutta tällä hetkellä maataloutta harjoitetaan 35 hehtaarin peltoviljelyllä. Traktoriurakoinnin ohella Jussila tekee kaivutöitä tela-alustaisella kaivukoneellaan.

Soukkion hydraulisen polannelanan Jussila osti vähän käytettynä työmaineen. ”Myllymäen Jaakko soitti minulle ja kauppasi lanaustyömaita ja lanaansa minulle. Tämä lana oli ollut Jaakolla käytössä vasta puoli vuotta. Minulla oli ennenkin Soukkion lana, mutta kevyempi ja pienempi malli. Vaihdoin siihenkin tappiterän muutama vuosi sitten ja sillä konstilla lana alkoi purra tien pintaan paremmin, mutta ei sittenkään niin hyvin kuin tämä iso malli. Kaupan myötä tulleiden työmaiden kautta lanausmäärät ovat nyt nämä kaksi kesää olleet nelinkertaisia työmäärältään. Lanaan sekä valtion että yksityisten teitä. Viime vuonna lanaustunteja tuli yli neljäsataa.”

”Kestävä laitehan tämä on ollut. Olen kyllä katsellut, sillä välillä lanaan on tullut melkoisia iskuja, mutta en ole löytänyt mitään säröjäkään. Niin runko kuin terät ovat kestäneet, joitakin hydrauliletkuja on mennyt. Jämerää tekoa tämä on.”

Monipuolisesti säädettävä

Soukkion lanan vahvuuksiin kuuluu kääntyvä etuterä. Tämän avulla saa kuljetettua tavaraa esimerkiksi mäen päälle ja talvella tätä voi käyttää polanteen poistoon. Jussilalla on etuterässä tappiterä Sandvikin tapein. ”Kertainvestointina tappiterä on kallis, mutta se maksaa kyllä itsensä takaisin melko nopeasti”, tietää Jussila. ”Etuterässä tämä on käytännössä ainoa mahdollinen ratkaisu, sillä tiukasti tienpinnassa olevan tavaran irrottaminen kuluttaa terää kovasti. Verkkoterät kuluvat niin nopeasti tien muotoon, että niitä saisi olla jatkuvasti vaihtamassa. Takaterissä minulla taas on tavalliset sileät terät, jotka kestävät kyllä tasauksessa hyvin.”

”Tässä lanassa on hyvin monipuoliset säätömahdollisuudet ja ilman niitä ei pärjäisikään. Tällä pystyy säätämään kallistuksia sekä etu- ja takapään korkeutta irrotettavan massan mukaan. Tätä voi käyttää talvella myös polanteenpoistoon, ja olen käyttänytkin, mutta aivan paras siihen tämä ei ole pituutensa takia varsinkaan liittymien siivouksessa. Irti tällä kyllä polanteen saa ja vielä paremmin, jos olisi painavampi traktori.”

Vaatii paljon voimaa ja vähän hydrauliikalta

Noin 4 500 kg painava lana vaatii voimaa sitä vetävältä traktorilta, mutta hydrauliikan tarve on pieni. ”Tuossa on 140 hevosvoimaa ja kaikki ovat tarpeen. Polttoainetta kuluu 20 litraa tunnissa keskimäärin. Hydrauliikkaa tuo ei tarvitse kuin yhden yksisuuntaisen painelinjan ja vapaan paluun. Liikkeet saavatkin olla rauhallisia, jotta säätö on tarkkaa.”

”Hydrauliikan ohjaus tapahtuu sähköventtiileillä lanassa ja niiden ohjaus ohjainyksiköstä traktorin ohjaamossa. Aika paljonhan siinä on toimintoja ja niiden hallintaan tottuminen vie aikansa. Ohjaus on toteutettu vipukytkimin ja sitä voisi kyllä vielä kehittää käyttäjäystävällisemmäksi”, toivoo Jussila.”

Urakoitsijan arvostamia ominaisuuksia

Kiviharavassa on tässä lanassa painatus, jonka ansiosta kivet kulkevat sivuun kiilautumatta haravan alle. ”Varsinkin tänä keränä on noussut paljon sellaisia noin 30 litran kokoisia kiviä penkoilta. Sellaiset eivät enää oikein mene, mutta vielä päänkokoiset kivet siirtyvät hyvin syrjään.”

Lanan takapyörät ovat kääntyvät, mikä tekee lanasta ketterän. Mutkissa pystyy tämän ansiosta koukkaamaan tien puolelle, jolloin traktorilla ei tarvitse ennakoida yhtä paljoa eikä ajaa keskellä tietä. Kääntyvät takapyörät helpottavat myös ympäripääsyä ahtaissa paikoissa.

Jussilalla on lanan päällä 300 kg:n lisäpaino. ”Takapäässä oli vielä toinen samanlainen paino, mutta sen otin pois, sillä se haittasi näkyvyyttä. Lisäpaino tuntui myös raskaalta vetää asfaltilla ja montuissa lana jysäytti melkoisesti. Painoa tarvitaan, mutta vetokoneen paino määrittelee aika pitkälle käytettävien lisäpainojen määrän”, toteaa Jussila.

”Ojitus ja sorastus kuntoon sekä rummut auki, niin tie saadaan pidettyä liikennöitävässä kunnossa lanailemalla”, muistuttaa Jussila.

 

Juha Kuusjärvi